Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Yle: Katsomusaineiden tulevaisuudesta ja sisällöstä käydään nyt kovaa vääntöä

Vierailija
17.04.2022 |

Keskustelun keskiöksi on muodostunut kysymys siitä, että tarvitseeko lasten vielä heidän iässään tietää ylipäätään mitään eri uskonnoista. Asiasta neuvottelevat tahot ovat eri mieltä katsomusaineiden sisällöstä ja siitä että mitä on sopivaa kertoa lapsille ja mitkä asiat taas ovat sellaisia että niiden kertominen kannattaisi jättää myöhemmäksi perusopetuksen jälkeen kun lapset ovat jo varttuneempia. Näihin neuvotteluihin, joissa myös Vapaa-ajattelijat ovat edustettuinaa, on lähdetty siksi että katsomusaineiden perusopetuksen järjestämisestä on nykyisellään muodostumassa melkoisen sekava ruljanssi sen seurauksena että eri uskontojen määrä on lisääntynyt ja moni moni pitää nykyistä tilannetta epäreiluna. Nysisessa aiempaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa tuottaa painetta uudistaa opetusta ja tuoda sitä lähemmäksi tätä päivää. Siksi myös opetus- ja kulttuuriministeriössä on päädytty käsittelemään tarvetta uudistaa katsomusaineiden opetusta. Ministeriön aloitteesta on tämän asettama työryhmä selvittänyt vaihtoehtoisia esityksiä aineiden uudistamisesta ja toteuttamisesta entistä monimuotoisemmassa yhteiskunnassa tässä viime kuukausien ajan aineiden nykytilannetta ja kyseinen selvitys tullaan julkaisemaan vielä tämän huhtikuun aikana.

https://yle.fi/uutiset/3-12402506

Mutta mieltä te olette? Ovatko alaikäiset vielä liian nuoria olemaan tietoa uskonnoista ja niiden olemassaolosta? Kerrotaanko lapsille uskonnoista liian aikaisin? Ja pitäisikö meidän odottaa siihe asti että ihminen on lukiolainen tai täysi-ikäinen ennen kuin hänelele voidaan kertoa että maailmassa on ihmisten lisäksi olemassa myös katsomuksia joita kutsutaan uskonnoiksi?

Kommentit (108)

Vierailija
101/108 |
18.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyisten oppiaineiden vallitessa elämänkatsomustiedon opiskelu pitäisi sallia kaikille! Toisin sanoen: pitäisi olla mahdollisuus valita, opiskeleeko lapsi elämänkatsomustietoa vai uskontoa riippumatta siitä, onko lapsi vauvakastettu ja siten laitettu kirkon jäsenyyteen (joka nyt estää ET-opetuksen).

Kun eduskunta ei ole tätä sallinut, huoltajat voisivat hankkia valinnan vapauden erottamalla vauvakastetun lapsen kirkosta. Kirkon mukaan kaste jää voimaan, vaikka lapsi erotetaan kirkosta. Joten kirkko lienee siltä osin tyytyväinen, ja huoltajatkin, kun lapsi pääsee perheen tosiasiallista elämänkatsomusta paremmin vastaavaan katsomusaineeseen.

ET:n oppilasmäärän kasvu parantaa aineen opetusjärjestelyjä. Ilmoitus ET-opetukseen osallistumisesta kannattaa tehdä jo keväällä, niin se ehtii vaikuttaa opetusryhmien muodostumiseen paremmin.

Ja jos vauvakasteen päätös syntyi äidin yksipuolisella päätöksellä, mikä oli mahdollista 1.3.2017 asti, perhe voisi tarkastella tilannetta nykylain mukaan: mikä päätös syntyisi, jos molemmat olisivat saaneet päättää. Sen mukaiseksi voi korjata nykytilanteen, eli kastetun lapsen voi erottaa kirkosta. Ainoa hankaluus on, että siihen tarvitaan paperi ja allekirjoitus. Paperin voi kuitenkin tulostaa DVV tai eroakirkosta.fi -palveluista.

 

Vierailija
102/108 |
18.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillähän on ET. Opetetaan sitä uskonnon sijasta.

Uskonnolliset ykistyiskoulut tännekin vaihtoehdoksi tosi uskiksille.

Uskonnoista on opetettava ja puhuttava, koska ne ovat tuhansia vuosia vaikuttaneet myös maalliseen vallankäyttöön. Ei sitä voi ohittaa maininnalla. Sen vuoksi pelkkä ET nykyisellään ei riitä mihinkään.

Kyllähän uskonnoista puhutaankin. Sekin kerrotaan, että paavi ei sanonut nazien touhuista mitään ja kirkko siunasi Francon tikarin. Uskontojen nimissä tapahtuneista joukkomurhista kuten 1600-luvun alun sodasta kerrotaan historiantunnilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/108 |
18.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keskustelukulttuuri kehittyisi kaikille yhteisillä uskontotunneilla.

Vierailija
104/108 |
18.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moni tuntuu nykyään elävän harhassa, että uskonnonopetus lopettamalla ja uskonnoista vaikenemalla maailmaan syntyy jotenkin mystisesti vapaus ja oikeudenmukaisuus.Kysymys kuuluukin miksi sitten empatiaa on vähemmän kuin koskaan ja itsekkyys huipussaan.Koulussa on kyse myös ihmiseksi kasvamisesta.

Vierailija
105/108 |
18.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Historia-uskonto-yhteiskuntaoppi, uusi oppiaine HUY. Koska sodat käydään asetelmilla raha, valta, talous. Uskonto on siinä pelottelu-armo asetelmassa ja aina mukana. Uusi näkökulma, miten maailma oikeasti makaa....ja on rakentunut korulauseiden takana.

Vierailija
106/108 |
18.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se psykologinen puoli että kun lapsena tarpeeksi jotain totuutena kerrotaan niin se jää ihmiselle ikäänkuin selkäytimeen eli aivopesuahan se on- ja uskikset kyllä tietää sen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/108 |
18.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Moni tuntuu nykyään elävän harhassa, että uskonnonopetus lopettamalla ja uskonnoista vaikenemalla maailmaan syntyy jotenkin mystisesti vapaus ja oikeudenmukaisuus.Kysymys kuuluukin miksi sitten empatiaa on vähemmän kuin koskaan ja itsekkyys huipussaan.Koulussa on kyse myös ihmiseksi kasvamisesta.

Moraalikysymyksistä ja ihmisoikeuksista keskustellaan tietenkin filosofiantunneilla. Molempia käsitellään myös elämänkatsomustiedossa hyvin paljon.

Empatian ja vapauden ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi juuri filosofisen etiikan ja elämänkatsomustiedon opiskeleminen on paras konsti, mihin koulu pystyy.

Vierailija
108/108 |
18.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Se psykologinen puoli että kun lapsena tarpeeksi jotain totuutena kerrotaan niin se jää ihmiselle ikäänkuin selkäytimeen eli aivopesuahan se on- ja uskikset kyllä tietää sen. 

Niinpä. Jos ajatuksia ei ole järkeilemällä omaksuttu, niin eivät ne myöskään järkeä puhumalla muutu.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kaksi kaksi