vaativat synnyttäjät
mediuutiset lehdessä oli juttua aiheesta otsikolla synnyttäjä sanelee. siinä sanottiin että synnyttäjät pompottavat lääkäreitä ja kätilöitä. epiduraalin käyttö on paikoin räjähtänyt liian liberaaliksi. synnyttäjä saapuu saliin toivelistan kanssa. yksi kieltäytyy katetroinnista, toinen selällään synnyttämisestä, yhä useampi haluaa kivuttoman synnytyksen. asiantuntijoiden mukaan raja epiduraalin käytössä on tullut vastaan. epiduraali ei oel riskitön. imukupin ja epiduraalin käyttö on lisääntynyt samaan tahtiin. kipua pelkäävä ei välttämättä tiedosta imukupin riskejä. parikymppinen äiti harmitteli taannoin vauva lehden keskustelupalstalla kun hän joutuu sulkijalihasrepeämän takia bilettämään yökerhossa kroonikkovaippa housussa.
mitäpä mieltä olette?
Kommentit (56)
Olen saanu epiduraalin, spinaalin, paracervin, kohdunkaulanpuudutetta. Kaikki nämä molemmissa synnytyksissä vaikka haaveena oli päästä lääkkeittä! Molemmissa oli eri kestot mutta ihan yhtä kipeä olin.
Mulle kätilöt on suoriltaan ehdottanu että mitä laitetaan ja milloin. Tilanteiden mukaan edetty. Itse en ole vaatinut mitään.
Haaveissa on kolmas lapsi. Pakko jättää epiduraali pois luvuista, siitä ei ole ollut mulle mitään apua. Esikoisesta oli varattu lähelle imukuppi jota ei sitten tarvittu. Kätilö olisi ottanut sen avuksi, samoin jaksamiseni oli äärirajoilla ja saliin pääsyä valmisteltiin.
Kolmannesta olisi kiva päästä lääkkeittä läpi, mutta en usko siihen. Spinaali on ollu mulla paras. Kohdunkaulapuudute hyvä kakkonen.
terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu
Mä haluun ammeen, mä epiduraalin, mä jakkaran, mä luomun, mä aquarakkuloita, mä jumppapallon, mä sektion, mä en imetä, mä haluun, mä sitä, mä tätä...
Ei perusterveydenhuollolla ole riittäviä resursseja olla mikään luksussynnäri, pääasia kai, että henkilökunta osaa asiansa ja lapsi ja äiti selviävät synnytyksestä mahdollisimman vähin vaurioin. On se jännä kun jokainen ensisynnyttäjäkin kyllä tietää tasan tarkkaan miten synnytys hoidetaan oikein, mitä lääkkeitä ja milloin, mutta tyhmät kätilöt, lääkärit ja hoitsut eivät tajua mistään mitään vaikka ovat vuosia asiaa opiskelleet, ja monet heistä kyllä ihan itsekin synnyttäneet. Välillä kyllä naurattaa kun kuulee kommentteja että on ne siellä synnärillä niin vittumaisia ne lääkärit kun on niin huonot tilat ja ruoka on pahaa ja sairaalavaatteet rumat ja kätilökin kehtasi poistua huoneesta hoitamaan jonkun muun synnytystä vaikka MINULLA oli juuri kauhea supistus.
Ehkä pitäisi perustaa jotain yksityisiä synnäreitä, joissa olisi kaikki hilavitkuttimet viimeisen päälle ja äidit saisivat juoksuttaa henkilökuntaa mielensä mukaan ja päättää itse puudutuksista sun muusta. Mutta mielestäni mammojen satiinilakanoita ja 30 neliön yksityishuoneita plasmatelkkarilla ei tulisi kustantaa verorahoista.
että suomessa on todella järeät puudutteet synnytyksissä käytössä, täällä kun ei saa muuta kuin sen epiduraalin ja siihenkin pitää täyttää lomake ja allekirjoittaa kesken supistusten..
Vaan näin verratessa synnytyksissä on vähemmän komplikaatioita (supistukset loppuu, imukupin käyttö, vauvan sydänäänet laskee, huonot agparpisteet yms...). Lääkärit puudutusten vähyyttä ihmetellessä sanoivat, että puudutusten käyttö johtaa juuri kuvailemiini asioihin ja siksi niitä ei käytetä, sillä vauvat voivat synnytysten jälkeen paremmin ja synnytykset etenevät helpommin..
Toisaalta täällä on kyllä sit käytössä altaista roomanistuimiin..
En usko että me normaaliälyiset ihmiset ollaan toivomuslistojen kanssa lääkäreitä ja hoitajia kiusaamassa.
Mulla kolme lasta ja viimeisen synnytin jakkaralla ja oli paljon parempi kuin sängyllä maaten. Ja ekasta sain epiduraalin joka pitkitti synnytystä, tokasta spinaalin joka oli tosi hyvä, viimeinen tuli luomuna koska ei mitään ehditty. Ja jakkara synnytyksen halusin mutta kätilö oli kyllä ihan myönteinen kun halusin muutakin kokeilla.
että raskaana ollessa ei uskalleta käyttää mitään lääkkeitä, hyvä kun kahvia uskaltaa juoda ja sitäkin vain puoli kuppia aamuisin tms...mutta annas olla kun synnyttämään tullaan: epiduraali pitää saada jo ovella jne. Eikä tule mieleenkään että kulkee ne aineet vauvaan silloinkin...Niinpä. Omasta mielestäni synnytys on maailman luonnollisin asia, johon KUULUU kipu. Kolme olen maailmaan synnyttänyt ilokaasun ollessa järein puudute. En mitenkään " aatteellinen" luomusynnyttäjä ole, en vain ole osannut vaatia kun olen kuitenkin hengissä selvinnyt vaikka kipeä olen ollutkin, kaksi synnytystä olleet lähes syöksyjä. Mutta kai tää on tätä aikaa nyt sitten.
jossa kysytään toiveita jos ei kerran saa toivoa??
Itse en kyllä ole koskaan osannut toivoa mitään. Se jäi harmittamaan että kätilö ympäripuhui minut toisessa synnytyksessä ottamaan spinaalipuudutuksen vaikka en olisi halunnut muuta kuin ilokaasun. sain ikävät herkkyysreaktiot ja ensihetket lapsen kanssa menivät täysin pilalle kun en pystynyt kuin olemaan suihkuissa ja raapimaa nahkaa irti.
Menin nöyränä synnärille ja sanoin kätilölle, että ei ole toivomuksia, te varmaan tiedätte mitä pitää tehdä. Ja tiesivätkin. Sain puudutteita ihan riittämiin. Palvelu oli hyvää, minkä luulisin johtuvan aika pitkälle juuri tuosta asenteestani.
Kätilö kyseli haluanko jotain ja sitä mukaan myönnyin mitä ehdotettiin. Keväällä jos pääsen toista synnyttämään, en halua epiduraalia (auttoi supistuskipuun, mutta vei ponnistamisen tarpeen ja ponnistus sattui silti, vauva oli heikkokuntoinen syntyessään), mutta haluaisin ehdottomasti ammeen ja ehkä kokeilla synnytysjakkaraa. Nämä aion laittaa synnyttäjän esitietolomakkeeseen, jos en näitä saa, en silti barrikadeille nouse.
kertaa luomuna ja nyt viimeisimmässä synnytyksessä jäi sellainen mielikuva että kätilö ja lääkäri piti hölmönä kun en epiduraalia halunnut, muita vaihtoehtoja ei ollut tarjollakaan...onneksi kuuntelin itseäni ja en ottanut, nopea ja suht kivuton synnytys oli!
Tekisi kuitenkin mieleni antaa palautetta ko. lehdelle, sillä tämän tytön kertomus oli ketjussa joka käsitteli nimenomaan noita pahanlaatuisia laajoja repeämiä - ei koko synnytyksiä sinänsä. Minusta on tarkoitushakuista tehdä juttu tuolla otsikolla ja ottaa toisesta ketjusta esimerkki. Lisäksi kirjoittaja viljeli sarkasmia tuossa " bilettää vaippa housuissa" esimerkissään.
Kun sain puudutuksen, paikat rentoutu ja oli tunnissa auki ja pääsin ponnistamaan. On niistä siis jotain hyötyäkin. Kaksi lasta olen kuitenkin synnyttäny ilman mitään puudutuksia.
" Minä kyllä olen synnyttänyt niin ja näin ja se on ainoa oikea tapa, plaa plaa plaa." Miksi on niin vaikea tajuta että ihmisiä ja tilanteita on erilaisia eikä teidän oma, vaikkapa lääkkeetön, synnytyksenne ole se ainoa oikea?
Itse olen synnyttänyt kahdesti epiduraalin voimin ja hienosti meni. Puudutus nopeutti avautumista huomattavasti. En silti ole tyrkyttämässä omia onnistuneita synnytyksiäni oppikirjaesimerkeiksi joiden mukaan kaikkien muidenkin olisi toimittava.
Alvariinsa on joku dosentti jossakin mediassa moittimassa nykyajan naisia, lapsia, äitejä, isiä, anoppeja tai lemmikkejä. Antakaa nyt vähän armoa, ei se entisaikakaan niin paratiisi ollut, eikä nykyaika mikään helvetin esikartano.
Se, että jollain av-mammalla on synnytys mennyt kivasti ja nopeasti ihan luomuna, on mukava kuulla. Älkää kuitenkaan väheksykö niitä, joilla menee toisin.
Miksiihmiset lähtee synnyttämään ihan kylmiltään, se kun on ihan samalla lailla todella vaativa fyysinen suoritus, ja siihen voi harjoittelemalla ja varautumalla vaikuttaa todella paljon.
Mä en ollenkaan tajua, miksi ihmiset menee sinne " avoimin mielin" , KUN TIETOA ON TODELLAKIN TARJOLLA.
tapauksessaan on parasta.
Minäkin aion mennä seuraavan kerran ns. toivelistan kanssa synnyttämään, enkä tosiaan aio puskea turhaan selälläni, kun kerran parempiakin asentoja on. Synnyttävä nainen ei ole sairas, hän ei siis ole potilas siinä mielessä kuin vaikka joku syöpäsairas, jonka hoidosta lääkärit varmasti tietävät paremmin kuin potilas itse. Samaa mieltä olen siinä, että synnytystä ei voi etukäteen tarkkaan suunnitella, ja että puudutteista on tullut asiaan kuuluvia ilman riskien tiedostamista. Tästä huolimatta olen sitä mieltä, että määräysoikeus synnyttävän naisen ruumista kuuluu synnyttäjälle itselleen, ei hoitohenkilökunnalle.
Minä synnytin luomuna just sen takia, että todellakin tiedostin kaikki riskit, mitä puudutteisiin sun muihin liittyy. Synnytyksestä on muutenkin tehty nykyään niin luonnoton ja karmea tapahtuma, että ei sinänsä ihme, että sitä pelätään. Kuitenkin jokaisen naisen kehossa on tarvittavat tropit hoitamaan synnytys kunnialla, jos vaan sitä jonkin verran harjoittelee ja antaa sille tilaisuuden. Lääkkeet estävä t kehon luonnollisen toiminnan, ja esim. pieleen mennyt epiduraali saa synnytyksen tuntumaan 10 kertaa pahemmalta, kuin jos ihan jo lähtisi sillä asenteella, että sen kivun kanssa pärjää.