Hyvä esimerkki siitä kun jätin vaan "metatyöt" tekemättä

Esimerkki metatöistä: kenkien osto.

Lapsi valittaa että on kuuma talvikengissä. Ok, tarvitaan kevyemmät kengät (näppärämpi olisi toki jo ennakoinut). Kaivat kaapista viime syksyn kengät ja sovitat lapselle, pienet on. Mittaat lapsen jalan jotta voit arvella sopivaa kokoa, kasvua on tullut sentti eli tarvitaan noin kaksi kokoa isommat kuin entiset. Muistat, että citymarketin mainoksessa oli samoja hyviksi havaittuja kenkiä tarjouksessa. Pyydät miestä käymään työmatkalla ostamassa ne citymarketista, laitat viestillä kuvan ja oikean koon. Sillä välin naputat entiset kengät myyntiin nettikirppikselle etteivät vie turhaa tilaa kaapista. Noin viides kyselijä ilmoittaa tulevansa hakemaan, toivot että se kans tulee.

Mies tulee kotiin kenkien kanssa (väri on eri kuin pyydettiin mutta kelvatkoon) ja muistaa kehua seuraavat puoli vuotta miten hän osti lapselle kengät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Odotan sitä päivää, kun naiset hoksaavat joukkoirtisanoutua kodeistaan ja keskittyvät lapsiinsa sen mieslapsen sijaan.

Jätin juopon, pettävän ja kelvottoman tyttäreni isän tytön ollessa 3v, kostoksi erosta mies katkaisi kaikki välit tyttöön.

Niin kostoksi kenelle?! Itselleen, menetti parhaan asian elämässä: lapsen.

Exä on edelleen surullinen tapaus ja elämänhallinta hukassa, entistä katkerampi vaan.

Tytär nyt täysi-ikäisenä säälii isäänsä, mutta fiksuna naisena pitää välit asiallisena.

Käytin yh-äitinä kaikki energiat lapseeni ja elämä oli niin rikasta!

Reissasimme kaksin ja oli ilot ja surut, ei kiinnostanut pätkääkään mitä miehet on mieltä.

Nyt sitten tapasin biologisen kelloni kalkkiviivoilla vauvakuumeisen miehen, ja tyhjän pesän -syndrooma sai minut tekemään toisen lapsen.🙈

Enkä epäröisi hetkeäkään jättää tätäkin ukkoa, jos ei perhe-elämä sujuisi ja mies olisi itsekäs.

Jopa välillä toivon, että saisipa elää kahdestaan lapsen kanssa, ei tarvitsis sietää miestä!😄

Mutta tämä tapaus on huolehtiva isä ja isoksi avuksi.

Mutta pointtini siis on, miksi te muut naiset tuhlaatte elämänne mieslasten kanssa?! Ottakaa ja jättäkää ne hyödyttömät ukkelinne huolehtimaan itsestään, on paljon rikkaampaa elää lapsen kanssa keskenään.

Ja sama pätee naisiin. Miksi ottaa vaimoksi nainen, joka ei osaa hoitaa raha-asioita edes sen vertaan, ettei tarvitse mennä miehen lompakolle tai osaisi sen verran käytännön asioita, ettei miehen pidä tehdä kaikkea lampun vaihtamista monimutkaisempia asioita. Koska tällaisia lapsinaisia on paljon!

Suomessa naiset käy kylläkin töissä.

Ja suomessa miehet osaa ostaa lapsilleen kengät

Lasten isän piti ostaa lapselle sisäpelikengät. Osti vilkkulenkkarit, koska lapsi halusi. Piti sitten mennä itse ostamaan uudet.

Vaikka tuo ei ehkä ihan putkeen mennyt, niin pitää muistaa että on myös isiä, jotka eivät haluaisi käyttää lapsiinsa rahaa edes sen vertaa, mitä välttämätön minimi edellyttäisi. Tällaiseen isään verrattuna tuo on ihan hellyttävää, että isä sentään osti lapselle lenkkarit, joista lapsi kovasti tykkäsi. Eikä hän varmaan purnaa perästä, kun äiti käy ostamassa ne sisäpeleihin paremman sopivat kengät.

Minun mieheni joutui työmatkalle, kun lapsemme oli vasta kolmeviikkoinen. Vaikka lapsi oli molempien toivoma, niin vain mies meni lapsen synnyttyä onnesta sekaisin ja taisi vielä työmatkallaankin olla jossain vauvahuuruissa. Hän toi työmatkaltaan tuliaisena sellaisen hörhelömekon, että oksat pois. Se oli samettia ja siinä oli pitsikaulus. Mekon mukana tuli myös vaipan päälle puettavat pikkupöksyt, joissa oli pitsisihörhelöä lahkeissa. Lisäksi asuun kuului vaaleat töppöset, joissa oli pitsikoristetta ja rusetit. Joulun kunniaksi vauva puettiin tuohon hörhelöasuun, että saatiin otettua kuva.

Ei minua häirinnyt se, että mies oli ostanut niin epäkäytännöllisen asun pienelle vauvalle, joka ei osaa muuta kuin maata paikoillaan. Minulle se mekko oli ilmentymä siitä, että mies oli höpsähtänyt onnesta ja halusi ostaa vauvalle jotain kaunista. Tuon jälkeen ne ostokset hieman järkevöityivät ja mies oppi ostamaan käytännöllisempiä vaatteita. 

Ongelma olikin siinä, että mies aina valitti turhasta rahanmenosta ja sitten itse osti täysin turhat lenkkarit. Minusta on naurettavaa, että isiä pitäisi taputella päähän, että tekevät edes jotain, vaikka lopputulosta joku muu joutuisi hoitamaan. Jatkossa en miestä laittanutkaan asialle, sillä on todella typerää pyytää ihmistä tekemään jotain, jonka jälkeen joutuu itse tekemään sen joka tapauksessa.

Vähän niin kuin, että vien auton vuosihuoltoon toistamiseen, vaikka renkaat pitäisi vaihtaa.

Suoraan sanottuna mua ihmettyttää miksi yksikään aikuinen nainen ottaa puolisokseen lapsen tasolle jääneen henkilön, jota täytyy vahtia ja ohjata kuin yhtä lapsista. Aikuisen parisuhteen tulisi olla tasavertainen niin, että kumpikin kantaa oman osuutensa vastuusta ja hommat hoidetaan yhdessä, myös ne metatyöt. Miksi hlv ikinä kukaan on sellaisen ihmisen kanssa joka ei osaa sulkea levyä tai polttaa kanamunat?? Sellaiset tulisi olla holhouksessa, ei parisuhteessa.

Voi niitä omia valintoja miettiä. Miksi te suostutte piioiksi ja palvelijoiksi? Olisikohan aika alkaa vaatia vähän laadukkaampaa tasoa?

Vierailija kirjoitti:

Esimerkki metatöistä: kenkien osto.

Lapsi valittaa että on kuuma talvikengissä. Ok, tarvitaan kevyemmät kengät (näppärämpi olisi toki jo ennakoinut). Kaivat kaapista viime syksyn kengät ja sovitat lapselle, pienet on. Mittaat lapsen jalan jotta voit arvella sopivaa kokoa, kasvua on tullut sentti eli tarvitaan noin kaksi kokoa isommat kuin entiset. Muistat, että citymarketin mainoksessa oli samoja hyviksi havaittuja kenkiä tarjouksessa. Pyydät miestä käymään työmatkalla ostamassa ne citymarketista, laitat viestillä kuvan ja oikean koon. Sillä välin naputat entiset kengät myyntiin nettikirppikselle etteivät vie turhaa tilaa kaapista. Noin viides kyselijä ilmoittaa tulevansa hakemaan, toivot että se kans tulee.

Mies tulee kotiin kenkien kanssa (väri on eri kuin pyydettiin mutta kelvatkoon) ja muistaa kehua seuraavat puoli vuotta miten hän osti lapselle kengät.

Jos minä miehenä teen vaikka remonttia, se sisältää valtavan määrän erilaista suunnittelua, pohdintaa, tarvikkeiden metsästystä, halvmpien hintojen kyttäämistä, peräkärryn vuokraamista jne. Silti sitä kutsutaan ihan vain remontiksi eikä metatyöksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkki metatöistä: kenkien osto.

Lapsi valittaa että on kuuma talvikengissä. Ok, tarvitaan kevyemmät kengät (näppärämpi olisi toki jo ennakoinut). Kaivat kaapista viime syksyn kengät ja sovitat lapselle, pienet on. Mittaat lapsen jalan jotta voit arvella sopivaa kokoa, kasvua on tullut sentti eli tarvitaan noin kaksi kokoa isommat kuin entiset. Muistat, että citymarketin mainoksessa oli samoja hyviksi havaittuja kenkiä tarjouksessa. Pyydät miestä käymään työmatkalla ostamassa ne citymarketista, laitat viestillä kuvan ja oikean koon. Sillä välin naputat entiset kengät myyntiin nettikirppikselle etteivät vie turhaa tilaa kaapista. Noin viides kyselijä ilmoittaa tulevansa hakemaan, toivot että se kans tulee.

Mies tulee kotiin kenkien kanssa (väri on eri kuin pyydettiin mutta kelvatkoon) ja muistaa kehua seuraavat puoli vuotta miten hän osti lapselle kengät.

Jos minä miehenä teen vaikka remonttia, se sisältää valtavan määrän erilaista suunnittelua, pohdintaa, tarvikkeiden metsästystä, halvmpien hintojen kyttäämistä, peräkärryn vuokraamista jne. Silti sitä kutsutaan ihan vain remontiksi eikä metatyöksi.

Kyllä se on remonttiin liittyvää metatyötä ihan yhtä lailla. Itse saat toki kutsua sitä miksi haluat, mutta ei se poista sitä että se on määritelmällisesti metatyötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sen naisen pitää valvoa kun mies grillaa???

Koska mies ei muista, että on laittanut grillin päälle. Laittaa sen lämpiämään ja sitten menee tietokoneelle pelailemaan, grillin lämpiämistä odotellessa. Jossain vaiheessa huomaan, että tulee savua nenään ja kysyn mieheltä, onko hän laittanut grillin päälle. Mies havahtuu pelistään ja palailee grillauksen pariin. Kun ruuat on laitettu ja syöty, pitää vielä vahtia, että grilli tulee sammutettua. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun grilli on jäänyt päälle ja kaasupullo on tyhjentynyt.

Samalla tavalla pitää vahtia lieden käyttöä. Mies ei useimmiten muista sammuttaa liettä kokkaamisen jälkeen. Kananmunat saattavat palaa pohjaan, kun mies ei jaksa keittiössä niitä odotella ja menee tietokoneelleen pelailemaan ja unohtaa, että on keittämässä kananmunia. Saattaa laittaa niihin ajastuksenkin, mutta pelaa luurit päässä eikä kuule munakellon piipitystä. Minä olen aina se, joka huomaa yläkertaan tulevan palaneen käryn ja kysyn mieheltä, onko hänellä liedellä jotain. 

Mies on meistä se taitavampi ruuanlaittaja ja perheen pääkokki. Mutta ei malta pysyä siellä keittiössä kun kokkailee, lähtee muihin hommiin ja unohtaa mitä oli tekemässä, kunnes minä havahdun palaneen käryyn ja hätyytän miehen jatkamaan hommiaan.

Tuossahan alkaa olla jo huoli-ilmoituksen paikka. Miten hän pärjää, kun olet useamman päivän pois kotoa? Onko talo vielä pystyssä, kun tulet takaisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkki metatöistä: kenkien osto.

Lapsi valittaa että on kuuma talvikengissä. Ok, tarvitaan kevyemmät kengät (näppärämpi olisi toki jo ennakoinut). Kaivat kaapista viime syksyn kengät ja sovitat lapselle, pienet on. Mittaat lapsen jalan jotta voit arvella sopivaa kokoa, kasvua on tullut sentti eli tarvitaan noin kaksi kokoa isommat kuin entiset. Muistat, että citymarketin mainoksessa oli samoja hyviksi havaittuja kenkiä tarjouksessa. Pyydät miestä käymään työmatkalla ostamassa ne citymarketista, laitat viestillä kuvan ja oikean koon. Sillä välin naputat entiset kengät myyntiin nettikirppikselle etteivät vie turhaa tilaa kaapista. Noin viides kyselijä ilmoittaa tulevansa hakemaan, toivot että se kans tulee.

Mies tulee kotiin kenkien kanssa (väri on eri kuin pyydettiin mutta kelvatkoon) ja muistaa kehua seuraavat puoli vuotta miten hän osti lapselle kengät.

Jos minä miehenä teen vaikka remonttia, se sisältää valtavan määrän erilaista suunnittelua, pohdintaa, tarvikkeiden metsästystä, halvmpien hintojen kyttäämistä, peräkärryn vuokraamista jne. Silti sitä kutsutaan ihan vain remontiksi eikä metatyöksi.

Kyllä se on remonttiin liittyvää metatyötä ihan yhtä lailla. Itse saat toki kutsua sitä miksi haluat, mutta ei se poista sitä että se on määritelmällisesti metatyötä.

Pointti olikin se että se on ihan normaalia asioiden tekemiseen liittyvää suunnittelua eikä siis jotain ihan mystistä muusta elämästä irrallista "lisätyötä" jota vain naisten on jatkuvasti tehtävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkki metatöistä: kenkien osto.

Lapsi valittaa että on kuuma talvikengissä. Ok, tarvitaan kevyemmät kengät (näppärämpi olisi toki jo ennakoinut). Kaivat kaapista viime syksyn kengät ja sovitat lapselle, pienet on. Mittaat lapsen jalan jotta voit arvella sopivaa kokoa, kasvua on tullut sentti eli tarvitaan noin kaksi kokoa isommat kuin entiset. Muistat, että citymarketin mainoksessa oli samoja hyviksi havaittuja kenkiä tarjouksessa. Pyydät miestä käymään työmatkalla ostamassa ne citymarketista, laitat viestillä kuvan ja oikean koon. Sillä välin naputat entiset kengät myyntiin nettikirppikselle etteivät vie turhaa tilaa kaapista. Noin viides kyselijä ilmoittaa tulevansa hakemaan, toivot että se kans tulee.

Mies tulee kotiin kenkien kanssa (väri on eri kuin pyydettiin mutta kelvatkoon) ja muistaa kehua seuraavat puoli vuotta miten hän osti lapselle kengät.

Jos minä miehenä teen vaikka remonttia, se sisältää valtavan määrän erilaista suunnittelua, pohdintaa, tarvikkeiden metsästystä, halvmpien hintojen kyttäämistä, peräkärryn vuokraamista jne. Silti sitä kutsutaan ihan vain remontiksi eikä metatyöksi.

Remontti on tässä hyvä esimerkki.

Kuvitellaan, että olette päättäneet tehdä kaverin kanssa puoliksi remontin. No kaveri ilmestyy aina kun hänelle sopii, ja kysyy, mitä voisi tehdä. Hän tekee antamiesi ohjeiden mukaan yksittäisen homman, ja odottaa, että huomaisit, että hän voisi tehdä jotain muutakin. Tai tekee jotain pikkujuttuja sieltä täältä.

Kun otat nämä suunnittelu- ja hankintahommat puheeksi, hän vain toteaa, että ehtiihän sitä. Ja sinä joudut miettimään ne itse.

Onko sinusta tällöin hommat tehty puoliksi?

Mieheni lupasi tammikuussa ostaa hyvin pian lapselle sisäpelikengät - niitä ei ole vieläkään. Kohta harrastuskausi loppuu. 

Valitettavasti näin käy kun jättää asian miehen vastuulle, lapsi kärsii :( 

Miksi metatyö-keskusteluketjuihin kirjoittavilla naisilla tuntuu kaikilla olevan joku apukoulutasoinen mies jolta ei onnistu yksinkertaisinkaan kotityö? Onko "metatyö" siis vain peitesana ajattelutyölle jonka normaali ihminen hallitsee ihan siitä sen kummempaa numeroa tekemättä mutta joka on sitten joillekin (miehille) ylivoimaisen vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain nainen on niin yksinkertainen että tekee näistä ongelman. Jos nämä on vaikeita asioita, niin mysteeri miten selviätte veroilmoituksen teosta, laskujen maksamisesta, passin anomisesta, lomamatkan varaamisesta tai auton katsastuksesta.

Miksi tuo auton katsastus luetellaan aina jonain "miehen työnä"? Miten vaikeaa on varata aika netistä (kuten työterveysajat, labra-ajat jne muutenkin nykyään), ajaa kyseisenä aikana paikalle, ojentaa avain tiskin yli ja istua alas odottamaan? Kyllä tuosta hyvästä tulisi työn suorittajan saada kuukausi vapautusta päivittäisistä kotitöistä.

Ja kuvasti juuri ongelman: maailman helpoin asia, eikä miehet sen raskaudesta koskaan valita. Kuten ei auton huollon tilaamisesta, auton tankkaamisesta, auton renkaiden vaihtamisesta, auton pyyhkijöiden vaihtamisesta, auton pesemisestä, auton polttimoiden vaihtamisesta, auton öljyjen vaihtamisesta, auton pesunesteen lisäämisestä, auton jäädytysnesteen lisäämisestä jne jne.

Sen lisäksi että nainen huolehtii päivätyönsä lisäksi suurimman osan muistettavista ja ennakointia vaativista asioista, hän myös tankkaa ja pesettää oman autonsa, varaa sille renkaidenvaihto-, huolto- ja katsastusajan, vaihdattaa pyyhkijät tarpeen tullen ja lisää lasinpesunestettä. Öljyt ja polttimot vaihtuvat huollon yhteydessä ja jäähdytysnesteet tsekataan. Mikä tässä viestissä oli siis pointti?

Pointti on, että miehet hoitavat taustalla koko ajan ”metatöitä”, joista naisilla ei harmainta aavistusta. Koska miehet ei tee niistä numeroa.

Se nyt vasta olisikin typerää, jos mies purnaisi oman autonsa hoitamiseen liittyvistä asioista naiselle. Tuskin nainenkaan motkottaa miehelle, kun kasvohoidon (sori tämä stereotypinen esimerkki) muistamiseen ja varaamiseen tarvitaan niin paljon metatyötä?

Eiköhän tässä ketjussa kyse ole asioista mitkä koskettavat molempia yhtälailla.

Vähän vähemmän varakkailla perheillä on vain yksi auto, jota molemmat käyttävät, ja se on koko perheen käytössä myös.

No kuinka usein te sitten vaihdatte niitä öljyjä ja pyyhkijöitä, kun tämä pitää aina mainita miesten ah niin rasittavana metatyönä? Tankkaus menee siinä samalla ajellessa eikä autopesuun ajamistakaan tarvi suunnitella, menee jos ei ole pitkää jonoa ja on aikaa. Huolto kerran vuodessa, katsastus kerran vuodessa tai parin vuoden välein uudemmissa ja renkaat 2x vuodessa.

Miesten luetteloiden asiat tapahtuvat muutaman kerran vuodessa, nainen on hälytystilassa päivittäin, etenkin jos on monta lasta harrastuksineen. Kuitenkin mies sitten ihan pokkana retostelee ettei hän ainakaan yhtään valita vaikka niin hirveästi joutuu miettimään..

Eihän nuo ole edes mitään metatöitä. 

Toisekseen kyllähän naisetkin listaa asioita, joita tehdään kerran vuodessa. Vai pitääkö joku useammat synttärit vuodessa? Tai ilmoittaa lapsen joka viikko uuteen harrastukseen? 

Kyllä ne vaan oli aiemmin ketjussa luetteloitu miehen toimesta heidän metatöikseen (auton tankkaus, katsastus, öljynvaihto ym kaikki autoon liittyvä suunnittelu tai varaaminen). Listalla oli muitakin kerran vuodessa tehtäviä juttuja, mutta ei yhtään edes viikottain tapahtuvaa muistamista tai ennakoimista.

Ilmeisesti olen ymmärtänyt konseptin väärin, mutta mielestäni nuo nyt eivät ole mitään metatöitä. Hoidan kyllä listasi asiat, mutta eivät nuo nyt mitään valtaisaa suunnittelua vaadi.

Yksi mies selitti tankkauksen metatyöt, miten hänen pitää muistaa seurata bensatankin mittaria, miettiä, milloin menee tankille ja minne tankille, miten paljon tankkaa ja pitääkö tankatessa olla hanskat vai ei.

Minä sen sijaan vilkaisen bensatankin mittaria ja käyn töistä tullessa vakipaikassa tankilla siinä työmatkan varrella. Minun ei tarvitse edes arpoa, mitä sinne tankkiin tällä kertaa pitää laittaa.

Et sitten tunnistanut vttuiluksi  :D

Miten erosi kaupassa käynnistä? Voih kun pitää miettiä mitä kaapissa on, ja mitä sitä söisi, koska sitä ostaisi ruokaa...

Ohis, et taida olla perheellinen. Lapsiperheen jääkaapissa on oltava käytännössä aina yksi valmis tai liki valmis ruoka, ettei sitä joudu tekemään kiireessä. Sen täytyy sopia kaikkien ruokavalioon ja olla suhteellisen taloudellinen (400 eurolla sai kuukauden ruoat kolmelle), sitä ei saa joutua heittämään hukkaan ja sen pitää myös maistua hyvältä - mutta mikään ei maistu hyvältä kolmea päivää kauempaa peräkkäin, eikä säily viikkoa, joten mietintä ja toteutus toistuvat tasaisin väliajoin ajasta ikuisuuteen. Voit nauraa tuolle ajankäytölle, mutta esimerkiksi kattilallinen perinteistä lihakeittoa ottaa helposti kolme-neljä tuntia, sellaista ei kannata aloitella ennen työvuoroa eikä suunnitella päiville, jolloin käännytään kotona. Luonnollisestikaan perheellinen ei myöskään kipaise kauppaan päivittäin hakemaan yhden aterian aineksia kerrallaan, joten sillä tosiaan on väliä, mitä kaapissa on. (Paljon helpommalla pääsee taas sen jälkeen, kun kaikki kotona osaavat huolehtia omista asioistaan!).

Mutta se perheellinenkin, joka pohtii kauppareissuaan, kurvaa tankille kun bensavalo syttyy, ja tuuttaa samaa kamaa joka kerta. Tankkaamisessa on paljon vähemmän liikkuvia osia. Jopa minusta, joka nuukana oikeasti valitsen aseman ja tankkauspäivän. Toistuu kolmen viikon välein.

Näin, tässä just se metatyön ydin: tehdään asioista tarkoituksella tarpeettoman monimutkaisia.

Jäljellä perheessä ovat crohnikko ja viljaton moniallergikko. Toiselle ei käy glukoosi-fruktoosisiirappi ja toiselle ei maissitärkkelys, joten eineshyllyt eivät ole käytettävissä. Harrastuneisuus on pakollista, ei tarkoituksella tarpeettoman monimutkaista.

Täällä on kolme moniallergikkoa. Meillä on n.30 ruokalajia joita kierrätetään. Ei tarvitse miettiä tekisikö arkena kiireessä rosvopaistia jossa menee 48h kypsyä, terve järki sanoo siihen vastauksen, ei metatyöskentelyn tulokset.

Mun lasten isältä kului oikeasti pitkään käsittää, että siihen ruuan tekemiseen menee aikaa. Aloitti aina ruuanlaiton siinä kohtaa kun lapset alkoivat kitistä nälkäänsä. Ja sitten vielä ne ruuat olivat juuri sellaisia tunti haudutusta tms. Ja sitten ihmetteli miksi lapset kiukuttelevat. Mutta kun hän itse söi ehkä kaksi kertaa päivässä, eikä sen ihmeemmin siitä kärsinyt, niin ei vain osannut yhdistää tätä asiaa.

Monessa muussakin asiassa on tullut ilmi se, että ei oikeasti tajua lasten olevan erilaisia kuin hän. Että toinen palelee herkemmin, tarvitsee lämpimämmät vaatteet tai toinen on sulkeutuneempi eikä heti kerro jos on joku vialla, tai että toinen huolehtii läksyt mutta toinen vaatii muistuttelua. Eikä oikeasti ole edes kyse siitä etteikö olisi lasten kanssa viettänyt aikaa, ihan on ollut samalla tavalla lasten kanssa kuin minä, ehkä jopa enemmän kun yhdessä vaiheessa tein pitkiä työpäiviä..

Joo, tämä on nähty meillä ja muualla, useasti! Kun isä vaikkapa on lupautunut grillaamaan, hiiligrilliä aletaan lämmittää sitten kun lapset jo hajoilee nälässään. Äiti sitten hoitaa ne kiukuttelut ja itkut. Sekin tilanne olisi vältetty, jos valmistelu olisi aloitettu 2 tuntia aikaisemmin. Siis jos isä olisi osannut ajoittaa hommansa.

Kerran oltiin kylässä ja syötiin miesten grillamaa ruokaa n. klo 20.45. Se oli siis sen päivän ainoa ruoka. Pieniä lapsia oli mukana myös. Melkein jo näkyi tähtiä silmissä, kun oli verensokerit kaikilla alhaalla.

Mutta maistuu taivaalliselle verrattuna pika ruokaan ja eineksiin ja vie vieläpä nälän toiseen tapaan kuin parhaatkaan kurmee ateriat. Kantsii nyt vaan arvostaa! Kesäkin kohta taas.

Onko itse pihalla grillattu ruoka sitä parempaa, mitä myöhempään sitä alkaa valmistaa? Koskeeko tuo ihan kaikkea ruokaa? Jos koskee, niin kiva, kokeilen käytännössä. Kun mies tulee töistä kotiin, alan vasta miettiä, mitä tekisi ruuaksi. Taidan tehdä jotain pitkään haudutettavaa lihapataa. Sehän on sopivasti valmista sitten, kun mies on mennyt jo nukkumaan.

Ketjua lukemalla tosiaan selviää että metatyöllä tarkoitetaan sitä että sitä tekemätön nainen heittäytyy uusavuttomaksi tampioksi joka pitää kädestä pitäen ohjata yksinkertaisimpienkin kotiaskareiden läpi.

Muuten ihmettelen tuota alun grillitarinaa että miten yhdeksältä illalla voi olla päivän ainoa ateria kun lapset kuitenkin syö koulussa ja vanhemmat töissä. Lisäksi ilmeisesti välipalan järkkääminen omille lapsille odotellessa olisi ollut taas sitä superhankalaa metatyötä kun oli niin kiire valittaa siitä että grillaus sujuu liian hitaasti?

Jos naiset olisi antaneet lapsilleen ruokaa ja laittaneet heidät nukkumaan, olisi miehet kiukutelleet asiasta, kun lapset eivät syö. Tuota olen nähnyt itsekin. Mitä sitä enää syömään, kun ruokaa odotellessa on pitänyt syödä vatsa täyteen.

Eikä nainen saanut ajoissa sanottua että nyt v...u se grilli kuumaksi että lapset saa syödäkseen? Selvästi miehen vika taas täysin /s

Näiden tarinoiden ydin näyttää olevan se, että nainen istuu tapahtuman aikaan passiivisena ja valittaa jälkeenpäin että väärin tehty ja miehen vika. 

Jep, naisen pitää huolehtia vaikka toinen on luvannut hoitaa. Ja saada sitten kuulla olevansa nalkuttaja, kun ei anna toisen hoitaa omalla tavallaan. Lisäksi jos asiasta sanoo, vastaus on tyyliin joo ihan kohta, tehdääm ensin tämä ja tämä juttu. Sehän on liikaa vaadittu, että mies osaisi ottaa muut huomioon vai?

Ei kaikki ole niin torvelomiehiä onneksi, mutta todella yleistä tuntuu olevan ettei ennakointi suju kovin hyvin. Jopa työelämässä sen huomaa, eikä koulutustaso juuri asiaan vaikuta.

Mutta yllättäen ylivoimaisesti suurin osa tulosvastuullisista töistä on miehillä, naiset sitten tuki- ja assitenttitöissä. On ne työnantajat hölmöjä kun ei ymmärrä ettei miehet mitään osaa.

sitä suuremmalla syyllä. miten te miehet osaatte töissä mutta ette kotona paljon simppelimpiä juttuja? kuinka itsekkäitä ja toisesta piittamattomia te oikein ootte?? kyse on teidän omasta perheestä!

Justhan tuossa jankutettiin pitkään siitä ettei joku nainen saanut sanottua miehelleen että grilli kuumaksi että lapset saa ruokaa, ja se oli miehen vika kun miehen olisi kait taas kerran pitänyt osata lukea naisen ajatukset koska eihän naiselta voi vaatia edes sitä että se sanoisi ääneen jos sille tulee mieleen joku idea.

Jälkeenpäin mies tietty saa haukut siitä ettei lukenut niitä ajatuksia.

Jokaisessa kokkiohjelmassa, esim. ramsayn keittiöt kuntoon tai suomalaiset vastaavat, korostetaan sitä että keskinäinen kommunikointi saa sen keittiön monen henkilön systeemin toimimaan. Pitäiskö ramsayn tulla koteihinkin kiroamaan että kommunikoikaa siellä parisuhteessa keskenänne älkääkä vaan olettako että toinen lukee ajatukset ja sitten haukut päälle jos ei lukenutkaan?

Ei tarvi lukea ajatuksia. Tarvitsee vain huolehtia että lapset saa ruokaa kun on luvannut sen asian hoitaa. Jos lupaa hoitaa jonkun asian niin se pitäisi myös pystyä hoitamaan, eikä vaan olettaa että toinen kuitenkin huolehtii. Miksei se mies sanonut naiselle että Hei, tässä nyt kestää, anna lapsille välipalaa? Miksi hän oletti että nainen lukee hänen ajatuksensa?

Nehän sai ruokaa eli mikä ongelma? Jos nainen olisi halunnut toisenlaiset järjestelyt niin kannattaisi avata se suunsa ajoissa. Mutta tää tarinahan on keksitty alleviivaamaan sitä miten kaikki on miehen vika, kuten yksitotisesta peukutuksestakin näkee. Naiset ei ajattele asioita vaan reagoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkki metatöistä: kenkien osto.

Lapsi valittaa että on kuuma talvikengissä. Ok, tarvitaan kevyemmät kengät (näppärämpi olisi toki jo ennakoinut). Kaivat kaapista viime syksyn kengät ja sovitat lapselle, pienet on. Mittaat lapsen jalan jotta voit arvella sopivaa kokoa, kasvua on tullut sentti eli tarvitaan noin kaksi kokoa isommat kuin entiset. Muistat, että citymarketin mainoksessa oli samoja hyviksi havaittuja kenkiä tarjouksessa. Pyydät miestä käymään työmatkalla ostamassa ne citymarketista, laitat viestillä kuvan ja oikean koon. Sillä välin naputat entiset kengät myyntiin nettikirppikselle etteivät vie turhaa tilaa kaapista. Noin viides kyselijä ilmoittaa tulevansa hakemaan, toivot että se kans tulee.

Mies tulee kotiin kenkien kanssa (väri on eri kuin pyydettiin mutta kelvatkoon) ja muistaa kehua seuraavat puoli vuotta miten hän osti lapselle kengät.

Jos minä miehenä teen vaikka remonttia, se sisältää valtavan määrän erilaista suunnittelua, pohdintaa, tarvikkeiden metsästystä, halvmpien hintojen kyttäämistä, peräkärryn vuokraamista jne. Silti sitä kutsutaan ihan vain remontiksi eikä metatyöksi.

Remontti on tässä hyvä esimerkki.

Kuvitellaan, että olette päättäneet tehdä kaverin kanssa puoliksi remontin. No kaveri ilmestyy aina kun hänelle sopii, ja kysyy, mitä voisi tehdä. Hän tekee antamiesi ohjeiden mukaan yksittäisen homman, ja odottaa, että huomaisit, että hän voisi tehdä jotain muutakin. Tai tekee jotain pikkujuttuja sieltä täältä.

Kun otat nämä suunnittelu- ja hankintahommat puheeksi, hän vain toteaa, että ehtiihän sitä. Ja sinä joudut miettimään ne itse.

Onko sinusta tällöin hommat tehty puoliksi?

Minä kutsun tuollaista kaveria laiskaksi ja saamattomaksi. Ei tule ensimmäiseksi mieleen syyttää että hän ei hallitse "metatyötä".

Vierailija kirjoitti:

Olin kerran aikuisen miehen synttäreillä, jossa vaimo ilmoitti vieraille, ettei ole osallistunut näiden juhlien valmisteluun millään tavalla. Ilmeisesti koki että aina järjestää kaiken ja nyt halusi osoittaa miehelleen, mitä käy kun vaimo ei järjestä. Lopputulos oli se, että juhlat oli hauskat, kaikilla muilla oli kivaa paitsi vaimolla, joka kritisoi kaikkea kakusta mieheensä eikä hymyillyt koko illan aikana. Jäi aika kauhea kuva vieraille tuosta pirttihirmusta.

Ilmeisesti ja ilmeisesti... Ehkä halusi antaa kunnian järjestelyistä sille jolle se kuuluu. Kyllä minäkin meidän juhlissa aina kerron että mies on tehnyt kakun (kyllä, hän oikeasti vastaa kakusta). 

Vierailija kirjoitti:

Suoraan sanottuna mua ihmettyttää miksi yksikään aikuinen nainen ottaa puolisokseen lapsen tasolle jääneen henkilön, jota täytyy vahtia ja ohjata kuin yhtä lapsista. Aikuisen parisuhteen tulisi olla tasavertainen niin, että kumpikin kantaa oman osuutensa vastuusta ja hommat hoidetaan yhdessä, myös ne metatyöt. Miksi hlv ikinä kukaan on sellaisen ihmisen kanssa joka ei osaa sulkea levyä tai polttaa kanamunat?? Sellaiset tulisi olla holhouksessa, ei parisuhteessa.

Voi niitä omia valintoja miettiä. Miksi te suostutte piioiksi ja palvelijoiksi? Olisikohan aika alkaa vaatia vähän laadukkaampaa tasoa?

Itse ajattelen kanssa, että nämä roolit on jotenkin otettu. Toinen on ottanut hoivaajan roolin, ja toinen hoivattavan. On naisia, jotka selvästi nauttivat saadessaan kertoa, miten hassuja ’miehet’ ovat.

Itse olen älykkään miehen kanssa naimisissa, ja meillä on aina ollut tasa-arvoiset roolit, ja mies kantaa vastuun osasta jutuista, minä osasta. Ei mitään ongelmia sen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi metatyö-keskusteluketjuihin kirjoittavilla naisilla tuntuu kaikilla olevan joku apukoulutasoinen mies jolta ei onnistu yksinkertaisinkaan kotityö? Onko "metatyö" siis vain peitesana ajattelutyölle jonka normaali ihminen hallitsee ihan siitä sen kummempaa numeroa tekemättä mutta joka on sitten joillekin (miehille) ylivoimaisen vaikeaa?

Ei vaan nää ketjut on feministi prnoa eli keksityyjä tarinoita joissa kaikissa nainen on ylivertainen kaikkitaitava sankari ja mies vastapainoksi ei saa tehtyä yksinkertaisiakaan asioita oikein.

Näin taitaa olla. Olisi muuten hauska nähdä olisiko mahdollista tehdä yli 60-sivuinen ketju jossa kerrottaisiin miten nainen ei taaskaan osannut tehdä jotain asiaa oikein. Jotenkin tuntuu että tuo ketju ei pysyisi täällä niin pitkään...

Meillä vaihdettiin keittiöön kaappien ovet, kun rungot oli kunnossa, mutta ovet ei. Tällä paikkakunnalla toimii pieni keittiöfirma ja me käytiin siellä katsomassa mallikeittiöt ja kysyttiin, onnistuuko pelkkä ovien tilaaminen. Valittiin mieleinen ovimalli, minä tein piirustukset kaapeista mittoineen, merkkasin myös saranoiden kohdat ja pyysin tarjouksen. Tein sitten tilauksen, ovet saatiin ja me miehen kanssa kahdestaan asennettiin ne paikoilleen. Mies sitten kertoi kaikille, miten hän hommasi kaappeihin uudet ovet. Kummasti se minuun osuus häipyi olemattomiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkki metatöistä: kenkien osto.

Lapsi valittaa että on kuuma talvikengissä. Ok, tarvitaan kevyemmät kengät (näppärämpi olisi toki jo ennakoinut). Kaivat kaapista viime syksyn kengät ja sovitat lapselle, pienet on. Mittaat lapsen jalan jotta voit arvella sopivaa kokoa, kasvua on tullut sentti eli tarvitaan noin kaksi kokoa isommat kuin entiset. Muistat, että citymarketin mainoksessa oli samoja hyviksi havaittuja kenkiä tarjouksessa. Pyydät miestä käymään työmatkalla ostamassa ne citymarketista, laitat viestillä kuvan ja oikean koon. Sillä välin naputat entiset kengät myyntiin nettikirppikselle etteivät vie turhaa tilaa kaapista. Noin viides kyselijä ilmoittaa tulevansa hakemaan, toivot että se kans tulee.

Mies tulee kotiin kenkien kanssa (väri on eri kuin pyydettiin mutta kelvatkoon) ja muistaa kehua seuraavat puoli vuotta miten hän osti lapselle kengät.

Jos minä miehenä teen vaikka remonttia, se sisältää valtavan määrän erilaista suunnittelua, pohdintaa, tarvikkeiden metsästystä, halvmpien hintojen kyttäämistä, peräkärryn vuokraamista jne. Silti sitä kutsutaan ihan vain remontiksi eikä metatyöksi.

Kyllä se on remonttiin liittyvää metatyötä ihan yhtä lailla. Itse saat toki kutsua sitä miksi haluat, mutta ei se poista sitä että se on määritelmällisesti metatyötä.

Pointti olikin se että se on ihan normaalia asioiden tekemiseen liittyvää suunnittelua eikä siis jotain ihan mystistä muusta elämästä irrallista "lisätyötä" jota vain naisten on jatkuvasti tehtävä.

Niinhän se onkin, ei kukaan ole väittänytkään että se on jotain muuta. Ei siinä ole mitään mystistä tai semmoista että se olisi vain naiselle mahdollista. Jostain syystä se vaan on perheessä yleensä nainen joka joutuu suurimman osan siitä normaaliin elämään liittyvästä suunnittelu- ja organisointityöstä tekemään ja sitten väsyvät olemaan aina vastuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain nainen on niin yksinkertainen että tekee näistä ongelman. Jos nämä on vaikeita asioita, niin mysteeri miten selviätte veroilmoituksen teosta, laskujen maksamisesta, passin anomisesta, lomamatkan varaamisesta tai auton katsastuksesta.

Miksi tuo auton katsastus luetellaan aina jonain "miehen työnä"? Miten vaikeaa on varata aika netistä (kuten työterveysajat, labra-ajat jne muutenkin nykyään), ajaa kyseisenä aikana paikalle, ojentaa avain tiskin yli ja istua alas odottamaan? Kyllä tuosta hyvästä tulisi työn suorittajan saada kuukausi vapautusta päivittäisistä kotitöistä.

Ja kuvasti juuri ongelman: maailman helpoin asia, eikä miehet sen raskaudesta koskaan valita. Kuten ei auton huollon tilaamisesta, auton tankkaamisesta, auton renkaiden vaihtamisesta, auton pyyhkijöiden vaihtamisesta, auton pesemisestä, auton polttimoiden vaihtamisesta, auton öljyjen vaihtamisesta, auton pesunesteen lisäämisestä, auton jäädytysnesteen lisäämisestä jne jne.

Sen lisäksi että nainen huolehtii päivätyönsä lisäksi suurimman osan muistettavista ja ennakointia vaativista asioista, hän myös tankkaa ja pesettää oman autonsa, varaa sille renkaidenvaihto-, huolto- ja katsastusajan, vaihdattaa pyyhkijät tarpeen tullen ja lisää lasinpesunestettä. Öljyt ja polttimot vaihtuvat huollon yhteydessä ja jäähdytysnesteet tsekataan. Mikä tässä viestissä oli siis pointti?

Pointti on, että miehet hoitavat taustalla koko ajan ”metatöitä”, joista naisilla ei harmainta aavistusta. Koska miehet ei tee niistä numeroa.

Se nyt vasta olisikin typerää, jos mies purnaisi oman autonsa hoitamiseen liittyvistä asioista naiselle. Tuskin nainenkaan motkottaa miehelle, kun kasvohoidon (sori tämä stereotypinen esimerkki) muistamiseen ja varaamiseen tarvitaan niin paljon metatyötä?

Eiköhän tässä ketjussa kyse ole asioista mitkä koskettavat molempia yhtälailla.

Vähän vähemmän varakkailla perheillä on vain yksi auto, jota molemmat käyttävät, ja se on koko perheen käytössä myös.

No kuinka usein te sitten vaihdatte niitä öljyjä ja pyyhkijöitä, kun tämä pitää aina mainita miesten ah niin rasittavana metatyönä? Tankkaus menee siinä samalla ajellessa eikä autopesuun ajamistakaan tarvi suunnitella, menee jos ei ole pitkää jonoa ja on aikaa. Huolto kerran vuodessa, katsastus kerran vuodessa tai parin vuoden välein uudemmissa ja renkaat 2x vuodessa.

Miesten luetteloiden asiat tapahtuvat muutaman kerran vuodessa, nainen on hälytystilassa päivittäin, etenkin jos on monta lasta harrastuksineen. Kuitenkin mies sitten ihan pokkana retostelee ettei hän ainakaan yhtään valita vaikka niin hirveästi joutuu miettimään..

Eihän nuo ole edes mitään metatöitä. 

Toisekseen kyllähän naisetkin listaa asioita, joita tehdään kerran vuodessa. Vai pitääkö joku useammat synttärit vuodessa? Tai ilmoittaa lapsen joka viikko uuteen harrastukseen? 

Kyllä ne vaan oli aiemmin ketjussa luetteloitu miehen toimesta heidän metatöikseen (auton tankkaus, katsastus, öljynvaihto ym kaikki autoon liittyvä suunnittelu tai varaaminen). Listalla oli muitakin kerran vuodessa tehtäviä juttuja, mutta ei yhtään edes viikottain tapahtuvaa muistamista tai ennakoimista.

Ilmeisesti olen ymmärtänyt konseptin väärin, mutta mielestäni nuo nyt eivät ole mitään metatöitä. Hoidan kyllä listasi asiat, mutta eivät nuo nyt mitään valtaisaa suunnittelua vaadi.

Yksi mies selitti tankkauksen metatyöt, miten hänen pitää muistaa seurata bensatankin mittaria, miettiä, milloin menee tankille ja minne tankille, miten paljon tankkaa ja pitääkö tankatessa olla hanskat vai ei.

Minä sen sijaan vilkaisen bensatankin mittaria ja käyn töistä tullessa vakipaikassa tankilla siinä työmatkan varrella. Minun ei tarvitse edes arpoa, mitä sinne tankkiin tällä kertaa pitää laittaa.

Et sitten tunnistanut vttuiluksi  :D

Miten erosi kaupassa käynnistä? Voih kun pitää miettiä mitä kaapissa on, ja mitä sitä söisi, koska sitä ostaisi ruokaa...

Ohis, et taida olla perheellinen. Lapsiperheen jääkaapissa on oltava käytännössä aina yksi valmis tai liki valmis ruoka, ettei sitä joudu tekemään kiireessä. Sen täytyy sopia kaikkien ruokavalioon ja olla suhteellisen taloudellinen (400 eurolla sai kuukauden ruoat kolmelle), sitä ei saa joutua heittämään hukkaan ja sen pitää myös maistua hyvältä - mutta mikään ei maistu hyvältä kolmea päivää kauempaa peräkkäin, eikä säily viikkoa, joten mietintä ja toteutus toistuvat tasaisin väliajoin ajasta ikuisuuteen. Voit nauraa tuolle ajankäytölle, mutta esimerkiksi kattilallinen perinteistä lihakeittoa ottaa helposti kolme-neljä tuntia, sellaista ei kannata aloitella ennen työvuoroa eikä suunnitella päiville, jolloin käännytään kotona. Luonnollisestikaan perheellinen ei myöskään kipaise kauppaan päivittäin hakemaan yhden aterian aineksia kerrallaan, joten sillä tosiaan on väliä, mitä kaapissa on. (Paljon helpommalla pääsee taas sen jälkeen, kun kaikki kotona osaavat huolehtia omista asioistaan!).

Mutta se perheellinenkin, joka pohtii kauppareissuaan, kurvaa tankille kun bensavalo syttyy, ja tuuttaa samaa kamaa joka kerta. Tankkaamisessa on paljon vähemmän liikkuvia osia. Jopa minusta, joka nuukana oikeasti valitsen aseman ja tankkauspäivän. Toistuu kolmen viikon välein.

Näin, tässä just se metatyön ydin: tehdään asioista tarkoituksella tarpeettoman monimutkaisia.

Jäljellä perheessä ovat crohnikko ja viljaton moniallergikko. Toiselle ei käy glukoosi-fruktoosisiirappi ja toiselle ei maissitärkkelys, joten eineshyllyt eivät ole käytettävissä. Harrastuneisuus on pakollista, ei tarkoituksella tarpeettoman monimutkaista.

Täällä on kolme moniallergikkoa. Meillä on n.30 ruokalajia joita kierrätetään. Ei tarvitse miettiä tekisikö arkena kiireessä rosvopaistia jossa menee 48h kypsyä, terve järki sanoo siihen vastauksen, ei metatyöskentelyn tulokset.

Mun lasten isältä kului oikeasti pitkään käsittää, että siihen ruuan tekemiseen menee aikaa. Aloitti aina ruuanlaiton siinä kohtaa kun lapset alkoivat kitistä nälkäänsä. Ja sitten vielä ne ruuat olivat juuri sellaisia tunti haudutusta tms. Ja sitten ihmetteli miksi lapset kiukuttelevat. Mutta kun hän itse söi ehkä kaksi kertaa päivässä, eikä sen ihmeemmin siitä kärsinyt, niin ei vain osannut yhdistää tätä asiaa.

Monessa muussakin asiassa on tullut ilmi se, että ei oikeasti tajua lasten olevan erilaisia kuin hän. Että toinen palelee herkemmin, tarvitsee lämpimämmät vaatteet tai toinen on sulkeutuneempi eikä heti kerro jos on joku vialla, tai että toinen huolehtii läksyt mutta toinen vaatii muistuttelua. Eikä oikeasti ole edes kyse siitä etteikö olisi lasten kanssa viettänyt aikaa, ihan on ollut samalla tavalla lasten kanssa kuin minä, ehkä jopa enemmän kun yhdessä vaiheessa tein pitkiä työpäiviä..

Joo, tämä on nähty meillä ja muualla, useasti! Kun isä vaikkapa on lupautunut grillaamaan, hiiligrilliä aletaan lämmittää sitten kun lapset jo hajoilee nälässään. Äiti sitten hoitaa ne kiukuttelut ja itkut. Sekin tilanne olisi vältetty, jos valmistelu olisi aloitettu 2 tuntia aikaisemmin. Siis jos isä olisi osannut ajoittaa hommansa.

Kerran oltiin kylässä ja syötiin miesten grillamaa ruokaa n. klo 20.45. Se oli siis sen päivän ainoa ruoka. Pieniä lapsia oli mukana myös. Melkein jo näkyi tähtiä silmissä, kun oli verensokerit kaikilla alhaalla.

Mutta maistuu taivaalliselle verrattuna pika ruokaan ja eineksiin ja vie vieläpä nälän toiseen tapaan kuin parhaatkaan kurmee ateriat. Kantsii nyt vaan arvostaa! Kesäkin kohta taas.

Onko itse pihalla grillattu ruoka sitä parempaa, mitä myöhempään sitä alkaa valmistaa? Koskeeko tuo ihan kaikkea ruokaa? Jos koskee, niin kiva, kokeilen käytännössä. Kun mies tulee töistä kotiin, alan vasta miettiä, mitä tekisi ruuaksi. Taidan tehdä jotain pitkään haudutettavaa lihapataa. Sehän on sopivasti valmista sitten, kun mies on mennyt jo nukkumaan.

Ketjua lukemalla tosiaan selviää että metatyöllä tarkoitetaan sitä että sitä tekemätön nainen heittäytyy uusavuttomaksi tampioksi joka pitää kädestä pitäen ohjata yksinkertaisimpienkin kotiaskareiden läpi.

Muuten ihmettelen tuota alun grillitarinaa että miten yhdeksältä illalla voi olla päivän ainoa ateria kun lapset kuitenkin syö koulussa ja vanhemmat töissä. Lisäksi ilmeisesti välipalan järkkääminen omille lapsille odotellessa olisi ollut taas sitä superhankalaa metatyötä kun oli niin kiire valittaa siitä että grillaus sujuu liian hitaasti?

Jos naiset olisi antaneet lapsilleen ruokaa ja laittaneet heidät nukkumaan, olisi miehet kiukutelleet asiasta, kun lapset eivät syö. Tuota olen nähnyt itsekin. Mitä sitä enää syömään, kun ruokaa odotellessa on pitänyt syödä vatsa täyteen.

Eikä nainen saanut ajoissa sanottua että nyt v...u se grilli kuumaksi että lapset saa syödäkseen? Selvästi miehen vika taas täysin /s

Näiden tarinoiden ydin näyttää olevan se, että nainen istuu tapahtuman aikaan passiivisena ja valittaa jälkeenpäin että väärin tehty ja miehen vika. 

Jep, naisen pitää huolehtia vaikka toinen on luvannut hoitaa. Ja saada sitten kuulla olevansa nalkuttaja, kun ei anna toisen hoitaa omalla tavallaan. Lisäksi jos asiasta sanoo, vastaus on tyyliin joo ihan kohta, tehdääm ensin tämä ja tämä juttu. Sehän on liikaa vaadittu, että mies osaisi ottaa muut huomioon vai?

Ei kaikki ole niin torvelomiehiä onneksi, mutta todella yleistä tuntuu olevan ettei ennakointi suju kovin hyvin. Jopa työelämässä sen huomaa, eikä koulutustaso juuri asiaan vaikuta.

Mutta yllättäen ylivoimaisesti suurin osa tulosvastuullisista töistä on miehillä, naiset sitten tuki- ja assitenttitöissä. On ne työnantajat hölmöjä kun ei ymmärrä ettei miehet mitään osaa.

sitä suuremmalla syyllä. miten te miehet osaatte töissä mutta ette kotona paljon simppelimpiä juttuja? kuinka itsekkäitä ja toisesta piittamattomia te oikein ootte?? kyse on teidän omasta perheestä!

Justhan tuossa jankutettiin pitkään siitä ettei joku nainen saanut sanottua miehelleen että grilli kuumaksi että lapset saa ruokaa, ja se oli miehen vika kun miehen olisi kait taas kerran pitänyt osata lukea naisen ajatukset koska eihän naiselta voi vaatia edes sitä että se sanoisi ääneen jos sille tulee mieleen joku idea.

Jälkeenpäin mies tietty saa haukut siitä ettei lukenut niitä ajatuksia.

Jokaisessa kokkiohjelmassa, esim. ramsayn keittiöt kuntoon tai suomalaiset vastaavat, korostetaan sitä että keskinäinen kommunikointi saa sen keittiön monen henkilön systeemin toimimaan. Pitäiskö ramsayn tulla koteihinkin kiroamaan että kommunikoikaa siellä parisuhteessa keskenänne älkääkä vaan olettako että toinen lukee ajatukset ja sitten haukut päälle jos ei lukenutkaan?

Voi jumalauta! Jos LAPSILLA on nälkä niin ei sillä ole mitään väliä mitä nainen ajattelee! Miehen pitäisi itse osata lukea niitä lapsia ja havaita, että katsos vaan, lapsilla on nälkä, joten ryhdympä ruuan laittoon. On se kumma juttu, että kaikki lasten perustarpeetkin on jotenkin naisten syytä. Jopa sen isän pitäisi pystyä lukemaan sen verran omia lapsiaan, että tajuaisi milloin lapsia tulee ruokkia.

Eli lapsilla on mielestäsi nälkä muttet saa avattua suutasi ja sanottua sitä miehellesi, ja nyt jälkeenpäin se on mielestäsi täysin miehesi vika koska miehesi olisi pitänyt lukea ajatuksesi joita et saanut ääneen sanottua?

Ei tää nyt kuule millään määrällä spinnausta tai kirosanoja muutu miehen viaksi koska suurin ongelma on just siinä ettei nainen saanut avattua suutaan silloin kuin olisi pitänyt. 

Tän on pakko olla parodiaa. 

Millainen aikuinen mies tarvitsee jonkun toisen kertomaan sen itsestäänselvyyden, että jossain vaiheessa päivää lapsille tulee nälkä? Jos nainen ei "saa avattua suutaan", mies ajattelee että jaa ei sitten tänään ollutkaan tarve laittaa ruokaa kun kukaan ei sanonut mitään? 

Toisaalta täälläkin ketjussa käsketään antaa miesten ihan itse hoitaa asiat ilman että huomautellaan, mutta sitten jos ei huomautella ja muistuteta niin sekin on naisen vika koska eihän mies nyt voinut muuten mitään omaan perheeseen liittyvää tietää. 

Moni täällä saivartelee, että mitäs läksit, lällällää, mitäs otit apukoulutasoisen miehen puolisoksi. Ongelmahan on se, että kun se kyvyttömyys näihin töihin ilmenee vasta sen jälkeen, kun lapsi/lapsia on jo syntynyt. Vaikka oltaisiin aiemmin sovittu toisin, mies voi vaan päättää, että nyt ei pysty pitämään mitään isyyslomia ja kymmenen vuotta tauolla ollut harrastuskin on hyvä aloittaa lapsen vauvavuoden aikana (aina sellainen, jota ei voi harrastaa kotioloissa).

Sitten kun tätä metatyötä alkaa olla enemmän (kun lapset kasvavat, alkaa päiväkoti-eskari-koulu-harrastukset) niin huomaa, miten paljon se vie suunnitteluaikaa. Miehet, jotka tosissaan väittävät että kaikki ennakointi ja suunnittelu on turhaa, niin mitähän teette työksenne? Menettekö palaveriin aina takki auki odottaen, että joku muu on valmistellut kaiken? Joku muu fasilitoi, suunnittelee ja toteuttaa ja te vaan ilmestytte paikalle? Huudatteko sitten myös näille muille, miten kaikki ennakkoon suunnitteleminen on turhaa ja vain naisille vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkki metatöistä: kenkien osto.

Lapsi valittaa että on kuuma talvikengissä. Ok, tarvitaan kevyemmät kengät (näppärämpi olisi toki jo ennakoinut). Kaivat kaapista viime syksyn kengät ja sovitat lapselle, pienet on. Mittaat lapsen jalan jotta voit arvella sopivaa kokoa, kasvua on tullut sentti eli tarvitaan noin kaksi kokoa isommat kuin entiset. Muistat, että citymarketin mainoksessa oli samoja hyviksi havaittuja kenkiä tarjouksessa. Pyydät miestä käymään työmatkalla ostamassa ne citymarketista, laitat viestillä kuvan ja oikean koon. Sillä välin naputat entiset kengät myyntiin nettikirppikselle etteivät vie turhaa tilaa kaapista. Noin viides kyselijä ilmoittaa tulevansa hakemaan, toivot että se kans tulee.

Mies tulee kotiin kenkien kanssa (väri on eri kuin pyydettiin mutta kelvatkoon) ja muistaa kehua seuraavat puoli vuotta miten hän osti lapselle kengät.

Jos minä miehenä teen vaikka remonttia, se sisältää valtavan määrän erilaista suunnittelua, pohdintaa, tarvikkeiden metsästystä, halvmpien hintojen kyttäämistä, peräkärryn vuokraamista jne. Silti sitä kutsutaan ihan vain remontiksi eikä metatyöksi.

Kyllä se on remonttiin liittyvää metatyötä ihan yhtä lailla. Itse saat toki kutsua sitä miksi haluat, mutta ei se poista sitä että se on määritelmällisesti metatyötä.

Pointti olikin se että se on ihan normaalia asioiden tekemiseen liittyvää suunnittelua eikä siis jotain ihan mystistä muusta elämästä irrallista "lisätyötä" jota vain naisten on jatkuvasti tehtävä.

Niinhän se onkin, ei kukaan ole väittänytkään että se on jotain muuta. Ei siinä ole mitään mystistä tai semmoista että se olisi vain naiselle mahdollista. Jostain syystä se vaan on perheessä yleensä nainen joka joutuu suurimman osan siitä normaaliin elämään liittyvästä suunnittelu- ja organisointityöstä tekemään ja sitten väsyvät olemaan aina vastuussa.

Kannattaisiko siis miettiä miksi se on yleensä se nainen eikä vatvoa loputtomiin miten mies nyt ei vain voi tajuta näitä asioita ja tehdä niitä oikein? Ei se arjen suunnittelutyö mitenkään taivaasta annetuna naisille lankea. 

Kyllä se valitettavasti on niin että nainen mahdollistaa tämän katselemalla liian kauan sormien läpi sellaista kumppania joka ei näihin asioihin joko halua osallistua tai sitten ei niihin kykene. Kukaan ei pakota olemaan sellaisen kumppanin kanssa jos se niin kovasti rassaa. Kyllä maailmassa on ihan oikeasti olemassa paljonkin miehiä joille arjen suunnittelu on täysin luontevaa eikä millään tavalla vaikeaa.