Odotan kaksosia mutta kaikki ei ole hyvin, kävin ultrassa
Hei, Tulin juuri ultrasta, olen vasta viikolla 13. Sain kuulla odottavani kaksosia. Tosin pian selvisi että B-sikiö on A.ta huomattavasti pienempi. A sikiö on 7.9cm ja B 5cm pitkä. Ero oli myös silmin nähden suuri. B.n vartalokin pieni kalloon nähden. Sydän löi normaalisti ja noin.
Tiedän että luonto hoitaa tarvittaeessa, mutta haluaisin tietää onko teillä kellään mennyt raskaus loppuun saakka molempien osalta, vai onko toinen kuihtunut melkein poikkeuksetta pois. Menemme kromosomitutkimuksiin, jos tämä B siis vielä elossa parin viikon päästä. Mitään vuotoja eei ole ollut ja raskaus on tuntunut minusta menevän normaalisti.
Oli aluksi aika jännä tunne ja epätodellinen kuulla että siellä onkin kaksi, mutta pian alkoi kyllä niin suurri huoli ja suru..se voi olla että se toinen ei jaksakkaaan. Mitäs sitten jos toinen on " viallinen" vammainen? Ja se B säilyykin hengissä loppuun asti? Olemme aina sanoneet että meistä ei ole hoitamaan sellaista. (anteeksi, mutta en oikein tiedä muuta sanaa kun tuo vammainen). Toista lasta kaksosista ei vissiin pysty abortoimaan??
En tiedä olen ihan maassa, elottaa tuo viimeinen vaihtoehto suunnattomasti. A kuitenkin on terve ja olemme kiitollisia, mutta olisi hyvä jos toisellaakin olisi kaikki hyvin. Laskurin mukaan olen nyt siis 13+0 viikolla. A-sikiö oli mittojen mukaan 13+6 ja B-sikiö 11+4.
Osaisiko joku auttaa ja kertoa kokemuksiaan.
Ultra lääkäri oli todella asiallinen, ei elätellyt minkäänlaisia toiveita, päinvastoin. Mutta se hoitaja sitten hehkutti useaan otteeseen, " voi että nyt teille sitten tulee kaksi..." . Itse kuitenki oltiin enemmän sen lääkärin linjoilla, eei tätä tosiaankaan hehkuteta ja päinvastoin tuntuu että se toinen kuihtuu pois...voiko selvitä normaalina tollaisella kokoerolla?
Anteeksi sekava viestini...
Kommentit (24)
Ystävättäreni on tällähetkellä raskaana, odottaa kaksosia ja on jo ihan loppusuoralla...
...heille kävi niin että toinen vauvoista sai alkunsa normaalisti ennen hedelmöitystä ja toinen hedelmöityksen ansiosta...
Nyt kaksosilla RVn.34 on painoeroa 350g ja muuten ovat toinen yli toinen pikkasen alle 2kg...
Eli niin kauan on toivoa kun on elämääkin ;-)
eli kokoeroa oli vieläkin..kolmisen viikkoa. samalla B.llä todettiin joku suuri häikkä päässä. Toivoa ei ole ollenkaan. jos ei itse menehdy niin sitten hänet abortoidaan yksin ruiskulla. vesinäytteet otettiin molemmilta. Ja A näytti normaalilta mutta suositeltiin silti näytteen ottoa, koska sitä ei kuulemma koskaan tiedä jos sitten toisellakin olisi jotain häikkää. eli phimmassa tapauksessa jos molemmilla ongelmaa niin abortoidaan molemmat.
Olo on yllättävän hyvä, meidän helpotus tilanteeseen ehkä oli se ettei missään vaiheessa elätelty toivoa aan päinvastoin. Samoin nyt varaudumme myös siihen että A.ltakin saattaa löytyä jotain.
Onneksi meillä on kaksi tervettä lasta. Jos molemmilla olisi asiat huonosti niin sitten meille vaan kuului niin käydä. Ei auta ku odotella taas se pari viikkoa.
Kiitos teille paljon viesteistänne ja kannustuksista. Niistä oli meille todella paljon apua. Onnellista loppua, ainakaan kahden osalta meille ei suotu mutta toivottavasti saataisiin perheeseemme vielä yksi terve lapsi.
Epätietoisuus juuri on kaikista kamalinta. Toisena hetkenä ajattelee että kyllä kaikki on varmasti hyvin, ovat vain erehtyneet... Toisinaan taas tuntuu että seinät kaatuu päälle ja koko elämä luisuu käsistä. Kuitenkin se odottelu antaa aikaa valmistautua ja kohdata tulevaa. Paljon hankalempaa on kuin kaikki tulee yhtäkkiä, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kuitenkin, päivä kerrallaa eteenpäin... Voimia tulevaan!
Kaksosraskauksista en tiedä oikeastaan mitään, mutta en usko, että olisi mahdollista eri munajohtimista tulleiden hedelmöittyneiden munasolujen kiinnittyä noin eri aikaan kohtuun. Minulla on se käsitys, että kun munasolu sinne kiinnittyy, ei sinne pysty enää kohta sen jälkeen kiinnittymään muuta eli reilu viikko eroa ei taida olla ihmisellä mahdollista.
Toivottavasti pystyt positiivisin mielin odottelemaan seuraavaa ultraa ja lisätutkimuksia.
kaksosia mutta vähän samankaltainen tilanne mulla tokassa ultrassa tässä raskaudessa. Kätilö sanoi että vauva ei enää vastaa sitä viikkoa kun olisi pitänyt eli on liian pieni ja sitten oli muka jokin iso kystäkin päässä..Sain lähetteen naistenklinikan sikiöntutkimusyksikköön jotta ottaisivat lapsivesitutkimuksen kehityshäiriöiden pois sulkemiseksi. Kun menimme sinne niin lääkäri katsoi ensin ultralla ja otti mittoja yms. sitten totesi että hän ei näe mitään syytä tehdä lapsivesitutkimusta että kaikki ok... on vaan pienikokoinen ja et syntyy jonain n.3 kiloisena. Mainitsi vielä että kätilöiden ultralaitteet ovat ladoja ja tämä tutkimusyksikön ultra olis mersu :) Nyt mulla rv 37+2 ja lapsi kasvaa yläkäyrän yläpuolella :) Toivottavasti sullakin menis kaikki hyvin... koita jaksaa!
Kaksi ystävätärtäni ovat olleet samassa tilanteessa. Molemmilla oli kyse ei-identtisistä kaksosista, joista toinen oli toista huomattavasti pienempi, ja tästä syystä epäiltiin myös kehitysvammaisuutta pienemmän kohdalla. Kumpikaan ystävättäristäni ei halunnut teettää ohutneulakokeita keskenmenoriskin vuoksi.
Kummankin kohdalla lapset keisarinleikattiin noin 4 viikkoa ennen laskettua aikaa, ja nämä kaikki 4 lasta ovat nyt aivan terveitä ja terhakoita. Kokoeroa lapsilla toki on, mutta se on tasoittunut myöhemmin (toinen kaksikko nyt 1,5 v ja toinen 4 v.)
vaan odotellaan että saadaan aika sinne tutkimuksiin. Eiköhän tämä vyyhti ala jonnekkin suuntaan purkautumaan.
Kiitos!
Viikonlopu meni ihan hyvin pahemmi miettimättä ja murehtimatta, mutta tänään ihan kaarsee olo. Haluis vaan heti saada varmuuden asioihin vaikkei se olekkaan mahdollista. Ei ole soitettu vielä tyksistäkään sinne tarkastukseen. Voiko sinne soittaa itse ja hoputtaaa vai mahtaako siitä olla näin nopeasti vielä mitään hyötyä. Se eka ultra kun oli viime perjantaina. Ois ihanaa jos pääsisi ultraan tyksiin jo nyt ja sitten parin viikon päästä vielä uudestaan mitä se ultra lääkäri ehdotti. Pitääkö minun nyt vain tässä odotella vai voinko nopeuttaa asiaa itse mitenkään?
Voi kun tämä piina loppuisi pian!
tiedän, että on mahdollista, että kaksoset ovat hedelmöittyneet eri aikoina, jopa kaksi viikkoa voi olla hedelmöittymisen välissä. Toivotaan, että sinulla menisi kaikki hyvin! Voimia!
Hei,
Voimia teille, muuta en voi sanoa.
Oma tarinani on seuraava.
Odotin toista lastani ja kävimme alkuraskauden ultrassa 8+jotain. Kuvassa näkyi yksi sikiö pussissaan. Viikolla 13 sain jumalattoman verenveren vuodon ja meni kättärille. Lääkäri katsoi tilanteen, muttei antanut paljon toivoa sikiön eloonjäämisestä. Muistan aina kuin näin lapseni rimpuileva monitorissa :( Np-ultrassa pian tämän jälkeen löytyi kuitenkin tyhjä, ylimääräinen, samankokonen sikiöpussi, joka rakenneultrassa oli kutistunut ihan pieneksi. Silloin vasta meille selvisi oikea syy verenvuotoon.. Kaikkea näemmä voi tapahtua. Toisaalta olen kiitollinen, etten ehtinyt nähdä toista vauvaa.. Nyt tyttäreni on maailman hurmaavin ja terve 4v. Nyt odotan kolmatta rv 5 ja mieleni on kaikesta huolimatta hyvä ja rauhallinen
Omia kokemuksia mulla ei ole, ja toivon ettei tämä viesti vaikuta asiattomalta, mutta mulle on jäänyt mieleen vuosien takaa yksi uutinen maailmalta, tuli mieleen tästä sun ketjusta.
Kun kysyit voiko lapset olla hedelmöittyneet eri aikaan, niin kuten toisetkin ovat vakuutelleet että kyllä, niin kertoi tuokin uutinen. Siinä kerrottiin aivan uskomaton tarina italialaisesta pariskunnasta, joka odotti kolmosia. Oudointa oli se, että yksi lapsista oli kolme kuukautta toisia nuorempi...Muisti ei riitä kertomaan oliko tarinalla onnellinen loppu. Todennäköisyys jollekin vastaavalle oli yhden suhde ties moneen miljoonaan, mutta luontohan näitä asioita junailee, joten kaikki on mahdollista.
Toivottavasti saat mielenrauhan ja onnistuneen loppuodotuksen.
ei ole ollut mitään ihme tuntemuksia. Perjantai lähestyy ja uskon että tämäkin viikko menee nopeasti ja ollaan sitten viisaampia. Kiitos kaikill jotka olette kirjoitelleet ja jaksaneet tsempata!!
Eli on myös tapauksia missä kaksoset on hedelmöittynyt eriaikaan. Äiti on synnyttänyt kaksoset ja toinen ollut tummaihoinen. Eli lapsilla eri isät. :P Juu meni vähän ohi aiheen, mutta tällaistakin on. Lähde on luotettava, kun on lääkärinkirja ja painettu 2000. Eli ei mikään ikivanha kirjakaan.
Ajattelin sinulle vastailla, vaikkei nyt henkilökohtaista kokemusta olekaan...
Parisen vuotta sitten kaverillani oli vastaavanlainen tilanne. Sikiö A vei kaiken ravinnon ja B ei kehittynyt kunnolla. Heillä sikiö B jouduttiin abortoimaan. Sitä ennen tuli muitakin komplikaatioita. ..Lääkärin mukaan ilman abortoimista kaikki kolme olisivat menehtyneet.
Kaikki meni kuitenkin hyvin ja terve poika syntyi. Päätöksen teko oli raskasta heille, mutta iloitsivat kuitenkin samalla kun tiesivät että A:lla oli kaikki kunnossa.
Voimia ja jaksamisia teille!! Toivon että kaikki menisivät parhain päin!
Syysterveisin Hanna
Tiedän erittäin vähän kaksoisraskauksista, mutta meillä on kuitenkin molemmilla kerroilla (toisella kertaa todettu ultrassa, toisella kerralla epäilty runsaan verenvuodon syyksi) raskaus alkanut kaksoisraskautena, mutta päättynyt toisen kohdalla keskenmenoon. (Teillähän ei keskenmenoa välttämättä siis tule, niinkuin minulla.) Minulla on ainakin toisinaan kaksi ovulaatiota saman kierron aikana ja näissä molemmissa raskausissa on todennäköistä, että olen hedelmöittynyt kummastakin ovulaatiosta. Pysyitkö vielä perillä?
Jos sinulla olisi sama tilanne, selittyisiköhän kokoero sillä? Tämä on siis ihan arvailua, mutta halusin vain sanoa, että pitää mieli vielä avoinna eri vaihtoehdoille.
Lämmin halaus!
t. päivikki
En oikein tiedä, mitä kaikkea sinulle kertoisin omista kokemuksistamme. En halua säikytellä, toisaalta halusit kuulla kokemuksia. Raskaudet ovat kuitenkin erilaisia, joten meidän kokemuksemme perusteella ei varmasti voi päätellä mitään, mitä teillä on edessä. Koeta muistaa se, kun luet kirjoitustani. :-)
Ensinnäkin onneksi olkoon odotuksesta!
Sitten meidän tarinaamme: Me saimme kuulla odottavamme kaksosia jo rv 7 yksityisessä ultrassa. Toinen ultra tehtiin jo rv 10-11, jolloin kuulimme, että kaksoset olisivat identtisiä. Tämä päätelmä tehtiin osittain yhteisistä kalvoista ja yhteiseltä näyttävästä istukasta.
Tottakai jo alussa silloin pelotti se, miten jaksamme kahden vauvan kanssa ja tietenkin mielessä olivat myös kaksosraskauden riskit.
Vielä np-ultrassa kaikki oli kunnossa ja vauvat olivat samankokoisia. Rakenneultrassa rv 18+5 kuulimme kuitenkin ihan yllättäen, että B-vauva oli menehtynyt. Onneksi ultralääkäri oli empaattinen ja kokenut. Hän tiesi kertoa, että yleensä toinen kyllä selviää. Hän sanoi myös sitä, että sen toisen mahdollisuuksia vähentävät mitä myöhäisemmillä viikoilla toisen vauvan menehtyminen tapahtuu ts. mitä aikaisemmilla viikoilla toinen menehtyy, sitä paremmat mahdollisuudet toisella vauvalla on selvitä. Voi kuulostaa karulta, mutta tällaiset faktat meille kerrottiin. Tunsin muuten A-vauvan liikkeet ensimmäistä kertaa juuri samaisen ultrapäivän iltana. Vaikken olekaan uskovainen, pidimme sitä jotenkin sellaisena merkkinä, että kyllä A-vauvamme selviää!
Tuon ultran jälkeen kävimme äitiyspolilla kahden viikon välein ultrassa. Siinä seurattiin A-vauvan kasvua ja kehitystä. B-vauva hiljalleen kutistui ja kuihtui. Itse osasin hengähtää helpotuksesta joskus rv 30 tienoilla. Ajattelin, että jos A syntyisi noilla kolmosella alkavilla raskausviikoilla, hän selviäisi. Tosin hänen mahdollisuuksiaan kyllä pidettiin heti " alusta lähtien" hyvinä.
Rv 35 A-vauva sitten syntyi. Nyt tämä vauva on aivan ihana, terve 3,5-vuotias poika.
Koska tapahtuneesta on jo jonkin aikaa, en (onneksi) ihan tarkalleen pysty palauttamaan niitä tuntoja, joita kohtasimme heti tuon kauhu-uutisen kuultuamme. Kauheaahan se oli, ja varmasti tuntui, ettei tällaisesta voi selvitä. Senkin huomasin, että reagoimme miehen kanssa vähän eri tavoin suruun. Minua helpotti kovasti se, että puhuin puhumasta päästyäni asiasta läheisilleni.
Oli tietenkin hirveää surra toista vauvaa ja toisaalta pelätä ja toivoa parasta toisen vauvan puolesta. Vähitellen kuitenkin asian kanssa oppi elämään - pakkokin tietenkin oli.
Nyt B-vauvaa muistelee välillä aika kirpeälläkin haikeudella. Edelleenkin jos näen jossain poikani ikäisiä, identtisiä kaksosia, se kirpaisee. Joskus mietin, millaista olisi, jos noita lapsia olisikin kaksi ihan samanlaista.
Sellainen myllytys ensimmäinen raskaus kuitenkin oli, että vannoimme pitkään, ettemme halua enää toista (tai kolmatta) lasta. Nyt kuitenkin olen raskaana rv 30. Jos kaikki menee hyvin, ikäeroa tulee vajaat neljä vuotta.
Olen todella pahoillani, että te saitte tuollaisia uutisia ja joudutte elämään epävarmuuden kanssa. Toivon, että saisitte pitää molemmat vauvat ja että he syntyisivät aikanaan terveinä. Osittainen abortti kyllä kuulostaa jo ajatuksena ihan absurdilta. En ainakaan maalaisjärjellä voi käsittää, miten se olisi käytännössä mahdollista.
Haluan toivottaa teille kovasti voimia! Niitä tulette nimittäin tarvitsemaan. Aika tekee tehtävänsä, vaikka jotain ikävää sattuisikin, mutta silloin heti niiden uutisten kuultua, se ei paljon lohduta eikä siihen hevin usko. Oma kokemukseni on se, että ihminen venyy ja sinkuu yllättävän paljon tarvittaessa. Helpolla se ei tapahdu, mutta pakon edessä itsestään löytää uskomattomia voimavaroja.
Itselläni ei ole kokemusta kaksosista, esikoistani odotan. Haluan rohkaista teitä ja kannustaa jaksamaan! Paljon, paljon voimia teille! Ja se, että jos B vauva syntyy, ja on sairas, annetaan siihen varmasti voimavaroja ja taitoa hoitaa! En usko, että kukaan on ajatellut, että minä varmasti osaisin ja jaksaisi. Voitte koittaa ottaa ajatuksiin uuden suunnan: meille annetaan (jos annetaan) sairas lapsi, ja yllätykseksemme olemmekin parhaimmat vanhemmat juuri tällaiselle lapselle.
Eräs tuttavani, kaksosten äiti, oli aikoinaan kuulema sanonut ja ajatellut, ettei hän ikinä voi saaha kaksosia: vain superäidit niitä saavat, sellaiset touhukkaat äidit. Mutta niin vain kävi, että hän on eloisien 6-vuotiaiden kaksospoikien äiti.
Eli harva meistä todellisuudessa tietää, mihin voimamme ja taitomme riittävät. Oikeen paljon terveisiä teidän perheeseenne, jaksamista ja voimia!
elmöittymään eri aikaan..toivottavasti. Parin viikon päästä kuitenkin vasta ne lisätutkimukset alkaa ja saa nähdä sitten selviääkö miten äkkiä tilanne.
Muistan kanssa lukeneeni lehdestä tuosta tapauksesta missä kaksoset oli eri isien ja toinen tosiaan tumma, mutta siinä oli yhdynnät tapahtuneet muistaakseni ihan perättäisinä päivinä. Eli tässä äidillä oli vaan sattumalta irronnut silloin kaksi munasolua jotka sitten hedelmöittyneet eri miesten siittiöillä todennäköisesti samaan aikaan. Kaikkea sitä sattuu, mutta tää nyt ei oikeestaan liity ap:n " ongelmaan" .