Hyvä esimerkki siitä kun jätin vaan "metatyöt" tekemättä

Vierailija kirjoitti:

Katse peiliin vaan. Todennäköisesti miehen hoitamana lopputulos ei rouvaa miellyttäisi. Antakaa miesten hoitaa myös häiden metatyö, sisustussuunnittelu jne. ja yrittäkää pysytellä sivussa :) kyllä mies hoitaisi, jos saisi hoitaa tavallaan ilman naisen "vinkkejä".

Naisten uhriutumisen tarve on loputonta.

Anteeksi, spontaani reps miehen häätyölle. Sisustussuunnittelu ois varmaan vimpan päälle!! Pizzalaatikot pöytään vai miten se meni jonkun aiemman viestissä? Ihana tapa juhlistaa rakkautta.

Ei tarvitse vetää läskiksi ja alkaa puhumaan jostain hääsuunnittelusta, kun aloitus koski jokapäiväistä arkea. Ei muakaan varmaan niin pahasti vituttais jos en tietäis miten yleistä toi miesten hälläväliä-homma on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Googlailin metatyö koska se alkoi kiinnostaa ja alkaa olla selvää että naisten kannattaa opetella kommunikoimaan.

Esimerkiksi:

- Miettiä mikä olisi sopiva päivä ja aika juhliin, jotta mahdollisimman moni, tai ainakin ne tärkeimmät lapsen ystävät pääsisivät paikalle

- Valita juhliin teema ja miettiä sopiva ohjelma

Sopivan päivän löytää kalenterista, mies voi neuvoa sen käytössä, yleensä se on viikonloppu lähellä päivää jolloin lapsi on syntynyt. Onhan se naisilla tiedossa, noin suunnilleen ainakin?

Sopivan teeman miettimen taas... siis mitähän vattua? Teema? Lasten synttäreille? Ja ohjelmaa? Kuinka ihmiskunta on selvinnyt tänne asti? Tai edes 80-luvulta? Onks naisilla joku kisa menossa ja nyt kun se alkaa verottaa voimia niin kiljutte miehiä apuun?

Ei ne synttäriherkut taivaasta tippuneet 80-luvullakaan. Uskallan väittää, että tuolloin piti enemmän leipoa itse, vaikka tänäkin päivänä paljon halvemmaksi tulee tehdä tarjoilut itse kuin ostaa valmiina. Mutta tämä ei ollut edes se pointti vaan pointti on se, että miksi vanhempi (eli isä tässä tapauksessa) ei halua tarjota lapselleen mitään kivaa muistoa? Lasten synttäreiden järjestäminenkin tuntuu olevan vain vi ttumaisten äitien keksimä turha juttu, jota ilman pärjättäisiin. Miksi te miehet lisäännytte, jos ette halua jälkikasvuanne koskaan ilahduttaa?

Ensiksi: miksi sanot "te miehet" ? Se että sinulla on tuollainen ongelma ei tarkoita että muilla naisilla olisi. Olettaen nyt siis että sinun miehesi ei halunnut miettiä teema synttäreille, vaan meni perus ilmapallot, onginta, mansikkakakku -linjalla sen sijaan että olisi aiheuttanut osallistuvien lasten vanhemmille tarpeetonta stressiä kertomalla että nämä bileet on Star Wars teemalla ja paras asu palkitaan.

Toiseksi: luuletko ettei lapsi ilahdu ilman teemabileitä? Alkaa kuulostaa että kisa käy kuumana.

Siksi, koska miehet tässä ketjussa ovat olleet sitä mieltä, että synttärit ovat turhia. Ongintaan ja ilmapalloihin en ota kantaa. Totean vaan, että jonkun nekin on järjestettävä. Mansikkakakku? Oletko koskaan leiponut mansikkakakkua? Vai meinaatko leipomosta ostaa? Kumpikaan vaihtoehto ei käytännössä toteudu siten, että juhlien aamuna toteaa, että perskule, tarvitaan mansikkakakku!

Totean vielä, ettei lasten synttärit ole minulle leipomuksineen mikään ongelma, mutta ei ne tarjoilut aivan käden käänteessä toteudu.

Oletko koskaan ostanut kaupasta kakkua? Onnistuu aivan yhtä helposti kuin maidon ostaminen ja myös sama raha kelpaa.

Olen ja siksi tiedän, että ne ovat ylihinnoiteltuja suhteessa kokoon ja makuun. Synttäreille tulee aika paljon lisää hintaa, jos ostaa tarjoilut valmiina eikä sekään ole hyvä juttu, vai kuinka? Meillä ei myöskään syödä valmisruokia, koska ne ovat pahoja, kalliita ja epäterveellisiä.

Saat siis tehtyä itse Star Wars aiheisen kuvakakun kotosalla?

Vai käsketkö miehen tehdä ja raivoat kun ei onnistunut?

Tottakai Star Wars kakun voi tehdä kotona, ihan helppo homma. Kakun päälle pitää vain hommata se kuva. Jos ei omassa kaupassa ole, sen voi tilata netistä. Tilaamalla ei tosin onnistu synttäripäivän aamuna. Tekemällä itse kakun säästää helposti monta kymppiä valmiskakkuun verrattuna.

eri

Todellisuus on, etteivät useimmat miehet edes ymmärrä mitä metatyö on. Toisekseen eivät ymmärrä, että esimerkiksi lasten hammaslääkärien tai talvivaatteiden oston mielessä pitäminen ei ole "turhaa". Tuntuu hullulta, että joku ei tätä ymmärrä. Tai sitä, kuinka monille lapsille elämässä jää surullisia muistoja epäonnistuneista/viettämättä jääneistä synttärijuhlista.

Oman puolisoni kanssa tulin siihen tulokseen, että se metatyö ei vaan onnistu. Ei vaan tunnu aivot toimivan niin, vaikka yritti kyllä. Hän otti sitten isomman vetovastuun fyysisistä töistä, esim kodin siivous ja kaupassa käynti. Ollut ihan hyvä järjestely.

Nyt kun lapset isompia ja hoitavat/muistavat asioita itsekin, niin jaetaan kotitöitä tasaisemmin. Edelleen tosin, jos joku asia pitää muistaa, niin sanovat sen minulle. Vaikka olisi isäänsä liittyvä asia niin "muistutatko iskää siitä mopon osan tilaamisesta"..

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää viisastelijat ja metatöiden vähättelijät, miksi miehiltä jää synttärit järjestämättä, Ei jää sopivan kokoiset kengät lapselle ostamatta, ei jää ajanvarausten tekeminen ajoissa jää tekemättä ei jää. Kaikki unohtuu ei unohdu. Ja tulee yllätyksenä ei tule yllätyksenä. Miten se on mahdollista. ei se olekaan vaan miesv ihassasi luulet että kaikki miehet ovat kuin Sinun ukkosi. Häh? Miten se on mahdollista, jos se asioiden huolehtiminen, muistaminen ja niistä vastuun kantaminen on turhaa mitätöntä ja arvotonta työtä

Miten se ei mieheltä onnistu Onnistuu, helposti, ilman itsensä nostamista jalustalle

Selityksiä nyt!

Vastaukset tummennettuna

Heh, Suomessa elämä näyttää pysyvän koronoista ja sodista huolimatta mallillaan, suurin ongelma elämässä kuka suunnittelee synttärikakun oston ja vanhempaisiltaan menemisen. Miten nämä palstan vakivalittajat selviäisivät oikeasti isoista ongelmista elämässään? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metatyö on samaa kuin suunnittelu. Kyllähän työelämässäkin maksetaan enemmän palkkaa niille, jotka suunnittelevat tai johtavat. Joten tässä mielessä metatyön eli suunnittelu ja johtaminen on raskaampaa ja sitä kuuluu arvostaa myös yksityiselämässä. Muuttuisikohan tämäkin keskustelu erilaiseksi, jos metatyön sijaan puhuttaisiin perheen johtamisesta? Johtaja huolehtii kokonaisvaltaisesti, että kaikilla perheenjäsenillä on resurssit kunnossa (ruokaa, vaatteita, koulutus, terveys, virikkeitä) ja talous pysyy tasapainossa, lisäksi huolehtii että on strategia ja että sitä kohden mennään suunnitelmallisesti. Harmi vain, että nyky-yhteiskunnassa ei ole varaa palkata suorittavaa porrasta, vaan johtaja joutuu joko itse myös tekemään suorittavat työt tai sitten tarkasti ohjeistamalla antamaan työn perheenjäsenelle.

Metatyöt eivät ole samaa kuin suunnittelu. Metatyöt ovat suunnittelun pohtimista ja tarpeetonta monimutkaistamista.

Naiset haluavat tehdä jokaisesta prosessin (huom, ei projektin) osasta liian pienen WBS:n jota sitten seurataan liian tarkkaan, jolloin kokonaiskuva katoaa. Tuo "tarkasti ohjeistamalla" alleviivaa kuinka pihalla olette.

Jos taas tuo on naisista johtamista niin on hyvin selvää miksi naiset eivät ole johtajia, eivät työelämässä, ei kotona. Mikromanageeraus on suurimpia virheitä joita työelämässä on aikoinaan tehty, ja nyt te otatte sen käyttöön kotona?

Toki, naisten mielestä syntymäpäivä-projektin lisäarvo on siinä, että teema on Lego Star Wars, eikä Transformers. Miehille riittää että lapsi on tyytyväinen.

Kuinka muuten naiset pysyisivät jalustalla,edes kotona kun työelämä ei siihen tarjoa helppoja keinoja.

Metatyöt on nimenomaan sama kuin suunnittelu. Suurinta osaa naisista ei kiinnosta mikä se synttäreiden teema on, kyllä ne lasten toiveista tulee. Jos lapsi haluaa star wars synttärit niin luultavasti lapsi ilahtuu darth wader kakusta enemmän kuin transformerskakusta tai perus mansikkakakusta. Kärjistetysti miehiä taas ei tunnu kiinnostavan ne lasten toiveet, kunhan itse pääsee mahdollisimman helpolla. Tai se, onko ne kengät nyt jalalle terveelliset, onko vaatteet sopivat ja sään mukaiset, tuleeko lapsi ruokittua terveellisesti vai ei. Nämä on niitä asioita joihin se vaikuttaa miten paljon näkee asioiden eteen vaivaa. Helpolla voi päästä, jos ostaa ekat kengät mitkä kaupassa tulee vastaan ja ruuaksi laittaa aina samoja helppoja juttuja, synttäreille kutsuu aina samat tyypit ja tekee samat kakut. Kyllä niinkin saa lapsen pidettyä hengissä ei sillä, mutta keskivertoäiti haluaa tarjota lapsilleen muutakin kuin minimin.

Höpöhöpö. Se on naisten projeti se synttäri. Miehet kyllä kuuntelevat lapsiaan ja hommaavat Star Wars kakun jos lapsi, huom: lapsi, sellaista toivoo ja se on toteutettavissa.

Kengät ja vaatteet ja ruoka.... voi pientä, nuo on normaalia elämää. Naiset edelleen metatyöskentelee niissä VAIN siltä osuudelta että teidän on pakko saada sävyt kohilleen sen teidän päiväkotibestiksen kanssa. Sillä  ei ole lapsille mitään merkitystä, ainoastaan äideille.

Niin. Metatyöt on normaalia elämää. Asioita jotka on vaan hoidettava jollain tavalla. En ole koskaan kuullut kenestäkään joka haluaa saada sävyt kohdalleen päiväkotibestiksen kanssa, mitä se edes käytännössä tarkoittaa? Miksi kukaan äiti olisi semmoisesta kiinnostunut? Kyllä sitä mietittävää on ihan riittämiin muutenkin, nuo sinun esimerkkisi ovat nyt ihan elämästä vieraantuneita.

Voi kulta pieni, ei se ole metatöitä että kaupassa pitää käydä.

Mutta se on, että osaa ostaa sieltä järkevät ruokatarvikkeet niin, ettei tarvitse käydä heti samana/seuraavana päivänä uudelleen.

Ei ole

Kyllä se nimenomaan juuri sitä on.

Ei ole.

Metatyö on sitä että naiset pohtivat onko mikä 240 jugurttivaihtoehdosta on juuri tänään se kaikkein mieluisin, miehelle riittää että hän kuuli lasten huokaisevan kuinka sama maku alkaa kyllästyttää ja hän ottaa jonkin toisen tällä kertaa.

Älä puhu paskaa. Lue aloitus uudestaan ja etsi sieltä kohta jossa puhutaan tuosta olkiukostasi. Niin et löydä kun keksit päästäsi tuota sontaa. Et paskahousu vaan ole tarpeeksi aikuinen ottamaan vastuuta mistään. Et raukka uskalla rehellisesti myöntää olevasi vapaamatkustaja aikuisvauva joka elää riippana kun toinen huolehtii ja ajattelee kaiken puolestasi.

Kato kato, mamalla lähti kierroksille.

Miks mun pitää manspleinata sulle mitä metatyö oikeasti on  :)

ps. meilläl duunit jakautuu rouvan kanssa oikein hyvin, ei ole koskaan tarvinnut kuulla valitusta ettenkö tietäisi mitä lastemme harrastuksissa tarvitaan, tai että ruokaa ei saataisi pöytään minun käytyä kaupassa.

Jos sulla on kotona tuollaisia ongelmia niin kannattaa miettiä miksi valitsi itselleen aikuisvauvan. Etkö saanut parempaa? Ohjasiko sykkivä vulvasi ajatteluasi hieman liikaa?

Jos sulla hoituu niin mitä höpötät täällä sitten. Asia ei koske sinua. Hyvä sinä. Tapu tapu ja papukaijamerkki. Kaikki miehet vaan ei ole niinkuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Todellisuus on, etteivät useimmat miehet edes ymmärrä mitä metatyö on. Toisekseen eivät ymmärrä, että esimerkiksi lasten hammaslääkärien tai talvivaatteiden oston mielessä pitäminen ei ole "turhaa". Tuntuu hullulta, että joku ei tätä ymmärrä. Tai sitä, kuinka monille lapsille elämässä jää surullisia muistoja epäonnistuneista/viettämättä jääneistä synttärijuhlista.

Oman puolisoni kanssa tulin siihen tulokseen, että se metatyö ei vaan onnistu. Ei vaan tunnu aivot toimivan niin, vaikka yritti kyllä. Hän otti sitten isomman vetovastuun fyysisistä töistä, esim kodin siivous ja kaupassa käynti. Ollut ihan hyvä järjestely.

Nyt kun lapset isompia ja hoitavat/muistavat asioita itsekin, niin jaetaan kotitöitä tasaisemmin. Edelleen tosin, jos joku asia pitää muistaa, niin sanovat sen minulle. Vaikka olisi isäänsä liittyvä asia niin "muistutatko iskää siitä mopon osan tilaamisesta"..

Miksi mopon osan tilaamisesta pitää muistuttaa? Eikö äippä voisi vain... tilata sitä?

Tai "lapsi" itse joka sillä mopolla ajelee?

Koko tämä ketju perustuu älyttömälle alkumäärittelylle. Ei työt ole oikeasti jaettu ns. puoliksi jos toinen tekee ainoastaan jonkin fyysisen liikkeen ellei kyseessä ole astioiden pesu tms.

Jos kyseessä on vaikka lapsen syntymäpäivä on siinä muutakin tekemistä kuin ostaa kakku ja limua. KAIKKI tässä ketjussa itketty itku pohjaa siihen ettei kommunikoidaan vaan uhriudutaan.

Jos toinen taas ei vaan halua osallistua perheen vaatimien töiden tekemiseen, ongelma on ihan toinen kuin se ymmärtääkö tämä ihminen mitä kaikkea olisi perheen pyörittämiseksi tehtävä. Silloin kannatta mennä parisuhdeterapiaan juttelemaan asioista jos ei ongelmaa keskenään saada ratkaistua.

Tiedän kyllä, että maailma on täynnä ihmisiä, jotka raahaavat perhettään selässään kuin Jeesus ristiä. Mikäli kuitenkin on niin ettei sen tuoma ylevä nautinto korvaa syntyvää epämukavuutta niin vastuu asioiden muuttamisesta on 100% itsellä.

Vierailija kirjoitti:

Heh, Suomessa elämä näyttää pysyvän koronoista ja sodista huolimatta mallillaan, suurin ongelma elämässä kuka suunnittelee synttärikakun oston ja vanhempaisiltaan menemisen. Miten nämä palstan vakivalittajat selviäisivät oikeasti isoista ongelmista elämässään? 

Kyllä, aivan. Nainen ei saa koskaan valittaa koska jossain on sota. Tai korona. Hoitajat ei saa vaatia lisää palkkaa. Naiset ei saa vaatia tasavertaista vanhemmuutta. AINA jossain on näes joku huonommin. Sitä päivää odotellessa, kun nainen saisi nostaa epäkohdat esiin, epäkohdat jotka nyt sattuu vaikuttamaan hänen ihan jokapäiväiseen arkeensa. Joka ikinen hikinen päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metatyö on samaa kuin suunnittelu. Kyllähän työelämässäkin maksetaan enemmän palkkaa niille, jotka suunnittelevat tai johtavat. Joten tässä mielessä metatyön eli suunnittelu ja johtaminen on raskaampaa ja sitä kuuluu arvostaa myös yksityiselämässä. Muuttuisikohan tämäkin keskustelu erilaiseksi, jos metatyön sijaan puhuttaisiin perheen johtamisesta? Johtaja huolehtii kokonaisvaltaisesti, että kaikilla perheenjäsenillä on resurssit kunnossa (ruokaa, vaatteita, koulutus, terveys, virikkeitä) ja talous pysyy tasapainossa, lisäksi huolehtii että on strategia ja että sitä kohden mennään suunnitelmallisesti. Harmi vain, että nyky-yhteiskunnassa ei ole varaa palkata suorittavaa porrasta, vaan johtaja joutuu joko itse myös tekemään suorittavat työt tai sitten tarkasti ohjeistamalla antamaan työn perheenjäsenelle.

Metatyöt eivät ole samaa kuin suunnittelu. Metatyöt ovat suunnittelun pohtimista ja tarpeetonta monimutkaistamista.

Naiset haluavat tehdä jokaisesta prosessin (huom, ei projektin) osasta liian pienen WBS:n jota sitten seurataan liian tarkkaan, jolloin kokonaiskuva katoaa. Tuo "tarkasti ohjeistamalla" alleviivaa kuinka pihalla olette.

Jos taas tuo on naisista johtamista niin on hyvin selvää miksi naiset eivät ole johtajia, eivät työelämässä, ei kotona. Mikromanageeraus on suurimpia virheitä joita työelämässä on aikoinaan tehty, ja nyt te otatte sen käyttöön kotona?

Toki, naisten mielestä syntymäpäivä-projektin lisäarvo on siinä, että teema on Lego Star Wars, eikä Transformers. Miehille riittää että lapsi on tyytyväinen.

Kuinka muuten naiset pysyisivät jalustalla,edes kotona kun työelämä ei siihen tarjoa helppoja keinoja.

Metatyöt on nimenomaan sama kuin suunnittelu. Suurinta osaa naisista ei kiinnosta mikä se synttäreiden teema on, kyllä ne lasten toiveista tulee. Jos lapsi haluaa star wars synttärit niin luultavasti lapsi ilahtuu darth wader kakusta enemmän kuin transformerskakusta tai perus mansikkakakusta. Kärjistetysti miehiä taas ei tunnu kiinnostavan ne lasten toiveet, kunhan itse pääsee mahdollisimman helpolla. Tai se, onko ne kengät nyt jalalle terveelliset, onko vaatteet sopivat ja sään mukaiset, tuleeko lapsi ruokittua terveellisesti vai ei. Nämä on niitä asioita joihin se vaikuttaa miten paljon näkee asioiden eteen vaivaa. Helpolla voi päästä, jos ostaa ekat kengät mitkä kaupassa tulee vastaan ja ruuaksi laittaa aina samoja helppoja juttuja, synttäreille kutsuu aina samat tyypit ja tekee samat kakut. Kyllä niinkin saa lapsen pidettyä hengissä ei sillä, mutta keskivertoäiti haluaa tarjota lapsilleen muutakin kuin minimin.

Höpöhöpö. Se on naisten projeti se synttäri. Miehet kyllä kuuntelevat lapsiaan ja hommaavat Star Wars kakun jos lapsi, huom: lapsi, sellaista toivoo ja se on toteutettavissa.

Kengät ja vaatteet ja ruoka.... voi pientä, nuo on normaalia elämää. Naiset edelleen metatyöskentelee niissä VAIN siltä osuudelta että teidän on pakko saada sävyt kohilleen sen teidän päiväkotibestiksen kanssa. Sillä  ei ole lapsille mitään merkitystä, ainoastaan äideille.

Niin. Metatyöt on normaalia elämää. Asioita jotka on vaan hoidettava jollain tavalla. En ole koskaan kuullut kenestäkään joka haluaa saada sävyt kohdalleen päiväkotibestiksen kanssa, mitä se edes käytännössä tarkoittaa? Miksi kukaan äiti olisi semmoisesta kiinnostunut? Kyllä sitä mietittävää on ihan riittämiin muutenkin, nuo sinun esimerkkisi ovat nyt ihan elämästä vieraantuneita.

Voi kulta pieni, ei se ole metatöitä että kaupassa pitää käydä.

Mutta se on, että osaa ostaa sieltä järkevät ruokatarvikkeet niin, ettei tarvitse käydä heti samana/seuraavana päivänä uudelleen.

Ei ole

Kyllä se nimenomaan juuri sitä on.

Ei ole.

Metatyö on sitä että naiset pohtivat onko mikä 240 jugurttivaihtoehdosta on juuri tänään se kaikkein mieluisin, miehelle riittää että hän kuuli lasten huokaisevan kuinka sama maku alkaa kyllästyttää ja hän ottaa jonkin toisen tällä kertaa.

Älä puhu paskaa. Lue aloitus uudestaan ja etsi sieltä kohta jossa puhutaan tuosta olkiukostasi. Niin et löydä kun keksit päästäsi tuota sontaa. Et paskahousu vaan ole tarpeeksi aikuinen ottamaan vastuuta mistään. Et raukka uskalla rehellisesti myöntää olevasi vapaamatkustaja aikuisvauva joka elää riippana kun toinen huolehtii ja ajattelee kaiken puolestasi.

Kato kato, mamalla lähti kierroksille.

Miks mun pitää manspleinata sulle mitä metatyö oikeasti on  :)

ps. meilläl duunit jakautuu rouvan kanssa oikein hyvin, ei ole koskaan tarvinnut kuulla valitusta ettenkö tietäisi mitä lastemme harrastuksissa tarvitaan, tai että ruokaa ei saataisi pöytään minun käytyä kaupassa.

Jos sulla on kotona tuollaisia ongelmia niin kannattaa miettiä miksi valitsi itselleen aikuisvauvan. Etkö saanut parempaa? Ohjasiko sykkivä vulvasi ajatteluasi hieman liikaa?

Jos sulla hoituu niin mitä höpötät täällä sitten. Asia ei koske sinua. Hyvä sinä. Tapu tapu ja papukaijamerkki. Kaikki miehet vaan ei ole niinkuin sinä.

99.999% on

Tulin ketjuun koska ap ulisi samaa tekstiä kanssasi, haukkuen miehet.

Ongelma ei ole miehet, se ongelma on teillä kotona, ja luultavasti olette itse ongelman aiheuttaneet käytöksellänne ja mikromanageroinnilla (mistä muutama nainen oli itseään ketjussa tänään arvioinut)

Vierailija kirjoitti:

Lapsen synttäreiden järjestäminen = ehtii hoitamaan samana päivänä, ei vaadi viikkojen järjestelyjä

Kaverit eivät luultavasti pääse tulemaan, jos saman päivän aamuna siitä heille ilmoitetaan.

Kuinka monta tulee? Paljonko tarvitaan tarjottavaa ja mitä? Onko erikoisruokavalioita? Mitä lapset tekevät synttäreillä? 

Vierailija kirjoitti:

Lapsen ilmoittaminen harrastukseen, sinne tutustuminen, varusteiden hankinta = ehtii myöhemminkin mukaan

Jos kukaan ei ilmoittaudu etukäteen, ryhmä peruuntuu. Myöhässä ilmoittautujat eivät aina mahdu mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Koulun yhteiseen perhepäivään osallistuminen = turhake

Osittain samaa mieltä. Voi luokitella äidin harrastukseksi.

Vierailija kirjoitti:

Kevätvaatteiden ja kenkien hankinta = ei pidä hosua ettei vilustu

Tulee vilu, jos toppavaatteilla tulee kuuma, ja ne riisutaan sitten pois, ja ollaan liian vähillä vaatteilla, kun säähän sopivat vaatteet ovat vielä kaupassa.

Vierailija kirjoitti:

Toisen lapsen peliturnaukseen osallistuminen = yksi turnaus sinne tai tänne

Entä, jos se estää lasta osallistumasta turnaukseen? Ja onko sama ajattelumalli tulevienkin turnausten kohdalla?

Vierailija kirjoitti:

Oho, olipas tämä herättänyt keskustelua. En ehtinyt nyt lukemaan kaikkea. Mutta muutamiin pointteihin vastaus:

Asiasta on puhuttu miehen kanssa kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja. Ei vaikuta silti ymmärtävän, tai siis. Välittävän.

Ei, ei ole YLITSEPÄÄSEMÄTTÖMÄN vaikeaa esim. ostaa harrastusvälineitä. Mutta kyse on siitä, että sitäpä ei taas ylläripylläri ole miehen osalta tehty. Vaatii aina vähintään sen että minä selvitän mitä pitää olla ja sanon miehelle että näitä ja näitä pitäisi nyt hankkia siihen mennessä. Sit ehkä asia tapahtuu. Ei ikinä mene niin, että mies itse ottaisi onkeensa ja tekisi oma-aloitteisesti näitä asioita. Varmasti osaisi ja tilaakin olen antanut. Mut ei.

Voin toki jättää kaiken tekemättäkin, jos ajattelen vain itseäni.

Tuo mies on jo eksä, ollaan erottu jo neljä vuotta sitten. Valitettavasti tästä ei pääse eroon edes erolla naiset, ihan yhtä lailla saa toimia projektipäällikkönä sen eron jälkeenkin vaikka mies muutoin osallistuisikin lastensa elämään.

Miesten metatyöt hoidan ihan itse. Auton renkaiden vaihdot, auton korjauttamiset, vakuutusten kilpailuttamiset, seinän poraamiset. Tuttua kauraa.

Ja viimeiseksi, voin ihan hyvin kaikesta huolimatta, kiitos vain. 12 vuotta vanhemmuutta takana on jo opettanut kaikenlaista. Minusta tämä oli taas vain niin kuvaavaa mitä tapahtui. Mies ei todellakaan hoida näitä asioita, ellen minä sano ja muistuta ja ohjeista. Ja tiedän että niin moni nainen tietää 100% mistä puhun.

Mistä näin katkeria naisia syntyy? Kuinka normaalista arjesta saa taistelukentän? Koska tuollainen ihminen voi olla onnellinen - vain täysin yksin kun kukaan ei sotke suunnitelmia?

Vierailija kirjoitti:

Koko tämä ketju perustuu älyttömälle alkumäärittelylle. Ei työt ole oikeasti jaettu ns. puoliksi jos toinen tekee ainoastaan jonkin fyysisen liikkeen ellei kyseessä ole astioiden pesu tms.

Jos kyseessä on vaikka lapsen syntymäpäivä on siinä muutakin tekemistä kuin ostaa kakku ja limua. KAIKKI tässä ketjussa itketty itku pohjaa siihen ettei kommunikoidaan vaan uhriudutaan.

Jos toinen taas ei vaan halua osallistua perheen vaatimien töiden tekemiseen, ongelma on ihan toinen kuin se ymmärtääkö tämä ihminen mitä kaikkea olisi perheen pyörittämiseksi tehtävä. Silloin kannatta mennä parisuhdeterapiaan juttelemaan asioista jos ei ongelmaa keskenään saada ratkaistua.

Tiedän kyllä, että maailma on täynnä ihmisiä, jotka raahaavat perhettään selässään kuin Jeesus ristiä. Mikäli kuitenkin on niin ettei sen tuoma ylevä nautinto korvaa syntyvää epämukavuutta niin vastuu asioiden muuttamisesta on 100% itsellä.

Niin, miten asioita voi muuttaa? Jos ja kun se on 100% itsestä kiinni se ettei toinen osallistu?

Meillä ei auttanut lukuisat keskustelut eikä terapia. Ei edes avioero ole auttanut :) Mutta vissiin se edelleen on vain minun tekemisistä kiinni 100%, että toinen ei tee osaansa. Hellyyttävä ajatus kyllä että kaikki asiat ja ongelmat korjaantuu pariterapiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, Suomessa elämä näyttää pysyvän koronoista ja sodista huolimatta mallillaan, suurin ongelma elämässä kuka suunnittelee synttärikakun oston ja vanhempaisiltaan menemisen. Miten nämä palstan vakivalittajat selviäisivät oikeasti isoista ongelmista elämässään? 

Kyllä, aivan. Nainen ei saa koskaan valittaa koska jossain on sota. Tai korona. Hoitajat ei saa vaatia lisää palkkaa. Naiset ei saa vaatia tasavertaista vanhemmuutta. AINA jossain on näes joku huonommin. Sitä päivää odotellessa, kun nainen saisi nostaa epäkohdat esiin, epäkohdat jotka nyt sattuu vaikuttamaan hänen ihan jokapäiväiseen arkeensa. Joka ikinen hikinen päivä.

BARRIKAADEILLE!!! Te palstan ikitrollit ette petä. Enää vain noita ei jaksa huvittuneena lukea, enkä varmaan ainoa. Olisi kiva tietää kuinka kävijämäärät on romahtaneet palstalla kun ihmiset huomaavat paremmin oman etuoikeutetun aseman ja sen tavallisen elämän onnellisuuden.

Oma mieheni kyllä hoitaa ja muutenkin pärjää tässä elämässä.

Itse olet äijäsi valinnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ihan absurdeja nämä oletettavasti miesten kirjoitukset tässä ketjussa. Koko ajan koitetaan harhauttaa aihetta johonkin ihan ihme suuntiin, että synttäreiden järjestämisessä olisi tärkeintä että on joku hieno teema, kun oikeasti kyse on siitä ettei mies saa aikaan edes niitä perus ilmapallo+onginta+kakku-synttäreitä. Siis ne miehet, joita tämä ongelma koskee, toki on paljon sellaisia jotka tähän pystyy.

Ihmeellistä öyhöttämistä jostain naisten kilpavarustelusta, vaikka kyse on ihan erillisestä ilmiöstä. Varmaan siis puhdasta trollausta suurin osa, mutta jotenkin turhauttavaa, ettei mistään asiasta voi olla järkevää keskustelua kun puolet keskustelijoista on tuota luokkaa.

Harhauttaa? Katsos kun se on just se metatyö. Naisille ei riitä että mies ostaa kakun, joka on hyvä ja kelpaa kaikille paitsi naiselle. Naisen pitää suunnitella teema, jonka mukainen kakku tilataan.

Naista itkettää kun mies ei suunnittele teemaa, vaan se jää naiselle.

Nainen väittää että synttärit on pilalla ilman teemaa. Se ei vain pidä paikkaansa. Mutta naisen mielestä se on näin joten se on se totuus.

Nainen: ikuinen uhri

Etkö sinä kysy lapseltasi millaiset synttärit hän haluaa? Jo ihan pienet tietää, haluaako synttäreihin dinosauruksia vai prinsessoja vai jotain muua.

Vierailija kirjoitti:

Oho, olipas tämä herättänyt keskustelua. En ehtinyt nyt lukemaan kaikkea. Mutta muutamiin pointteihin vastaus:

Asiasta on puhuttu miehen kanssa kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja. Ei vaikuta silti ymmärtävän, tai siis. Välittävän.

Ei, ei ole YLITSEPÄÄSEMÄTTÖMÄN vaikeaa esim. ostaa harrastusvälineitä. Mutta kyse on siitä, että sitäpä ei taas ylläripylläri ole miehen osalta tehty. Vaatii aina vähintään sen että minä selvitän mitä pitää olla ja sanon miehelle että näitä ja näitä pitäisi nyt hankkia siihen mennessä. Sit ehkä asia tapahtuu. Ei ikinä mene niin, että mies itse ottaisi onkeensa ja tekisi oma-aloitteisesti näitä asioita. Varmasti osaisi ja tilaakin olen antanut. Mut ei.

Voin toki jättää kaiken tekemättäkin, jos ajattelen vain itseäni.

Tuo mies on jo eksä, ollaan erottu jo neljä vuotta sitten. Valitettavasti tästä ei pääse eroon edes erolla naiset, ihan yhtä lailla saa toimia projektipäällikkönä sen eron jälkeenkin vaikka mies muutoin osallistuisikin lastensa elämään.

Miesten metatyöt hoidan ihan itse. Auton renkaiden vaihdot, auton korjauttamiset, vakuutusten kilpailuttamiset, seinän poraamiset. Tuttua kauraa.

Ja viimeiseksi, voin ihan hyvin kaikesta huolimatta, kiitos vain. 12 vuotta vanhemmuutta takana on jo opettanut kaikenlaista. Minusta tämä oli taas vain niin kuvaavaa mitä tapahtui. Mies ei todellakaan hoida näitä asioita, ellen minä sano ja muistuta ja ohjeista. Ja tiedän että niin moni nainen tietää 100% mistä puhun.

Miesten ja naisten metatyöt? Luokittelet ne itse noin ja sitten ihmettelet jos joku tekee oikeasti niin?

Meillä ja suurimmassa osassa muita talouksia ei ole "miesten ja naisten metatöitä" erikseen vaan asiat hoidetaan yhdessä.

Oletko ajatellut ettei ongelma ole miehissä, vaan tuossa sinun yksilössäsi?

Kuka sen aarteen sinulle valitsi ja mikä oli valinnan peruste jos ei tasa-arvoinen parisuhde jossa molemmat hoitavat kaupassakäynnin ja saavat ostettua vaatteet sesongin mukaisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oho, olipas tämä herättänyt keskustelua. En ehtinyt nyt lukemaan kaikkea. Mutta muutamiin pointteihin vastaus:

Asiasta on puhuttu miehen kanssa kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja. Ei vaikuta silti ymmärtävän, tai siis. Välittävän.

Ei, ei ole YLITSEPÄÄSEMÄTTÖMÄN vaikeaa esim. ostaa harrastusvälineitä. Mutta kyse on siitä, että sitäpä ei taas ylläripylläri ole miehen osalta tehty. Vaatii aina vähintään sen että minä selvitän mitä pitää olla ja sanon miehelle että näitä ja näitä pitäisi nyt hankkia siihen mennessä. Sit ehkä asia tapahtuu. Ei ikinä mene niin, että mies itse ottaisi onkeensa ja tekisi oma-aloitteisesti näitä asioita. Varmasti osaisi ja tilaakin olen antanut. Mut ei.

Voin toki jättää kaiken tekemättäkin, jos ajattelen vain itseäni.

Tuo mies on jo eksä, ollaan erottu jo neljä vuotta sitten. Valitettavasti tästä ei pääse eroon edes erolla naiset, ihan yhtä lailla saa toimia projektipäällikkönä sen eron jälkeenkin vaikka mies muutoin osallistuisikin lastensa elämään.

Miesten metatyöt hoidan ihan itse. Auton renkaiden vaihdot, auton korjauttamiset, vakuutusten kilpailuttamiset, seinän poraamiset. Tuttua kauraa.

Ja viimeiseksi, voin ihan hyvin kaikesta huolimatta, kiitos vain. 12 vuotta vanhemmuutta takana on jo opettanut kaikenlaista. Minusta tämä oli taas vain niin kuvaavaa mitä tapahtui. Mies ei todellakaan hoida näitä asioita, ellen minä sano ja muistuta ja ohjeista. Ja tiedän että niin moni nainen tietää 100% mistä puhun.

Mistä näin katkeria naisia syntyy? Kuinka normaalista arjesta saa taistelukentän? Koska tuollainen ihminen voi olla onnellinen - vain täysin yksin kun kukaan ei sotke suunnitelmia?

Katkeria naisia syntyy laiskoista miehistä. Arjesta saa taistelukentäs siten ettei tee omaa osaansa hommista vaan jättää kaiken toisen vastuulle. Sotke suunnitelmia? Mitä hiton suunnitelmia? Onko ne MINUN, NAISEN, "SUUNNITELMIA", jos lapselle pitää ostaa uudet kengät koska vanhat on pienet? Ja miten mies sotkee sen suunnitelman, kun ei sillä ole ollut mitään osaa eikä arpaa koko asiaan ja se on se ongelman ydin?

Niin, hohhoijjaa taas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ihan absurdeja nämä oletettavasti miesten kirjoitukset tässä ketjussa. Koko ajan koitetaan harhauttaa aihetta johonkin ihan ihme suuntiin, että synttäreiden järjestämisessä olisi tärkeintä että on joku hieno teema, kun oikeasti kyse on siitä ettei mies saa aikaan edes niitä perus ilmapallo+onginta+kakku-synttäreitä. Siis ne miehet, joita tämä ongelma koskee, toki on paljon sellaisia jotka tähän pystyy.

Ihmeellistä öyhöttämistä jostain naisten kilpavarustelusta, vaikka kyse on ihan erillisestä ilmiöstä. Varmaan siis puhdasta trollausta suurin osa, mutta jotenkin turhauttavaa, ettei mistään asiasta voi olla järkevää keskustelua kun puolet keskustelijoista on tuota luokkaa.

Harhauttaa? Katsos kun se on just se metatyö. Naisille ei riitä että mies ostaa kakun, joka on hyvä ja kelpaa kaikille paitsi naiselle. Naisen pitää suunnitella teema, jonka mukainen kakku tilataan.

Naista itkettää kun mies ei suunnittele teemaa, vaan se jää naiselle.

Nainen väittää että synttärit on pilalla ilman teemaa. Se ei vain pidä paikkaansa. Mutta naisen mielestä se on näin joten se on se totuus.

Nainen: ikuinen uhri

Etkö sinä kysy lapseltasi millaiset synttärit hän haluaa? Jo ihan pienet tietää, haluaako synttäreihin dinosauruksia vai prinsessoja vai jotain muua.

Tiedän jos pojallani on dinosaurusvaihe menossa.

Nainen repii pultit siitä onko teemana Harri ja Dinot, Seikkailu Dinosaurusten maassa, vaiko pitäisikö sittenkin tehdä cross-over ja laittaa teemaksi Pipsapossun dinosaurus-jakso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oho, olipas tämä herättänyt keskustelua. En ehtinyt nyt lukemaan kaikkea. Mutta muutamiin pointteihin vastaus:

Asiasta on puhuttu miehen kanssa kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja. Ei vaikuta silti ymmärtävän, tai siis. Välittävän.

Ei, ei ole YLITSEPÄÄSEMÄTTÖMÄN vaikeaa esim. ostaa harrastusvälineitä. Mutta kyse on siitä, että sitäpä ei taas ylläripylläri ole miehen osalta tehty. Vaatii aina vähintään sen että minä selvitän mitä pitää olla ja sanon miehelle että näitä ja näitä pitäisi nyt hankkia siihen mennessä. Sit ehkä asia tapahtuu. Ei ikinä mene niin, että mies itse ottaisi onkeensa ja tekisi oma-aloitteisesti näitä asioita. Varmasti osaisi ja tilaakin olen antanut. Mut ei.

Voin toki jättää kaiken tekemättäkin, jos ajattelen vain itseäni.

Tuo mies on jo eksä, ollaan erottu jo neljä vuotta sitten. Valitettavasti tästä ei pääse eroon edes erolla naiset, ihan yhtä lailla saa toimia projektipäällikkönä sen eron jälkeenkin vaikka mies muutoin osallistuisikin lastensa elämään.

Miesten metatyöt hoidan ihan itse. Auton renkaiden vaihdot, auton korjauttamiset, vakuutusten kilpailuttamiset, seinän poraamiset. Tuttua kauraa.

Ja viimeiseksi, voin ihan hyvin kaikesta huolimatta, kiitos vain. 12 vuotta vanhemmuutta takana on jo opettanut kaikenlaista. Minusta tämä oli taas vain niin kuvaavaa mitä tapahtui. Mies ei todellakaan hoida näitä asioita, ellen minä sano ja muistuta ja ohjeista. Ja tiedän että niin moni nainen tietää 100% mistä puhun.

Mistä näin katkeria naisia syntyy? Kuinka normaalista arjesta saa taistelukentän? Koska tuollainen ihminen voi olla onnellinen - vain täysin yksin kun kukaan ei sotke suunnitelmia?

Katkeria naisia syntyy laiskoista miehistä. Arjesta saa taistelukentäs siten ettei tee omaa osaansa hommista vaan jättää kaiken toisen vastuulle. Sotke suunnitelmia? Mitä hiton suunnitelmia? Onko ne MINUN, NAISEN, "SUUNNITELMIA", jos lapselle pitää ostaa uudet kengät koska vanhat on pienet? Ja miten mies sotkee sen suunnitelman, kun ei sillä ole ollut mitään osaa eikä arpaa koko asiaan ja se on se ongelman ydin?

Niin, hohhoijjaa taas.

99,999% miehistä saa ostettua lapselleen uudet kengät kun vanhat on menossa pieneksi.

Miksi sä valitsit laiskan miehen? Vai kasvatitko siitä sellaisen loputtomalla nalkutuksellasi?