Harmittaa, kun nuoren koulu jää kesken kun ei työssäoppimispaikkaa mistään

Vierailija kirjoitti:

Oppilaitoksen tulisi lakisääteisesti omata etukäteen työharjoittelupaikkasopimukset (etsiä ne valmiiksi)  sisään ottamalleen opiskelijajoukolle, mikäli valmistuminen kerran työharjoitteluperiodia edellyttää !  Nykysysteemi ei toimi koska harjoittelupaikat ovat kiven alla ja oppilaitoksesta valmistuminen siirtyy tai jopa keskeytyy !

Tässä olisi kyllä kansalaisaloitteen paikka. Ihmiset saavat nyt vain pitkän miinuksen rekisteriinsä kesken jääneistä opinnoista, vaikka ovat yrittäneet kouluttautua. 

Ammattikoulussa ollessani piti työharjoittelupaikka etsiä ihan itse. Luokaltani lähes puolet jäi ilman paikkaa, osa teki koulussa harjoittelun. Kyseessä oli ala, jonka työpaikkoja ei ihan joka kadun kulmassa ollut.

Nyt olen juuri valmistumassa AMK:sta ja lähetin 29 hakemusta työharjoitteluun ennenkuin tärppäsi. Osa lähetti vielä enemmän. Nyt kyseessä sentään 'yleinen' ala. Kyllähän se stressasi, sillä minunkin opiskelut olisi pahimmassa tapauksessa keskeytyneet siihen.

Lähtökohtaisesti hyvä asia, että opiskelijat hankkivat itse paikat, mutta toivoisin joskus tulevaisuudessa myös kouluilla olevan joku systeemi tähän, että sieltä saa apua tarvittaessa. Se ei ole kenenkään etu, että opiskelija ei valmistu pahimmillaan koskaan, kun ei pääse harjoitteluun.

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt vähän kaikki puolet tässä asiassa. Itselläni oli ohjattavana työssäoppijoita. Tilat olivat pienet, joten se rajoitti, että vain yhden pystyi ottamaan kerrallaan. Tunnollisista opiskelijoista oli molemminpuolinen hyöty. Opetin heille teknisiä alamme juttuja ja keksin työtehtäviä, joista tiesin heidän oppivan ja selviytyvän. Itse olen ollut myös harjoittelijana muutamalla yrittäjällä ja sen jälkeen työllistynytkin paikkoihin mm. kiireapulaiseksi tai kesälomatuuraajaksi. Valitettavasti osa opiskelijoista ei ole opiskelukuntoisia. Kännykkäriippuvuus tai mielenterveysongelmat tai käytöstavat ovat sellaisia, ettei heitä voi päästää asiakaspalveluun tai opiskelijan ottaminen on tappiollista yritykselle. Eräs tuttavani sanoikin, että hän ei enää koskaan ota työssäoppijaa, koska se vie enemmän resursseja kuin yksin tekisi kaiken. Kyllä yrittäjän on ajateltava ensisijaisesti yrityksensä taloutta. Opiskelipaikkakunnalla valitettavasti asiat menevät niin, että yrittäjä ottaa ne parhaat opiskelijat ja heikommat jäävät ilman paikkaa. Eräskin opiskelija varasti työssäoppimispaikaltaan rahaa. Työssäoppimassa opiskellaan uusia asioita, kaikkea ei tarvitse etukäteen osata, mutta jos täytyy lähteä siitä, että v-sanaa ei hoeta, tupakalla ei käydä eikä kännykkää vilkuilla, niin ei ole vielä valmis työpaikoille.

Olet täysin väärässä. Koulun teorioista voi saada erinomaisia ja jäädä silti ilman harjoittelupaikkaa. Ei tarvitse edes käyttää päihteitä tai kiroilla. "Kiltti kympin oppilas" voi myös jäädä ilman harjoittelupaikkaa (on jäänyt).

Erottakaa nyt ihmeessä se, että harjoittelu on aivan eri asia kuin työssä oppiminen. Oikeudet ja velvollisuudet ovat aivan erit. Kannattaa lukea se työssäoppijan soppari. On muuten aika raskasta tekstiä ja velvotteita yrittäjälle. Sen luettuaan moni yrittäjä on aivan ymmärrettävästi päättänyt, ettei ketään ota. Jokainen voi omalta kohdaltaan miettiä, ottaisiko kyseisiä vastuita vieraan ihmisen nuoresta. Palkkaa tai palkkiota yrittäjä ei opettamisestaan saa. Lähinnä korkeintaan opiskelijan antaman työpanoksen ja hyvän mielen, mutta velvoitteet ovat kovat.

Vierailija kirjoitti:

Mä aikuisopiskelin merkonomipuolella ja jouduin lopettamaan kesken, kun en mistään saanut työharjoittelupaikkaa. Koulun ei kuulemma tarvinnut auttaa asiassa.

Itse opiskelen nyt aikuispuolella ja totta se on, koulu ei auta. Ja mikä tahansa paikka ei kelpaa mutta mitään apua ei saa koulusta paikan etsintään.

Ammattikoulutus on kehittynyt ihan väärään suuntaan. Kyllä suurin osa asioista pitää opetta koulussa teorian ja käytännön harjoittelun kautta. Ei yksityisissa yrityksissä ole aikaa keksiä tehtäviä, opettaa, ohjeistaa ja valvoa oppilaita. Moni työ on nykyään asiantuntijatyötä, johon ei perehdytetä hetkessä. Niitä helpompia postitus-, mapitus- ja kopiointitöitä ja postinjakamista ei vaan enää ole.

Resurssit on vedetty yrityksissä tiukoille, joten mitään hyväntekeväisyystyötä ei voi tehdä oman työtehon kustannuksella.

Minulle amkssakin vaan kehotettiin menemään harjoitteluun yritykseen, jossa jo tein toisen alan osa-aika hommia. Kaikilla ei kuitenkaan ole sitä työtä koulun ohessa. Pääsin harjoittelupaikkaan sitten ihan toiseen paikkaan, mutta valitettavasti se harkkapaikan löytäminen ei ole kaikille niin helppoa ja jotkut lannistuvat jo heti, jos muutamista paikoista tulee kielteinen vastaus.

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt vähän kaikki puolet tässä asiassa. Itselläni oli ohjattavana työssäoppijoita. Tilat olivat pienet, joten se rajoitti, että vain yhden pystyi ottamaan kerrallaan. Tunnollisista opiskelijoista oli molemminpuolinen hyöty. Opetin heille teknisiä alamme juttuja ja keksin työtehtäviä, joista tiesin heidän oppivan ja selviytyvän. Itse olen ollut myös harjoittelijana muutamalla yrittäjällä ja sen jälkeen työllistynytkin paikkoihin mm. kiireapulaiseksi tai kesälomatuuraajaksi. Valitettavasti osa opiskelijoista ei ole opiskelukuntoisia. Kännykkäriippuvuus tai mielenterveysongelmat tai käytöstavat ovat sellaisia, ettei heitä voi päästää asiakaspalveluun tai opiskelijan ottaminen on tappiollista yritykselle. Eräs tuttavani sanoikin, että hän ei enää koskaan ota työssäoppijaa, koska se vie enemmän resursseja kuin yksin tekisi kaiken. Kyllä yrittäjän on ajateltava ensisijaisesti yrityksensä taloutta. Opiskelipaikkakunnalla valitettavasti asiat menevät niin, että yrittäjä ottaa ne parhaat opiskelijat ja heikommat jäävät ilman paikkaa. Eräskin opiskelija varasti työssäoppimispaikaltaan rahaa. Työssäoppimassa opiskellaan uusia asioita, kaikkea ei tarvitse etukäteen osata, mutta jos täytyy lähteä siitä, että v-sanaa ei hoeta, tupakalla ei käydä eikä kännykkää vilkuilla, niin ei ole vielä valmis työpaikoille.

Tämä ihan sama ongelma on nykyään myös amk-opiskelijoiden ja jopa valmistuneiden kanssa. Nimenomaan sen kännykän kanssa. He eivät vaan pysty olemaan irti siitä, heidät on pienestä pitäen opetettu olemaan kännykkä kädessä, whatsappia katsotaan samalla kun pitäisi puhua työasiaa. Sitten kun olen asian sanonut, katse nousee puhelimesta ja kysytään, niin mitä sanoit?

Ei sekään ole vaihtoehto että odotan vaan että se siviiliasia saadaan hoidettua ja sitten arvon uusi työntekijä suvaitsee kuunnella. Mutta ei ole oikein vaihtoehtoja, ei sitä voi vaihtaakkaan, tilalle tulee uusi ihan samanlainen.

kuka jaksaa kuunnella mitään kitiseviä kakaroita jotka vaa ryöstelee, ja narkkaa joten toivottvavast kuolevat pois :D:D:D

Se on se Sipilän koulutusreformi 2018, ammatillisen koulutuksen painopistettä siirrettiin enemmän työharjoitteluun, huolimatta siitä, että työpaikoilla ei ole resursseja opettamiseen.

Itse olen ollut opiskelijoiden ohjaajana parikymmentä vuotta ja viime vuosina opiskelijoiden tieto- ja taitotaso on selvästi heikentynyt. Työnantaja ei kuitenkaan anna ohjaukseen yhtään ylimääräistä aikaa käytettäväksi. Tilanne on epäreilu ammattiin opiskeleville.

Vierailija kirjoitti:

Koulun ehdottamiin paikkoihinkaan ei päässyt.

Omien lasteni opiskeluaikoina epätoivoisimmille tapauksille tarjottiin harjoittelupaikkoja koululla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt vähän kaikki puolet tässä asiassa. Itselläni oli ohjattavana työssäoppijoita. Tilat olivat pienet, joten se rajoitti, että vain yhden pystyi ottamaan kerrallaan. Tunnollisista opiskelijoista oli molemminpuolinen hyöty. Opetin heille teknisiä alamme juttuja ja keksin työtehtäviä, joista tiesin heidän oppivan ja selviytyvän. Itse olen ollut myös harjoittelijana muutamalla yrittäjällä ja sen jälkeen työllistynytkin paikkoihin mm. kiireapulaiseksi tai kesälomatuuraajaksi. Valitettavasti osa opiskelijoista ei ole opiskelukuntoisia. Kännykkäriippuvuus tai mielenterveysongelmat tai käytöstavat ovat sellaisia, ettei heitä voi päästää asiakaspalveluun tai opiskelijan ottaminen on tappiollista yritykselle. Eräs tuttavani sanoikin, että hän ei enää koskaan ota työssäoppijaa, koska se vie enemmän resursseja kuin yksin tekisi kaiken. Kyllä yrittäjän on ajateltava ensisijaisesti yrityksensä taloutta. Opiskelipaikkakunnalla valitettavasti asiat menevät niin, että yrittäjä ottaa ne parhaat opiskelijat ja heikommat jäävät ilman paikkaa. Eräskin opiskelija varasti työssäoppimispaikaltaan rahaa. Työssäoppimassa opiskellaan uusia asioita, kaikkea ei tarvitse etukäteen osata, mutta jos täytyy lähteä siitä, että v-sanaa ei hoeta, tupakalla ei käydä eikä kännykkää vilkuilla, niin ei ole vielä valmis työpaikoille.

Tämä ihan sama ongelma on nykyään myös amk-opiskelijoiden ja jopa valmistuneiden kanssa. Nimenomaan sen kännykän kanssa. He eivät vaan pysty olemaan irti siitä, heidät on pienestä pitäen opetettu olemaan kännykkä kädessä, whatsappia katsotaan samalla kun pitäisi puhua työasiaa. Sitten kun olen asian sanonut, katse nousee puhelimesta ja kysytään, niin mitä sanoit?

Ei sekään ole vaihtoehto että odotan vaan että se siviiliasia saadaan hoidettua ja sitten arvon uusi työntekijä suvaitsee kuunnella. Mutta ei ole oikein vaihtoehtoja, ei sitä voi vaihtaakkaan, tilalle tulee uusi ihan samanlainen.

Tätä ongelmaahan ei kaikilla opiskelijoilla ole (eivät edes omista älypuhelinta), joten olisiko tässä nyt työpaikalla itsensä tarkastelun paikka. Parin huonon kokemuksen jälkeen olette niputtaneet kaikki samanlaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Se on se Sipilän koulutusreformi 2018, ammatillisen koulutuksen painopistettä siirrettiin enemmän työharjoitteluun, huolimatta siitä, että työpaikoilla ei ole resursseja opettamiseen.

Itse olen ollut opiskelijoiden ohjaajana parikymmentä vuotta ja viime vuosina opiskelijoiden tieto- ja taitotaso on selvästi heikentynyt. Työnantaja ei kuitenkaan anna ohjaukseen yhtään ylimääräistä aikaa käytettäväksi. Tilanne on epäreilu ammattiin opiskeleville.

Nyt kannattaisi sekä työpaikkaohjaajien, että opiskelijoiden ja opiskelijoiden vanhempien olla yhteydessä opetushallitukseen tämän asian tiimoilta. Palautetta ja muutovaatimuksia.

Vierailija kirjoitti:

Ja samaan aikaan ei oteta töihin jos ei ole työkokemusta.

Vaikuttaa siltä, että Suomi on nyt ajanut itsensä suohon ja pahasti. Työharjoittelu on se paikka jossa opitaan niin työyhteisöön sopeutumista kuin työtaitojakin. Suomen ihmisvihakulttuuri on jo niin pitkällä, että opiskelijoita ei haluta opettaa. Tämä laiva on uponnut jo.

Hävetkää jokaikinen, jotka olette kieltäytyneet ohjaamasta harjoittelijaa!!!

Kuinka monta harkkaria sulla on ollut ohjattavana? Allekirjoittanut on joutunut kahdelle merkonomiopiskelijalle opettamaan miten vastaanoattajan tiedot kirjoitetaan kirjekuoreen. Itseä ei tunti tunnista korvattavat ylityöt kiinnosta sen takia, että "saisi" opettaa sen kuukauden harkkarille hyvin triviaaleja asioita ja vahtimaan, että tulevat tehdyiksi oikein kun itse tekee ne samat asiat vähintään kominkertaisella nopeudella ja sitten pääsee viikonloppuna töihin tekemään loput työt mitä ei harkkarin kanssa viikolla kerkeä.

-kirjanpitäjä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt vähän kaikki puolet tässä asiassa. Itselläni oli ohjattavana työssäoppijoita. Tilat olivat pienet, joten se rajoitti, että vain yhden pystyi ottamaan kerrallaan. Tunnollisista opiskelijoista oli molemminpuolinen hyöty. Opetin heille teknisiä alamme juttuja ja keksin työtehtäviä, joista tiesin heidän oppivan ja selviytyvän. Itse olen ollut myös harjoittelijana muutamalla yrittäjällä ja sen jälkeen työllistynytkin paikkoihin mm. kiireapulaiseksi tai kesälomatuuraajaksi. Valitettavasti osa opiskelijoista ei ole opiskelukuntoisia. Kännykkäriippuvuus tai mielenterveysongelmat tai käytöstavat ovat sellaisia, ettei heitä voi päästää asiakaspalveluun tai opiskelijan ottaminen on tappiollista yritykselle. Eräs tuttavani sanoikin, että hän ei enää koskaan ota työssäoppijaa, koska se vie enemmän resursseja kuin yksin tekisi kaiken. Kyllä yrittäjän on ajateltava ensisijaisesti yrityksensä taloutta. Opiskelipaikkakunnalla valitettavasti asiat menevät niin, että yrittäjä ottaa ne parhaat opiskelijat ja heikommat jäävät ilman paikkaa. Eräskin opiskelija varasti työssäoppimispaikaltaan rahaa. Työssäoppimassa opiskellaan uusia asioita, kaikkea ei tarvitse etukäteen osata, mutta jos täytyy lähteä siitä, että v-sanaa ei hoeta, tupakalla ei käydä eikä kännykkää vilkuilla, niin ei ole vielä valmis työpaikoille.

Olet täysin väärässä. Koulun teorioista voi saada erinomaisia ja jäädä silti ilman harjoittelupaikkaa. Ei tarvitse edes käyttää päihteitä tai kiroilla. "Kiltti kympin oppilas" voi myös jäädä ilman harjoittelupaikkaa (on jäänyt).

Olen tosiaan nähnyt tuon tilanteen usein ja molemmilta kannoilta sekä muilta yrittäjiltä kuultuna enkä siksi koe olevani väärässä. Nimenomaan itsekin jouduin valitsemaan niistä kolmesta hyvästä kympin oppilaasta vain se yhden, koska tiloihin mahtui vain yksi. Kyseisessä kaupungissa ei ollut montaa alan yritystä, joten hyviäkin opiskelijoita jäi ilman paikkaa. Yrityksen myöhempi työntekijä ei ottanut ketään, koska sanoi kouluttamisen olevan rasite. Isoissa kaupungeissa tilanne on parempi ja liittyy toki alastakin. Jotkut ovat lähteneet esim. lapsuuden kotikaupunkeihinsa työssä oppimaan, joissa voi olla hyväkin tilanne saada paikka. Mutta siis kiteytyksenä, opiskelijoita on joka lähtöön. Tunnollisia ja hyviä ja sitten niitä, jotka pilaavat mahdollisuudet tulevaisuudessa muiltakin. Myös hyvät voivat jäädä ilman paikkaa ja toisaalla ne saavat paikan, joilla ei ole vielä edellytyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Minulle amkssakin vaan kehotettiin menemään harjoitteluun yritykseen, jossa jo tein toisen alan osa-aika hommia. Kaikilla ei kuitenkaan ole sitä työtä koulun ohessa. Pääsin harjoittelupaikkaan sitten ihan toiseen paikkaan, mutta valitettavasti se harkkapaikan löytäminen ei ole kaikille niin helppoa ja jotkut lannistuvat jo heti, jos muutamista paikoista tulee kielteinen vastaus.

Sinulla ei ole mitään käsitystä. Jotkut hakevat jopa satoja paikkoja. Aika harva "lannistuu" yhden tai kahden ein jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt vähän kaikki puolet tässä asiassa. Itselläni oli ohjattavana työssäoppijoita. Tilat olivat pienet, joten se rajoitti, että vain yhden pystyi ottamaan kerrallaan. Tunnollisista opiskelijoista oli molemminpuolinen hyöty. Opetin heille teknisiä alamme juttuja ja keksin työtehtäviä, joista tiesin heidän oppivan ja selviytyvän. Itse olen ollut myös harjoittelijana muutamalla yrittäjällä ja sen jälkeen työllistynytkin paikkoihin mm. kiireapulaiseksi tai kesälomatuuraajaksi. Valitettavasti osa opiskelijoista ei ole opiskelukuntoisia. Kännykkäriippuvuus tai mielenterveysongelmat tai käytöstavat ovat sellaisia, ettei heitä voi päästää asiakaspalveluun tai opiskelijan ottaminen on tappiollista yritykselle. Eräs tuttavani sanoikin, että hän ei enää koskaan ota työssäoppijaa, koska se vie enemmän resursseja kuin yksin tekisi kaiken. Kyllä yrittäjän on ajateltava ensisijaisesti yrityksensä taloutta. Opiskelipaikkakunnalla valitettavasti asiat menevät niin, että yrittäjä ottaa ne parhaat opiskelijat ja heikommat jäävät ilman paikkaa. Eräskin opiskelija varasti työssäoppimispaikaltaan rahaa. Työssäoppimassa opiskellaan uusia asioita, kaikkea ei tarvitse etukäteen osata, mutta jos täytyy lähteä siitä, että v-sanaa ei hoeta, tupakalla ei käydä eikä kännykkää vilkuilla, niin ei ole vielä valmis työpaikoille.

Tämä ihan sama ongelma on nykyään myös amk-opiskelijoiden ja jopa valmistuneiden kanssa. Nimenomaan sen kännykän kanssa. He eivät vaan pysty olemaan irti siitä, heidät on pienestä pitäen opetettu olemaan kännykkä kädessä, whatsappia katsotaan samalla kun pitäisi puhua työasiaa. Sitten kun olen asian sanonut, katse nousee puhelimesta ja kysytään, niin mitä sanoit?

Ei sekään ole vaihtoehto että odotan vaan että se siviiliasia saadaan hoidettua ja sitten arvon uusi työntekijä suvaitsee kuunnella. Mutta ei ole oikein vaihtoehtoja, ei sitä voi vaihtaakkaan, tilalle tulee uusi ihan samanlainen.

Liittyy aloitukseen miten tämä? Tuskin noin on tehnyt sellainen, joka ei ole ensimmäistäkään työssäoppimista vielä tehnyt.

Omalle lapselle kävi näin. Lähimmät työssäoppimispaikat sijaitsivat 200km:n päässä ja osaan vaadittiin 18v ikä. Lapsi oli silloin 17v. Työssäoppimisaika oli noin 6kk:tta. Koulu ei auttanut asiassa ollenkaan.

Sai onneksi vaihdettua sisäisenä siirtona koulussa toiselle linjalle, jossa ala melkein sama. Näitä paikkoja löytyi sitten myös omasta kunnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja samaan aikaan ei oteta töihin jos ei ole työkokemusta.

Vaikuttaa siltä, että Suomi on nyt ajanut itsensä suohon ja pahasti. Työharjoittelu on se paikka jossa opitaan niin työyhteisöön sopeutumista kuin työtaitojakin. Suomen ihmisvihakulttuuri on jo niin pitkällä, että opiskelijoita ei haluta opettaa. Tämä laiva on uponnut jo.

Hävetkää jokaikinen, jotka olette kieltäytyneet ohjaamasta harjoittelijaa!!!

Kuinka monta harkkaria sulla on ollut ohjattavana? Allekirjoittanut on joutunut kahdelle merkonomiopiskelijalle opettamaan miten vastaanoattajan tiedot kirjoitetaan kirjekuoreen. Itseä ei tunti tunnista korvattavat ylityöt kiinnosta sen takia, että "saisi" opettaa sen kuukauden harkkarille hyvin triviaaleja asioita ja vahtimaan, että tulevat tehdyiksi oikein kun itse tekee ne samat asiat vähintään kominkertaisella nopeudella ja sitten pääsee viikonloppuna töihin tekemään loput työt mitä ei harkkarin kanssa viikolla kerkeä.

-kirjanpitäjä

Laittakaa kaikki työpaikkaohjaajat palautetta sekä oppilaitosorganisaatioiden ylimpään johtoon, että opetushallitukseen. Nykyisellä systeemillä kaikki osapuolet häviävät.

Aika on kuitenkin eri, eivätkä nuoret kotonaan enää postita kirjeitä kuten me vanhempi väki. Me opimme tietojen kirjoittamisen kuoreen jo lapsena, koska silloin ei kommunikoitu sähköpostilla.

Koulu ei auta noissa mitenkään. Omalle nuorelleni ehdottelivat lähinnä näitä 9 e/päivä -työnantajia, niille kai kelpaa kaikki kynnelle kykenevä ilmaistyövoima?? Löydettiin onneksi muutama muu paikka, mutta liian paljon oli kiinni vanhempien työnhakutaidoista.

Minkä alan paikoista ap:lla kyse?