Lue keskustelun säännöt.
Hyvä esimerkki siitä kun jätin vaan "metatyöt" tekemättä
Kun nehän on vain naisten keksimiä turhakkeita tai vähintäänkin hoituu ihan itsellään siinä arjessa, ilman sen suurempaa ajattelua tai ponnistelua.
No. Tänään kysyin mieheltä miten seuraavat asiat on hoidettu tai hoidetaan:
Lapsen synttäreiden järjestäminen
Lapsen ilmoittaminen harrastukseen, sinne tutustuminen, varusteiden hankinta
Koulun yhteiseen perhepäivään osallistuminen
Kevätvaatteiden ja kenkien hankinta
Toisen lapsen peliturnaukseen osallistuminen
Mies oli ihan ihmeissään. Miksi nyt vasta sanot? Ei hän nyt voi siksi ja täksi yhtäkkiä muuttua. Kai ne sit jotenkin järjestyy. Ei hän osaa sanoa tai luvata voiko hoitaa.
Niin, et sillai. Kyllä miehet hoitaa!
Kommentit (2456)
Vierailija kirjoitti:
Koska mies ei muista, että on laittanut grillin päälle.
Mies ei useimmiten muista sammuttaa liettä kokkaamisen jälkeen.
Mutta ei malta pysyä siellä keittiössä kun kokkailee, lähtee muihin hommiin ja unohtaa mitä oli tekemässä, kunnes minä havahdun palaneen käryyn ja hätyytän miehen jatkamaan hommiaan.
Kyllä olet taitavan yksilön valinnut. Onnitellut valinnastasi. Miten meni noin omasta mielestä? Pidä edes palovaroittimissa patterit kunnossa, niin ei talo pala nukkuessasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän ketjun perusteella lasten ylipainoisuus lähtisi laskuun jos miehet olisivat vastuussa synttäreistä, ruuasta ja liikunnasta. Onko nykyinen ylipainoepidemia pitkälti naisten syytä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain nainen on niin yksinkertainen että tekee näistä ongelman. Jos nämä on vaikeita asioita, niin mysteeri miten selviätte veroilmoituksen teosta, laskujen maksamisesta, passin anomisesta, lomamatkan varaamisesta tai auton katsastuksesta.
Miksi tuo auton katsastus luetellaan aina jonain "miehen työnä"? Miten vaikeaa on varata aika netistä (kuten työterveysajat, labra-ajat jne muutenkin nykyään), ajaa kyseisenä aikana paikalle, ojentaa avain tiskin yli ja istua alas odottamaan? Kyllä tuosta hyvästä tulisi työn suorittajan saada kuukausi vapautusta päivittäisistä kotitöistä.
Ja kuvasti juuri ongelman: maailman helpoin asia, eikä miehet sen raskaudesta koskaan valita. Kuten ei auton huollon tilaamisesta, auton tankkaamisesta, auton renkaiden vaihtamisesta, auton pyyhkijöiden vaihtamisesta, auton pesemisestä, auton polttimoiden vaihtamisesta, auton öljyjen vaihtamisesta, auton pesunesteen lisäämisestä, auton jäädytysnesteen lisäämisestä jne jne.
Sen lisäksi että nainen huolehtii päivätyönsä lisäksi suurimman osan muistettavista ja ennakointia vaativista asioista, hän myös tankkaa ja pesettää oman autonsa, varaa sille renkaidenvaihto-, huolto- ja katsastusajan, vaihdattaa pyyhkijät tarpeen tullen ja lisää lasinpesunestettä. Öljyt ja polttimot vaihtuvat huollon yhteydessä ja jäähdytysnesteet tsekataan. Mikä tässä viestissä oli siis pointti?
Pointti on, että miehet hoitavat taustalla koko ajan ”metatöitä”, joista naisilla ei harmainta aavistusta. Koska miehet ei tee niistä numeroa.
Se nyt vasta olisikin typerää, jos mies purnaisi oman autonsa hoitamiseen liittyvistä asioista naiselle. Tuskin nainenkaan motkottaa miehelle, kun kasvohoidon (sori tämä stereotypinen esimerkki) muistamiseen ja varaamiseen tarvitaan niin paljon metatyötä?
Eiköhän tässä ketjussa kyse ole asioista mitkä koskettavat molempia yhtälailla.
Vähän vähemmän varakkailla perheillä on vain yksi auto, jota molemmat käyttävät, ja se on koko perheen käytössä myös.
No kuinka usein te sitten vaihdatte niitä öljyjä ja pyyhkijöitä, kun tämä pitää aina mainita miesten ah niin rasittavana metatyönä? Tankkaus menee siinä samalla ajellessa eikä autopesuun ajamistakaan tarvi suunnitella, menee jos ei ole pitkää jonoa ja on aikaa. Huolto kerran vuodessa, katsastus kerran vuodessa tai parin vuoden välein uudemmissa ja renkaat 2x vuodessa.
Miesten luetteloiden asiat tapahtuvat muutaman kerran vuodessa, nainen on hälytystilassa päivittäin, etenkin jos on monta lasta harrastuksineen. Kuitenkin mies sitten ihan pokkana retostelee ettei hän ainakaan yhtään valita vaikka niin hirveästi joutuu miettimään..
Eihän nuo ole edes mitään metatöitä.
Toisekseen kyllähän naisetkin listaa asioita, joita tehdään kerran vuodessa. Vai pitääkö joku useammat synttärit vuodessa? Tai ilmoittaa lapsen joka viikko uuteen harrastukseen?
Kyllä ne vaan oli aiemmin ketjussa luetteloitu miehen toimesta heidän metatöikseen (auton tankkaus, katsastus, öljynvaihto ym kaikki autoon liittyvä suunnittelu tai varaaminen). Listalla oli muitakin kerran vuodessa tehtäviä juttuja, mutta ei yhtään edes viikottain tapahtuvaa muistamista tai ennakoimista.
Ilmeisesti olen ymmärtänyt konseptin väärin, mutta mielestäni nuo nyt eivät ole mitään metatöitä. Hoidan kyllä listasi asiat, mutta eivät nuo nyt mitään valtaisaa suunnittelua vaadi.
Yksi mies selitti tankkauksen metatyöt, miten hänen pitää muistaa seurata bensatankin mittaria, miettiä, milloin menee tankille ja minne tankille, miten paljon tankkaa ja pitääkö tankatessa olla hanskat vai ei.
Minä sen sijaan vilkaisen bensatankin mittaria ja käyn töistä tullessa vakipaikassa tankilla siinä työmatkan varrella. Minun ei tarvitse edes arpoa, mitä sinne tankkiin tällä kertaa pitää laittaa.
Et sitten tunnistanut vttuiluksi :D
Miten erosi kaupassa käynnistä? Voih kun pitää miettiä mitä kaapissa on, ja mitä sitä söisi, koska sitä ostaisi ruokaa...
Ohis, et taida olla perheellinen. Lapsiperheen jääkaapissa on oltava käytännössä aina yksi valmis tai liki valmis ruoka, ettei sitä joudu tekemään kiireessä. Sen täytyy sopia kaikkien ruokavalioon ja olla suhteellisen taloudellinen (400 eurolla sai kuukauden ruoat kolmelle), sitä ei saa joutua heittämään hukkaan ja sen pitää myös maistua hyvältä - mutta mikään ei maistu hyvältä kolmea päivää kauempaa peräkkäin, eikä säily viikkoa, joten mietintä ja toteutus toistuvat tasaisin väliajoin ajasta ikuisuuteen. Voit nauraa tuolle ajankäytölle, mutta esimerkiksi kattilallinen perinteistä lihakeittoa ottaa helposti kolme-neljä tuntia, sellaista ei kannata aloitella ennen työvuoroa eikä suunnitella päiville, jolloin käännytään kotona. Luonnollisestikaan perheellinen ei myöskään kipaise kauppaan päivittäin hakemaan yhden aterian aineksia kerrallaan, joten sillä tosiaan on väliä, mitä kaapissa on. (Paljon helpommalla pääsee taas sen jälkeen, kun kaikki kotona osaavat huolehtia omista asioistaan!).
Mutta se perheellinenkin, joka pohtii kauppareissuaan, kurvaa tankille kun bensavalo syttyy, ja tuuttaa samaa kamaa joka kerta. Tankkaamisessa on paljon vähemmän liikkuvia osia. Jopa minusta, joka nuukana oikeasti valitsen aseman ja tankkauspäivän. Toistuu kolmen viikon välein.
Näin, tässä just se metatyön ydin: tehdään asioista tarkoituksella tarpeettoman monimutkaisia.
Jäljellä perheessä ovat crohnikko ja viljaton moniallergikko. Toiselle ei käy glukoosi-fruktoosisiirappi ja toiselle ei maissitärkkelys, joten eineshyllyt eivät ole käytettävissä. Harrastuneisuus on pakollista, ei tarkoituksella tarpeettoman monimutkaista.
Täällä on kolme moniallergikkoa. Meillä on n.30 ruokalajia joita kierrätetään. Ei tarvitse miettiä tekisikö arkena kiireessä rosvopaistia jossa menee 48h kypsyä, terve järki sanoo siihen vastauksen, ei metatyöskentelyn tulokset.
Mun lasten isältä kului oikeasti pitkään käsittää, että siihen ruuan tekemiseen menee aikaa. Aloitti aina ruuanlaiton siinä kohtaa kun lapset alkoivat kitistä nälkäänsä. Ja sitten vielä ne ruuat olivat juuri sellaisia tunti haudutusta tms. Ja sitten ihmetteli miksi lapset kiukuttelevat. Mutta kun hän itse söi ehkä kaksi kertaa päivässä, eikä sen ihmeemmin siitä kärsinyt, niin ei vain osannut yhdistää tätä asiaa.
Monessa muussakin asiassa on tullut ilmi se, että ei oikeasti tajua lasten olevan erilaisia kuin hän. Että toinen palelee herkemmin, tarvitsee lämpimämmät vaatteet tai toinen on sulkeutuneempi eikä heti kerro jos on joku vialla, tai että toinen huolehtii läksyt mutta toinen vaatii muistuttelua. Eikä oikeasti ole edes kyse siitä etteikö olisi lasten kanssa viettänyt aikaa, ihan on ollut samalla tavalla lasten kanssa kuin minä, ehkä jopa enemmän kun yhdessä vaiheessa tein pitkiä työpäiviä..
Joo, tämä on nähty meillä ja muualla, useasti! Kun isä vaikkapa on lupautunut grillaamaan, hiiligrilliä aletaan lämmittää sitten kun lapset jo hajoilee nälässään. Äiti sitten hoitaa ne kiukuttelut ja itkut. Sekin tilanne olisi vältetty, jos valmistelu olisi aloitettu 2 tuntia aikaisemmin. Siis jos isä olisi osannut ajoittaa hommansa.
Kerran oltiin kylässä ja syötiin miesten grillamaa ruokaa n. klo 20.45. Se oli siis sen päivän ainoa ruoka. Pieniä lapsia oli mukana myös. Melkein jo näkyi tähtiä silmissä, kun oli verensokerit kaikilla alhaalla.
Mutta maistuu taivaalliselle verrattuna pika ruokaan ja eineksiin ja vie vieläpä nälän toiseen tapaan kuin parhaatkaan kurmee ateriat. Kantsii nyt vaan arvostaa! Kesäkin kohta taas.
Onko itse pihalla grillattu ruoka sitä parempaa, mitä myöhempään sitä alkaa valmistaa? Koskeeko tuo ihan kaikkea ruokaa? Jos koskee, niin kiva, kokeilen käytännössä. Kun mies tulee töistä kotiin, alan vasta miettiä, mitä tekisi ruuaksi. Taidan tehdä jotain pitkään haudutettavaa lihapataa. Sehän on sopivasti valmista sitten, kun mies on mennyt jo nukkumaan.
Ketjua lukemalla tosiaan selviää että metatyöllä tarkoitetaan sitä että sitä tekemätön nainen heittäytyy uusavuttomaksi tampioksi joka pitää kädestä pitäen ohjata yksinkertaisimpienkin kotiaskareiden läpi.
Muuten ihmettelen tuota alun grillitarinaa että miten yhdeksältä illalla voi olla päivän ainoa ateria kun lapset kuitenkin syö koulussa ja vanhemmat töissä. Lisäksi ilmeisesti välipalan järkkääminen omille lapsille odotellessa olisi ollut taas sitä superhankalaa metatyötä kun oli niin kiire valittaa siitä että grillaus sujuu liian hitaasti?
Juurihan sinä olet meuhkannut monta sivua siitä, että lapsille ei saa syöttää välipaloja.
Pitääkö sinulle metatyönä muistuttaa että täällä on enemmän kirjoittajia kuin kaksi? Minä en ole meuhkannut mitään, lisäksi miksi ihmeessä ei saisi syöttää jos kerran aikuisillekin koitetaan tuputtaa sitä mallia että useampia pieniä aterioita päivässä eikä yhtä massiivista.
Jos mies on luvannut hoitaa ruuan, niin ei ehkä ole tullut mieleen hommata sinne mökille jotain välipaloja lapselle syötettäväksi ruokaa odotellessa... Ellei ole jo osannut varautua siihen ettei toisen lupauksiin voi luottaa. Aika moni äiti osaa, mutta onko se oikein että pitää huolehtia lapsen ruuat silloinkin kun toinen on luvannut ne huolehtia?
Ja mikä esti sen suun avaamisen siinä kohtaa kun näkyi että ruokaa ei ole tulossa oikeaan aikaan?
Sitten mies olisi suuttunut, lopettanut hommat ja sanonut että tee sitten itse, jos ei kelpaa. Eihän miehiä saa vaatia tekemään mitään naisen pillin mukaan vai miten se meni?
Tässä syy miksi hoitajat ja muut naiset on suosittuja työkavereita.
Se on joko/tai
Joko sä oot hiljaa, tai sä MÄÄRÄÄT miehiä tekemään naisen pillin mukaan.
Ei mitään siinä välissä.
On selvää että naisten kannattaisi opetella "kommunikoimaan". Siitä on hyötyä töissä ja parisuhteessa. Kokeiltaa joskus.
Tässähän oli kyse siitä, että mies lupasi grillata perheelle ruokaa, myös niille lapsille, mutta aloitti koko homman vasta sitten, kun alkoi olla jo lasten nukkumaanmenoaika. Mies lupasi, olisiko naisen pitänyt silti muistuttaa miestä, että aloita se grillaaminen nyt? Nythän nainen teki sen, mitä naisia aina kehotetaan tekemään eli antoi miehen hoitaa homman omalla tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun perusteella lasten ylipainoisuus lähtisi laskuun jos miehet olisivat vastuussa synttäreistä, ruuasta ja liikunnasta. Onko nykyinen ylipainoepidemia pitkälti naisten syytä?
Lapset olisi varmaan hoikkia, mutta kärsisivät kaikenlaisista puutostiloista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen naisen pitää valvoa kun mies grillaa???
Koska mies ei muista, että on laittanut grillin päälle. Laittaa sen lämpiämään ja sitten menee tietokoneelle pelailemaan, grillin lämpiämistä odotellessa. Jossain vaiheessa huomaan, että tulee savua nenään ja kysyn mieheltä, onko hän laittanut grillin päälle. Mies havahtuu pelistään ja palailee grillauksen pariin. Kun ruuat on laitettu ja syöty, pitää vielä vahtia, että grilli tulee sammutettua. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun grilli on jäänyt päälle ja kaasupullo on tyhjentynyt.
Samalla tavalla pitää vahtia lieden käyttöä. Mies ei useimmiten muista sammuttaa liettä kokkaamisen jälkeen. Kananmunat saattavat palaa pohjaan, kun mies ei jaksa keittiössä niitä odotella ja menee tietokoneelleen pelailemaan ja unohtaa, että on keittämässä kananmunia. Saattaa laittaa niihin ajastuksenkin, mutta pelaa luurit päässä eikä kuule munakellon piipitystä. Minä olen aina se, joka huomaa yläkertaan tulevan palaneen käryn ja kysyn mieheltä, onko hänellä liedellä jotain.
Mies on meistä se taitavampi ruuanlaittaja ja perheen pääkokki. Mutta ei malta pysyä siellä keittiössä kun kokkailee, lähtee muihin hommiin ja unohtaa mitä oli tekemässä, kunnes minä havahdun palaneen käryyn ja hätyytän miehen jatkamaan hommiaan.
Olen aina ollut sitä mieltä, että kehitysvammaisilla pitäisi olla korkeammat vakuutusmaksut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas sitä käynyt itsellä ja ystävillä tuuri, kun miehet pärjäävät lasten kanssa ja hoitavat metatyöt siinä missä itsekin.
Tämän palstan tähtisikermä haluaisi varmasti kovasti ajatella, että asia on tuurista kiinni.
Mutta me fiksummat tiedetään, että ihan itse se kumppani valitaan, ja hänen ominaisuuksistaan otetaan selvää, ettei tarvitse myöhemmin katua.
Tietysti jos rahkeet ei riitä laatumieheen, niin turha ulista, jos yksinolemisen pelossa ottaa ensimmäisen jolle kelpaa.
Kyllä ne ihmiset jaksaa yllättää. Harva on tismalleen samanlainen mitä oli 20 vuotta aikaisemmin. Toki joukossa on niitäkin, joilla kaikki menee aina putkeen, mutta harhoissaan he kuvittelevat sen omaksi ansiokseen.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat stressaavalta ja kontrolloivalta, ap. Ei kaikkea tarvitse niin hirveästi stressata.
Kaikki ap: n luettelema on oikeastaan elämää eikä työtä,mutta onhan se tietysti koko perheelle mukavampaa jos kaikki osallistuvat yhteiseen elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain nainen on niin yksinkertainen että tekee näistä ongelman. Jos nämä on vaikeita asioita, niin mysteeri miten selviätte veroilmoituksen teosta, laskujen maksamisesta, passin anomisesta, lomamatkan varaamisesta tai auton katsastuksesta.
Miksi tuo auton katsastus luetellaan aina jonain "miehen työnä"? Miten vaikeaa on varata aika netistä (kuten työterveysajat, labra-ajat jne muutenkin nykyään), ajaa kyseisenä aikana paikalle, ojentaa avain tiskin yli ja istua alas odottamaan? Kyllä tuosta hyvästä tulisi työn suorittajan saada kuukausi vapautusta päivittäisistä kotitöistä.
Ja kuvasti juuri ongelman: maailman helpoin asia, eikä miehet sen raskaudesta koskaan valita. Kuten ei auton huollon tilaamisesta, auton tankkaamisesta, auton renkaiden vaihtamisesta, auton pyyhkijöiden vaihtamisesta, auton pesemisestä, auton polttimoiden vaihtamisesta, auton öljyjen vaihtamisesta, auton pesunesteen lisäämisestä, auton jäädytysnesteen lisäämisestä jne jne.
Sen lisäksi että nainen huolehtii päivätyönsä lisäksi suurimman osan muistettavista ja ennakointia vaativista asioista, hän myös tankkaa ja pesettää oman autonsa, varaa sille renkaidenvaihto-, huolto- ja katsastusajan, vaihdattaa pyyhkijät tarpeen tullen ja lisää lasinpesunestettä. Öljyt ja polttimot vaihtuvat huollon yhteydessä ja jäähdytysnesteet tsekataan. Mikä tässä viestissä oli siis pointti?
Pointti on, että miehet hoitavat taustalla koko ajan ”metatöitä”, joista naisilla ei harmainta aavistusta. Koska miehet ei tee niistä numeroa.
Se nyt vasta olisikin typerää, jos mies purnaisi oman autonsa hoitamiseen liittyvistä asioista naiselle. Tuskin nainenkaan motkottaa miehelle, kun kasvohoidon (sori tämä stereotypinen esimerkki) muistamiseen ja varaamiseen tarvitaan niin paljon metatyötä?
Eiköhän tässä ketjussa kyse ole asioista mitkä koskettavat molempia yhtälailla.
Vähän vähemmän varakkailla perheillä on vain yksi auto, jota molemmat käyttävät, ja se on koko perheen käytössä myös.
No kuinka usein te sitten vaihdatte niitä öljyjä ja pyyhkijöitä, kun tämä pitää aina mainita miesten ah niin rasittavana metatyönä? Tankkaus menee siinä samalla ajellessa eikä autopesuun ajamistakaan tarvi suunnitella, menee jos ei ole pitkää jonoa ja on aikaa. Huolto kerran vuodessa, katsastus kerran vuodessa tai parin vuoden välein uudemmissa ja renkaat 2x vuodessa.
Miesten luetteloiden asiat tapahtuvat muutaman kerran vuodessa, nainen on hälytystilassa päivittäin, etenkin jos on monta lasta harrastuksineen. Kuitenkin mies sitten ihan pokkana retostelee ettei hän ainakaan yhtään valita vaikka niin hirveästi joutuu miettimään..
Eihän nuo ole edes mitään metatöitä.
Toisekseen kyllähän naisetkin listaa asioita, joita tehdään kerran vuodessa. Vai pitääkö joku useammat synttärit vuodessa? Tai ilmoittaa lapsen joka viikko uuteen harrastukseen?
Kyllä ne vaan oli aiemmin ketjussa luetteloitu miehen toimesta heidän metatöikseen (auton tankkaus, katsastus, öljynvaihto ym kaikki autoon liittyvä suunnittelu tai varaaminen). Listalla oli muitakin kerran vuodessa tehtäviä juttuja, mutta ei yhtään edes viikottain tapahtuvaa muistamista tai ennakoimista.
Ilmeisesti olen ymmärtänyt konseptin väärin, mutta mielestäni nuo nyt eivät ole mitään metatöitä. Hoidan kyllä listasi asiat, mutta eivät nuo nyt mitään valtaisaa suunnittelua vaadi.
Yksi mies selitti tankkauksen metatyöt, miten hänen pitää muistaa seurata bensatankin mittaria, miettiä, milloin menee tankille ja minne tankille, miten paljon tankkaa ja pitääkö tankatessa olla hanskat vai ei.
Minä sen sijaan vilkaisen bensatankin mittaria ja käyn töistä tullessa vakipaikassa tankilla siinä työmatkan varrella. Minun ei tarvitse edes arpoa, mitä sinne tankkiin tällä kertaa pitää laittaa.
Et sitten tunnistanut vttuiluksi :D
Miten erosi kaupassa käynnistä? Voih kun pitää miettiä mitä kaapissa on, ja mitä sitä söisi, koska sitä ostaisi ruokaa...
Ohis, et taida olla perheellinen. Lapsiperheen jääkaapissa on oltava käytännössä aina yksi valmis tai liki valmis ruoka, ettei sitä joudu tekemään kiireessä. Sen täytyy sopia kaikkien ruokavalioon ja olla suhteellisen taloudellinen (400 eurolla sai kuukauden ruoat kolmelle), sitä ei saa joutua heittämään hukkaan ja sen pitää myös maistua hyvältä - mutta mikään ei maistu hyvältä kolmea päivää kauempaa peräkkäin, eikä säily viikkoa, joten mietintä ja toteutus toistuvat tasaisin väliajoin ajasta ikuisuuteen. Voit nauraa tuolle ajankäytölle, mutta esimerkiksi kattilallinen perinteistä lihakeittoa ottaa helposti kolme-neljä tuntia, sellaista ei kannata aloitella ennen työvuoroa eikä suunnitella päiville, jolloin käännytään kotona. Luonnollisestikaan perheellinen ei myöskään kipaise kauppaan päivittäin hakemaan yhden aterian aineksia kerrallaan, joten sillä tosiaan on väliä, mitä kaapissa on. (Paljon helpommalla pääsee taas sen jälkeen, kun kaikki kotona osaavat huolehtia omista asioistaan!).
Mutta se perheellinenkin, joka pohtii kauppareissuaan, kurvaa tankille kun bensavalo syttyy, ja tuuttaa samaa kamaa joka kerta. Tankkaamisessa on paljon vähemmän liikkuvia osia. Jopa minusta, joka nuukana oikeasti valitsen aseman ja tankkauspäivän. Toistuu kolmen viikon välein.
Näin, tässä just se metatyön ydin: tehdään asioista tarkoituksella tarpeettoman monimutkaisia.
Jäljellä perheessä ovat crohnikko ja viljaton moniallergikko. Toiselle ei käy glukoosi-fruktoosisiirappi ja toiselle ei maissitärkkelys, joten eineshyllyt eivät ole käytettävissä. Harrastuneisuus on pakollista, ei tarkoituksella tarpeettoman monimutkaista.
Täällä on kolme moniallergikkoa. Meillä on n.30 ruokalajia joita kierrätetään. Ei tarvitse miettiä tekisikö arkena kiireessä rosvopaistia jossa menee 48h kypsyä, terve järki sanoo siihen vastauksen, ei metatyöskentelyn tulokset.
Mun lasten isältä kului oikeasti pitkään käsittää, että siihen ruuan tekemiseen menee aikaa. Aloitti aina ruuanlaiton siinä kohtaa kun lapset alkoivat kitistä nälkäänsä. Ja sitten vielä ne ruuat olivat juuri sellaisia tunti haudutusta tms. Ja sitten ihmetteli miksi lapset kiukuttelevat. Mutta kun hän itse söi ehkä kaksi kertaa päivässä, eikä sen ihmeemmin siitä kärsinyt, niin ei vain osannut yhdistää tätä asiaa.
Monessa muussakin asiassa on tullut ilmi se, että ei oikeasti tajua lasten olevan erilaisia kuin hän. Että toinen palelee herkemmin, tarvitsee lämpimämmät vaatteet tai toinen on sulkeutuneempi eikä heti kerro jos on joku vialla, tai että toinen huolehtii läksyt mutta toinen vaatii muistuttelua. Eikä oikeasti ole edes kyse siitä etteikö olisi lasten kanssa viettänyt aikaa, ihan on ollut samalla tavalla lasten kanssa kuin minä, ehkä jopa enemmän kun yhdessä vaiheessa tein pitkiä työpäiviä..
Joo, tämä on nähty meillä ja muualla, useasti! Kun isä vaikkapa on lupautunut grillaamaan, hiiligrilliä aletaan lämmittää sitten kun lapset jo hajoilee nälässään. Äiti sitten hoitaa ne kiukuttelut ja itkut. Sekin tilanne olisi vältetty, jos valmistelu olisi aloitettu 2 tuntia aikaisemmin. Siis jos isä olisi osannut ajoittaa hommansa.
Kerran oltiin kylässä ja syötiin miesten grillamaa ruokaa n. klo 20.45. Se oli siis sen päivän ainoa ruoka. Pieniä lapsia oli mukana myös. Melkein jo näkyi tähtiä silmissä, kun oli verensokerit kaikilla alhaalla.
Mutta maistuu taivaalliselle verrattuna pika ruokaan ja eineksiin ja vie vieläpä nälän toiseen tapaan kuin parhaatkaan kurmee ateriat. Kantsii nyt vaan arvostaa! Kesäkin kohta taas.
Onko itse pihalla grillattu ruoka sitä parempaa, mitä myöhempään sitä alkaa valmistaa? Koskeeko tuo ihan kaikkea ruokaa? Jos koskee, niin kiva, kokeilen käytännössä. Kun mies tulee töistä kotiin, alan vasta miettiä, mitä tekisi ruuaksi. Taidan tehdä jotain pitkään haudutettavaa lihapataa. Sehän on sopivasti valmista sitten, kun mies on mennyt jo nukkumaan.
Ketjua lukemalla tosiaan selviää että metatyöllä tarkoitetaan sitä että sitä tekemätön nainen heittäytyy uusavuttomaksi tampioksi joka pitää kädestä pitäen ohjata yksinkertaisimpienkin kotiaskareiden läpi.
Muuten ihmettelen tuota alun grillitarinaa että miten yhdeksältä illalla voi olla päivän ainoa ateria kun lapset kuitenkin syö koulussa ja vanhemmat töissä. Lisäksi ilmeisesti välipalan järkkääminen omille lapsille odotellessa olisi ollut taas sitä superhankalaa metatyötä kun oli niin kiire valittaa siitä että grillaus sujuu liian hitaasti?
Jos naiset olisi antaneet lapsilleen ruokaa ja laittaneet heidät nukkumaan, olisi miehet kiukutelleet asiasta, kun lapset eivät syö. Tuota olen nähnyt itsekin. Mitä sitä enää syömään, kun ruokaa odotellessa on pitänyt syödä vatsa täyteen.
Eikä nainen saanut ajoissa sanottua että nyt v...u se grilli kuumaksi että lapset saa syödäkseen? Selvästi miehen vika taas täysin /s
Näiden tarinoiden ydin näyttää olevan se, että nainen istuu tapahtuman aikaan passiivisena ja valittaa jälkeenpäin että väärin tehty ja miehen vika.
Jep, naisen pitää huolehtia vaikka toinen on luvannut hoitaa. Ja saada sitten kuulla olevansa nalkuttaja, kun ei anna toisen hoitaa omalla tavallaan. Lisäksi jos asiasta sanoo, vastaus on tyyliin joo ihan kohta, tehdääm ensin tämä ja tämä juttu. Sehän on liikaa vaadittu, että mies osaisi ottaa muut huomioon vai?
Ei kaikki ole niin torvelomiehiä onneksi, mutta todella yleistä tuntuu olevan ettei ennakointi suju kovin hyvin. Jopa työelämässä sen huomaa, eikä koulutustaso juuri asiaan vaikuta.
Mutta yllättäen ylivoimaisesti suurin osa tulosvastuullisista töistä on miehillä, naiset sitten tuki- ja assitenttitöissä. On ne työnantajat hölmöjä kun ei ymmärrä ettei miehet mitään osaa.
Ja vielä maksavat paremmin kuin naisille.
Luulis että kapitalisteja kiinnostaa tulojen maksimointi, mutta ei kait sitten.
Miehet tarvii töissäkin assistentin, kun kalenterin käyttäminen on liian vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen naisen pitää valvoa kun mies grillaa???
Koska mies ei muista, että on laittanut grillin päälle. Laittaa sen lämpiämään ja sitten menee tietokoneelle pelailemaan, grillin lämpiämistä odotellessa. Jossain vaiheessa huomaan, että tulee savua nenään ja kysyn mieheltä, onko hän laittanut grillin päälle. Mies havahtuu pelistään ja palailee grillauksen pariin. Kun ruuat on laitettu ja syöty, pitää vielä vahtia, että grilli tulee sammutettua. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun grilli on jäänyt päälle ja kaasupullo on tyhjentynyt.
Samalla tavalla pitää vahtia lieden käyttöä. Mies ei useimmiten muista sammuttaa liettä kokkaamisen jälkeen. Kananmunat saattavat palaa pohjaan, kun mies ei jaksa keittiössä niitä odotella ja menee tietokoneelleen pelailemaan ja unohtaa, että on keittämässä kananmunia. Saattaa laittaa niihin ajastuksenkin, mutta pelaa luurit päässä eikä kuule munakellon piipitystä. Minä olen aina se, joka huomaa yläkertaan tulevan palaneen käryn ja kysyn mieheltä, onko hänellä liedellä jotain.
Mies on meistä se taitavampi ruuanlaittaja ja perheen pääkokki. Mutta ei malta pysyä siellä keittiössä kun kokkailee, lähtee muihin hommiin ja unohtaa mitä oli tekemässä, kunnes minä havahdun palaneen käryyn ja hätyytän miehen jatkamaan hommiaan.
Onkohan sillä joku adhd/add tms? Ei todellakaan kuulosta ihan normaalilta toiminnalta tuo miehen kokkaus. Ei minun tuttavapiirissä miehet tuolla lailla unohtele liettä päälle, ei edes ne kotitöissä tumpelommat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole ymmärtänyt homman ydintä. Nyt et tee mitään, jätät nuo hommat tekemättä.
Aurinko nousee silti.
Tämä. Metatyö on täysin turhaa ja keksitty termi äidin egon kiillottamiseksi. Lapseen tai mieheen hyvinvointiin ne "metatyöt" ei liity millään tapaa.
Uuh niin sun mielestä nämä esimerkit kuten lapsen synttärien järjestäminen tai harrastusvälineiden hankinta eivät millään tapaa liity lapseen.
Miten vaikeaa harrastusvälineiden hankinta voi olla? Menkää Stadiumiin, ostakaa jalkapallo, polvisuojat, joku treenikassi, vesipullo ja hyvät nappikset. Ei mene tuntia kauempaa eli mitä turhaan stressaat.
M32
Ei mene paljon tuntia kauempaa matkaan yhteen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on täynnä miesten aseistettua epäpätevyyttä (weaponized incompetence). Esimerkiksi tyttöystävä osaa sijata sängyn kauniiksi kuin hotellissa. Kun poikaystävän pitää sijata sänky, hän tekee tahallaan niin ylitseampuvan huonon työn, että tyynyt leviävät pitkin lattioita jne., jotta nainen ajattelisi hellästi, että voivoi, ei pojat osaa, minä hoidan sitten sängyn petaamisen, että se tulee kerralla kuntoon. Mies pääsee pälkähästä, välttyy tekemästä epämieluisaa kotiaskaretta ja saa nauttia vapaamatkustajana naisen kädenjäljestä. Samaan luokkaan kuuluvat nämä miehet, jotka eivät muka "osaa" pukea paitaa oikeinpäin lapselle. Kumma kyllä osaavat itselleen pukea paidan oikeinpäin... Ja jos mies teeskentelee, että ei ole niin tarkkaa onko esim. tiskit tiskattu kunnolla, niin tarjoilkaa hänelle sitten ruoka puolilikaisella lautasella.
Paitsi että minun mies ei ihan oikeasti OSAA pukrea vauvaa, itsensä kyllä!😁
Mies tykkää vauvan hoitopuuhista, ne kun ovat konkreettisia ja helppoja (toisin kuin sylivauvan viihdytys, joka on aika raskasta henkisesti).
En ole puuttunut miehen vaatevalintoihin kuin silloin, kun vauvan hyvinvointi kärsii.
Mies on mm. laittanut niin pienet vaatteet vauvalle, että tämä itki tukalaa oloa, kun housut puristivat mahaa.
Mies myös ylipukee vauvaa ja perhepetiin yöksi hän laittaisi kokohaalarin jalkateräsukkia myöten ja peiton päälle, kun itse nukutaan alusvaatteissa kuumissamme.
Kerran kuuntelin, kun mies ihasteli pukemaansa vauvaa ääneen ja hehkutti komeaa jäbää, odotin innolla lopputulemaa.
Vauvalla oli niin kireä haalari kokoa 58 (käyttää 74 kokoa), että joka paikka pursusi!😄
Nauroin ääneen ja kun vauva parka näytti kovin tukalalta, sanoin, että ihana asu …mutta kait sä nyt näet, että liian pieni?!
Mulle on aivan mysteeri, miten miehet eivät oikeasti osaa pukea vauvaa oikein, onhan heillä silmät päässä?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on täynnä miesten aseistettua epäpätevyyttä (weaponized incompetence). Esimerkiksi tyttöystävä osaa sijata sängyn kauniiksi kuin hotellissa. Kun poikaystävän pitää sijata sänky, hän tekee tahallaan niin ylitseampuvan huonon työn, että tyynyt leviävät pitkin lattioita jne., jotta nainen ajattelisi hellästi, että voivoi, ei pojat osaa, minä hoidan sitten sängyn petaamisen, että se tulee kerralla kuntoon. Mies pääsee pälkähästä, välttyy tekemästä epämieluisaa kotiaskaretta ja saa nauttia vapaamatkustajana naisen kädenjäljestä. Samaan luokkaan kuuluvat nämä miehet, jotka eivät muka "osaa" pukea paitaa oikeinpäin lapselle. Kumma kyllä osaavat itselleen pukea paidan oikeinpäin... Ja jos mies teeskentelee, että ei ole niin tarkkaa onko esim. tiskit tiskattu kunnolla, niin tarjoilkaa hänelle sitten ruoka puolilikaisella lautasella.
Paitsi että minun mies ei ihan oikeasti OSAA pukrea vauvaa, itsensä kyllä!😁
Mies tykkää vauvan hoitopuuhista, ne kun ovat konkreettisia ja helppoja (toisin kuin sylivauvan viihdytys, joka on aika raskasta henkisesti).
En ole puuttunut miehen vaatevalintoihin kuin silloin, kun vauvan hyvinvointi kärsii.
Mies on mm. laittanut niin pienet vaatteet vauvalle, että tämä itki tukalaa oloa, kun housut puristivat mahaa.
Mies myös ylipukee vauvaa ja perhepetiin yöksi hän laittaisi kokohaalarin jalkateräsukkia myöten ja peiton päälle, kun itse nukutaan alusvaatteissa kuumissamme.
Kerran kuuntelin, kun mies ihasteli pukemaansa vauvaa ääneen ja hehkutti komeaa jäbää, odotin innolla lopputulemaa.
Vauvalla oli niin kireä haalari kokoa 58 (käyttää 74 kokoa), että joka paikka pursusi!😄
Nauroin ääneen ja kun vauva parka näytti kovin tukalalta, sanoin, että ihana asu …mutta kait sä nyt näet, että liian pieni?!
Mulle on aivan mysteeri, miten miehet eivät oikeasti osaa pukea vauvaa oikein, onhan heillä silmät päässä?!
Miksi te säilytätte esillä aivan liian pieniä vaatteita, eikö olisi helpompaa laittaa ne pois ja esillä olisi vain ne sopivat? Kyllä minun mies tajuaa heti jos joku vaate on pieni ja liian hankala pukea.
Kumpi ompi tyhmempi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen naisen pitää valvoa kun mies grillaa???
Koska mies ei muista, että on laittanut grillin päälle. Laittaa sen lämpiämään ja sitten menee tietokoneelle pelailemaan, grillin lämpiämistä odotellessa. Jossain vaiheessa huomaan, että tulee savua nenään ja kysyn mieheltä, onko hän laittanut grillin päälle. Mies havahtuu pelistään ja palailee grillauksen pariin. Kun ruuat on laitettu ja syöty, pitää vielä vahtia, että grilli tulee sammutettua. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun grilli on jäänyt päälle ja kaasupullo on tyhjentynyt.
Samalla tavalla pitää vahtia lieden käyttöä. Mies ei useimmiten muista sammuttaa liettä kokkaamisen jälkeen. Kananmunat saattavat palaa pohjaan, kun mies ei jaksa keittiössä niitä odotella ja menee tietokoneelleen pelailemaan ja unohtaa, että on keittämässä kananmunia. Saattaa laittaa niihin ajastuksenkin, mutta pelaa luurit päässä eikä kuule munakellon piipitystä. Minä olen aina se, joka huomaa yläkertaan tulevan palaneen käryn ja kysyn mieheltä, onko hänellä liedellä jotain.
Mies on meistä se taitavampi ruuanlaittaja ja perheen pääkokki. Mutta ei malta pysyä siellä keittiössä kun kokkailee, lähtee muihin hommiin ja unohtaa mitä oli tekemässä, kunnes minä havahdun palaneen käryyn ja hätyytän miehen jatkamaan hommiaan.
Nai idiootti ja valita lopun elämääsi uhrina kun puolisona on idiootti.
Mieheni on erittäin älykäs, voitti peruskoulun matematiikkakilpailun (= ysiluokkalaisena Suomen paras matematiikassa) ja lukiolaisena oli kolmen parhaan joukossa eri kisoissa useampaan kertaan. Oli kemian olympialaisissa ja sai sieltä pronssimitalin. Älyssä ei ole vikaa, toiminnanohjauksessa sitäkin enemmän. Korkeakouluopinnot jäi kesken mutta siitä huolimatta päässyt yli kymppitonnin palkoille (ja bonukset päälle). Sanoisin, että diagnosoimaton ADHD ja ehkä myös autisti.
Tietenkin harmittelen näitä ongelmia mitä miehellä monissa arkisissa asioissa on, mutta miehessä on paljon hyvääkin ja itsellänikin on ongelmia, joista voisi syystäkin valittaa. Yhteiselämä on meillä sujunut, kun olemme oppineet hyväksymään toistemme heikkoudet ja vahvuudet meillä menee sopivasti ristiin sillä tavalla, että tärkeimmät hommat tulee hoidettua. Niitä asioita, jotka on molemmille vähän vaikeita ja pakkopullaa (esim. siivous) ponnistelemme yhdessä silloin kun jompi kumpi innostuu ja saa houkuteltua toisen avuksi.
Vaikka minä hoidin kaikki lapseen liittyvät asiat ensimmäisten vuosien aikana ja juoksevat asiat sen jälkeenkin, niin silti mies on viettänyt aikaa lapsen kanssa ja löytänyt omat jutut, joita ovat tehneet yhdessä. En mitenkään päin voi sanoa, että mieheni olisi ollut huono isä, vaikka minä olen niitä juoksevia asioita hoitanut. Toisaalta itsekin jäin jumittamaan tuohon roolijakoon liian pitkäksi aikaa ja havahduin liian myöhään, että kyllähän mies voi teinin kanssa käydä vaateostoksilla, ei siinä äitiä enää tarvita. Ja hienon mekon löysivätkin ysiluokan kevätjuhliin, mies raaski ostaa kalliimman kuin olisin kuvitellut <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Odotan sitä päivää, kun naiset hoksaavat joukkoirtisanoutua kodeistaan ja keskittyvät lapsiinsa sen mieslapsen sijaan.
Jätin juopon, pettävän ja kelvottoman tyttäreni isän tytön ollessa 3v, kostoksi erosta mies katkaisi kaikki välit tyttöön.
Niin kostoksi kenelle?! Itselleen, menetti parhaan asian elämässä: lapsen.
Exä on edelleen surullinen tapaus ja elämänhallinta hukassa, entistä katkerampi vaan.
Tytär nyt täysi-ikäisenä säälii isäänsä, mutta fiksuna naisena pitää välit asiallisena.
Käytin yh-äitinä kaikki energiat lapseeni ja elämä oli niin rikasta!
Reissasimme kaksin ja oli ilot ja surut, ei kiinnostanut pätkääkään mitä miehet on mieltä.
Nyt sitten tapasin biologisen kelloni kalkkiviivoilla vauvakuumeisen miehen, ja tyhjän pesän -syndrooma sai minut tekemään toisen lapsen.🙈
Enkä epäröisi hetkeäkään jättää tätäkin ukkoa, jos ei perhe-elämä sujuisi ja mies olisi itsekäs.
Jopa välillä toivon, että saisipa elää kahdestaan lapsen kanssa, ei tarvitsis sietää miestä!😄
Mutta tämä tapaus on huolehtiva isä ja isoksi avuksi.
Mutta pointtini siis on, miksi te muut naiset tuhlaatte elämänne mieslasten kanssa?! Ottakaa ja jättäkää ne hyödyttömät ukkelinne huolehtimaan itsestään, on paljon rikkaampaa elää lapsen kanssa keskenään.Ja sama pätee naisiin. Miksi ottaa vaimoksi nainen, joka ei osaa hoitaa raha-asioita edes sen vertaan, ettei tarvitse mennä miehen lompakolle tai osaisi sen verran käytännön asioita, ettei miehen pidä tehdä kaikkea lampun vaihtamista monimutkaisempia asioita. Koska tällaisia lapsinaisia on paljon!
Suomessa naiset käy kylläkin töissä.
Ja suomessa miehet osaa ostaa lapsilleen kengät
Lasten isän piti ostaa lapselle sisäpelikengät. Osti vilkkulenkkarit, koska lapsi halusi. Piti sitten mennä itse ostamaan uudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on täynnä miesten aseistettua epäpätevyyttä (weaponized incompetence). Esimerkiksi tyttöystävä osaa sijata sängyn kauniiksi kuin hotellissa. Kun poikaystävän pitää sijata sänky, hän tekee tahallaan niin ylitseampuvan huonon työn, että tyynyt leviävät pitkin lattioita jne., jotta nainen ajattelisi hellästi, että voivoi, ei pojat osaa, minä hoidan sitten sängyn petaamisen, että se tulee kerralla kuntoon. Mies pääsee pälkähästä, välttyy tekemästä epämieluisaa kotiaskaretta ja saa nauttia vapaamatkustajana naisen kädenjäljestä. Samaan luokkaan kuuluvat nämä miehet, jotka eivät muka "osaa" pukea paitaa oikeinpäin lapselle. Kumma kyllä osaavat itselleen pukea paidan oikeinpäin... Ja jos mies teeskentelee, että ei ole niin tarkkaa onko esim. tiskit tiskattu kunnolla, niin tarjoilkaa hänelle sitten ruoka puolilikaisella lautasella.
Paitsi että minun mies ei ihan oikeasti OSAA pukrea vauvaa, itsensä kyllä!😁
Mies tykkää vauvan hoitopuuhista, ne kun ovat konkreettisia ja helppoja (toisin kuin sylivauvan viihdytys, joka on aika raskasta henkisesti).
En ole puuttunut miehen vaatevalintoihin kuin silloin, kun vauvan hyvinvointi kärsii.
Mies on mm. laittanut niin pienet vaatteet vauvalle, että tämä itki tukalaa oloa, kun housut puristivat mahaa.
Mies myös ylipukee vauvaa ja perhepetiin yöksi hän laittaisi kokohaalarin jalkateräsukkia myöten ja peiton päälle, kun itse nukutaan alusvaatteissa kuumissamme.
Kerran kuuntelin, kun mies ihasteli pukemaansa vauvaa ääneen ja hehkutti komeaa jäbää, odotin innolla lopputulemaa.
Vauvalla oli niin kireä haalari kokoa 58 (käyttää 74 kokoa), että joka paikka pursusi!😄
Nauroin ääneen ja kun vauva parka näytti kovin tukalalta, sanoin, että ihana asu …mutta kait sä nyt näet, että liian pieni?!
Mulle on aivan mysteeri, miten miehet eivät oikeasti osaa pukea vauvaa oikein, onhan heillä silmät päässä?!Miksi te säilytätte esillä aivan liian pieniä vaatteita, eikö olisi helpompaa laittaa ne pois ja esillä olisi vain ne sopivat? Kyllä minun mies tajuaa heti jos joku vaate on pieni ja liian hankala pukea.
Mä olen tämän ennenkin kertonut, mutta kun olin synnyttämässä kuopusta, mies tuli sairaalaan aivan vääränkokoisiin puetun esikoisen kanssa. Ei ollut löytänyt esikoisen vaatekaappia (iso, korkea kaappi esikoisen huoneessa), vaan hakenut nuo vaatteet varastosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen naisen pitää valvoa kun mies grillaa???
Koska mies ei muista, että on laittanut grillin päälle. Laittaa sen lämpiämään ja sitten menee tietokoneelle pelailemaan, grillin lämpiämistä odotellessa. Jossain vaiheessa huomaan, että tulee savua nenään ja kysyn mieheltä, onko hän laittanut grillin päälle. Mies havahtuu pelistään ja palailee grillauksen pariin. Kun ruuat on laitettu ja syöty, pitää vielä vahtia, että grilli tulee sammutettua. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun grilli on jäänyt päälle ja kaasupullo on tyhjentynyt.
Samalla tavalla pitää vahtia lieden käyttöä. Mies ei useimmiten muista sammuttaa liettä kokkaamisen jälkeen. Kananmunat saattavat palaa pohjaan, kun mies ei jaksa keittiössä niitä odotella ja menee tietokoneelleen pelailemaan ja unohtaa, että on keittämässä kananmunia. Saattaa laittaa niihin ajastuksenkin, mutta pelaa luurit päässä eikä kuule munakellon piipitystä. Minä olen aina se, joka huomaa yläkertaan tulevan palaneen käryn ja kysyn mieheltä, onko hänellä liedellä jotain.
Mies on meistä se taitavampi ruuanlaittaja ja perheen pääkokki. Mutta ei malta pysyä siellä keittiössä kun kokkailee, lähtee muihin hommiin ja unohtaa mitä oli tekemässä, kunnes minä havahdun palaneen käryyn ja hätyytän miehen jatkamaan hommiaan.
Onkohan sillä joku adhd/add tms? Ei todellakaan kuulosta ihan normaalilta toiminnalta tuo miehen kokkaus. Ei minun tuttavapiirissä miehet tuolla lailla unohtele liettä päälle, ei edes ne kotitöissä tumpelommat.
Olen kallistunut sille kannalle, että todellakin on ADHD. En pysty autossakaan rentoutumaan, jos mies ajaa. Aina välillä häneltä jää joku toinen auto näkemättä tai punainen valo huomaamatta. Mies tästä tietenkin hermostuu, mutta miten voin tietää mitä hän huomaa ja mitä ei, jos en huomaa hänen hiljentävän ajoissa? Välillä siis sanon turhaan, että tuossa on punainen valo, välillä se varoitus tulee tarpeeseen, kun mies ei sitä itse huomannut.
Myös itselläni on ADHD ja olin siitä autuaan tietämätön pitkään. Havahduin ihmettelemään asiaa vasta kun tyttärellämme sitä epäiltiin. Saimme diagnoosit peräkanaa, tytär oli 20 ja minä 50. Mieshän ei diagnoosia kaipaa, koska pärjää töissä hyvin (mitä nyt välillä unohtelee palavereita). Harmittelee kyllä näitä unohduksiaan ruuanlaitossa ja varsinkin silloin, jos kaasusäiliö on unohduksen vuoksi tyhjentynyt. Mutta niin paljon ei harmita, että hakeutuisi tutkimuksiin, jotta voisi saada diagnoosin ja lääkityksen.
Vierailija kirjoitti:
Meta on etuliite, jota käytetään osoittamaan käsitettä, joka on toisen käsitteen abstraktio.
Abstrakti taas on käsitteellinen, epähavainnollinen, yleisluonteinen, ei suoranaisesti havaittavissa oleva eikä sellaisenaan todellisuuteen kuuluva.
Metatyö on siis termi, jolla tarkoitetaan olematonta työtä.
Metatyö tarkoittaa jotakuinkin oheistyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Odotan sitä päivää, kun naiset hoksaavat joukkoirtisanoutua kodeistaan ja keskittyvät lapsiinsa sen mieslapsen sijaan.
Jätin juopon, pettävän ja kelvottoman tyttäreni isän tytön ollessa 3v, kostoksi erosta mies katkaisi kaikki välit tyttöön.
Niin kostoksi kenelle?! Itselleen, menetti parhaan asian elämässä: lapsen.
Exä on edelleen surullinen tapaus ja elämänhallinta hukassa, entistä katkerampi vaan.
Tytär nyt täysi-ikäisenä säälii isäänsä, mutta fiksuna naisena pitää välit asiallisena.
Käytin yh-äitinä kaikki energiat lapseeni ja elämä oli niin rikasta!
Reissasimme kaksin ja oli ilot ja surut, ei kiinnostanut pätkääkään mitä miehet on mieltä.
Nyt sitten tapasin biologisen kelloni kalkkiviivoilla vauvakuumeisen miehen, ja tyhjän pesän -syndrooma sai minut tekemään toisen lapsen.🙈
Enkä epäröisi hetkeäkään jättää tätäkin ukkoa, jos ei perhe-elämä sujuisi ja mies olisi itsekäs.
Jopa välillä toivon, että saisipa elää kahdestaan lapsen kanssa, ei tarvitsis sietää miestä!😄
Mutta tämä tapaus on huolehtiva isä ja isoksi avuksi.
Mutta pointtini siis on, miksi te muut naiset tuhlaatte elämänne mieslasten kanssa?! Ottakaa ja jättäkää ne hyödyttömät ukkelinne huolehtimaan itsestään, on paljon rikkaampaa elää lapsen kanssa keskenään.Ja sama pätee naisiin. Miksi ottaa vaimoksi nainen, joka ei osaa hoitaa raha-asioita edes sen vertaan, ettei tarvitse mennä miehen lompakolle tai osaisi sen verran käytännön asioita, ettei miehen pidä tehdä kaikkea lampun vaihtamista monimutkaisempia asioita. Koska tällaisia lapsinaisia on paljon!
Suomessa naiset käy kylläkin töissä.
Ja suomessa miehet osaa ostaa lapsilleen kengät
Lasten isän piti ostaa lapselle sisäpelikengät. Osti vilkkulenkkarit, koska lapsi halusi. Piti sitten mennä itse ostamaan uudet.
Vaikka tuo ei ehkä ihan putkeen mennyt, niin pitää muistaa että on myös isiä, jotka eivät haluaisi käyttää lapsiinsa rahaa edes sen vertaa, mitä välttämätön minimi edellyttäisi. Tällaiseen isään verrattuna tuo on ihan hellyttävää, että isä sentään osti lapselle lenkkarit, joista lapsi kovasti tykkäsi. Eikä hän varmaan purnaa perästä, kun äiti käy ostamassa ne sisäpeleihin paremman sopivat kengät.
Minun mieheni joutui työmatkalle, kun lapsemme oli vasta kolmeviikkoinen. Vaikka lapsi oli molempien toivoma, niin vain mies meni lapsen synnyttyä onnesta sekaisin ja taisi vielä työmatkallaankin olla jossain vauvahuuruissa. Hän toi työmatkaltaan tuliaisena sellaisen hörhelömekon, että oksat pois. Se oli samettia ja siinä oli pitsikaulus. Mekon mukana tuli myös vaipan päälle puettavat pikkupöksyt, joissa oli pitsisihörhelöä lahkeissa. Lisäksi asuun kuului vaaleat töppöset, joissa oli pitsikoristetta ja rusetit. Joulun kunniaksi vauva puettiin tuohon hörhelöasuun, että saatiin otettua kuva.
Ei minua häirinnyt se, että mies oli ostanut niin epäkäytännöllisen asun pienelle vauvalle, joka ei osaa muuta kuin maata paikoillaan. Minulle se mekko oli ilmentymä siitä, että mies oli höpsähtänyt onnesta ja halusi ostaa vauvalle jotain kaunista. Tuon jälkeen ne ostokset hieman järkevöityivät ja mies oppi ostamaan käytännöllisempiä vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on täynnä miesten aseistettua epäpätevyyttä (weaponized incompetence). Esimerkiksi tyttöystävä osaa sijata sängyn kauniiksi kuin hotellissa. Kun poikaystävän pitää sijata sänky, hän tekee tahallaan niin ylitseampuvan huonon työn, että tyynyt leviävät pitkin lattioita jne., jotta nainen ajattelisi hellästi, että voivoi, ei pojat osaa, minä hoidan sitten sängyn petaamisen, että se tulee kerralla kuntoon. Mies pääsee pälkähästä, välttyy tekemästä epämieluisaa kotiaskaretta ja saa nauttia vapaamatkustajana naisen kädenjäljestä. Samaan luokkaan kuuluvat nämä miehet, jotka eivät muka "osaa" pukea paitaa oikeinpäin lapselle. Kumma kyllä osaavat itselleen pukea paidan oikeinpäin... Ja jos mies teeskentelee, että ei ole niin tarkkaa onko esim. tiskit tiskattu kunnolla, niin tarjoilkaa hänelle sitten ruoka puolilikaisella lautasella.
Paitsi että minun mies ei ihan oikeasti OSAA pukrea vauvaa, itsensä kyllä!😁
Mies tykkää vauvan hoitopuuhista, ne kun ovat konkreettisia ja helppoja (toisin kuin sylivauvan viihdytys, joka on aika raskasta henkisesti).
En ole puuttunut miehen vaatevalintoihin kuin silloin, kun vauvan hyvinvointi kärsii.
Mies on mm. laittanut niin pienet vaatteet vauvalle, että tämä itki tukalaa oloa, kun housut puristivat mahaa.
Mies myös ylipukee vauvaa ja perhepetiin yöksi hän laittaisi kokohaalarin jalkateräsukkia myöten ja peiton päälle, kun itse nukutaan alusvaatteissa kuumissamme.
Kerran kuuntelin, kun mies ihasteli pukemaansa vauvaa ääneen ja hehkutti komeaa jäbää, odotin innolla lopputulemaa.
Vauvalla oli niin kireä haalari kokoa 58 (käyttää 74 kokoa), että joka paikka pursusi!😄
Nauroin ääneen ja kun vauva parka näytti kovin tukalalta, sanoin, että ihana asu …mutta kait sä nyt näet, että liian pieni?!
Mulle on aivan mysteeri, miten miehet eivät oikeasti osaa pukea vauvaa oikein, onhan heillä silmät päässä?!Miksi te säilytätte esillä aivan liian pieniä vaatteita, eikö olisi helpompaa laittaa ne pois ja esillä olisi vain ne sopivat? Kyllä minun mies tajuaa heti jos joku vaate on pieni ja liian hankala pukea.
Miksi sitten mies ei ole kerännyt väärän koon vaatteita pois :(
Pointti taisi olla se, että nämä loputtomat lapsiin liittyvät tehtävälistat juoksutetaan ruutuun, kun halutaan nostaa omaa marttyyristatusta, eli se lapsiperheen todellisuus ja vaivalloisuus on siinä kohti käypä lyömäase miehiä tai milloin ketäkin kohtaan.
Sitten, kun joku tuohon oravanpyörään suostumaton (esim. vapaaehtoisesti lapseton) kyseenalaistaa teidän elämänvalinnat, ja kysyy oletteko vähän tyhmiä, koska vähä-älyisempikin tajuaa, että juuri tuollaista lapsiperhe-elämä on, alkaa välitön kilven kiilloitus, jossa nämä samaiset pskahommat ovatkin yhtäkkiä elämän tarkoitus ja maailman palkitsevin asia josta ei luopuisi ikinä ja LaPsEt Ei MuUtA MiTäÄn.
Että kyllähän te vähän huvittavia olette.