Lisätään hoitajien määrää, ei palkankorotuksia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se kahvittelu suju pienemmälläkin palkalla.

Tämä. Ongelma on nimenomaan se, että monilla osastoilla on aivan liikaa väkeä. Ehtivät valittaa kahvipöydässä päivät pitkät, kun työt tehdään ihan minimillä. Toki voi olla myös kiireisempiä osastoja, mutta kyllähän se normi on juuri se, että hoitaja nostaa persiinsä sohvasta pari kertaa päivässä, ja silloinkin hirveän rutinan kera.

Sinä se toistelet muiden juttuja, kun et muuhun kykene. Tervetuloa istumaan kotihoitoon/palveluasumiseen.

Kotihoidossa varmaan onkin eri meininki. Sielläkin varmasti lisähenkilökunta olisi enemmän tarpeen kuin palkankorotus.

Kotihoidossa on koko ajan haku päällä. Hakijoita ei ole. Miten meinasit siis saada lisää henkilökuntaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se kahvittelu suju pienemmälläkin palkalla.

Tämä. Ongelma on nimenomaan se, että monilla osastoilla on aivan liikaa väkeä. Ehtivät valittaa kahvipöydässä päivät pitkät, kun työt tehdään ihan minimillä. Toki voi olla myös kiireisempiä osastoja, mutta kyllähän se normi on juuri se, että hoitaja nostaa persiinsä sohvasta pari kertaa päivässä, ja silloinkin hirveän rutinan kera.

Sinä se toistelet muiden juttuja, kun et muuhun kykene. Tervetuloa istumaan kotihoitoon/palveluasumiseen.

Kotihoidossa varmaan onkin eri meininki. Sielläkin varmasti lisähenkilökunta olisi enemmän tarpeen kuin palkankorotus.

Miten se on niin vaikeaa ymmärtää, että hakijoita ei ole, eikä niitä tule näillä palkoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se kahvittelu suju pienemmälläkin palkalla.

Tämä. Ongelma on nimenomaan se, että monilla osastoilla on aivan liikaa väkeä. Ehtivät valittaa kahvipöydässä päivät pitkät, kun työt tehdään ihan minimillä. Toki voi olla myös kiireisempiä osastoja, mutta kyllähän se normi on juuri se, että hoitaja nostaa persiinsä sohvasta pari kertaa päivässä, ja silloinkin hirveän rutinan kera.

Sinä se toistelet muiden juttuja, kun et muuhun kykene. Tervetuloa istumaan kotihoitoon/palveluasumiseen.

Kotihoidossa varmaan onkin eri meininki. Sielläkin varmasti lisähenkilökunta olisi enemmän tarpeen kuin palkankorotus.

Kotihoidossa on koko ajan haku päällä. Hakijoita ei ole. Miten meinasit siis saada lisää henkilökuntaa?

Kotihoidossa tarjotaan vain määräaikaisia paikkoja ainakin täälläpäin. Vakinaisia on, mutta ne on äitiyslomilla jne.

Miksi hoitajia koulutetaan niin vähn? Halukkaita opiskeliita olisi vaikka kuinka. Keskimäärin 30/350 hakijasta saa opiskelupaikan. Ja hakijoille tehdä selväksi että voi olla ilta ja yövuorojakin ettei sitten tule yllätyksiä ja tietty pitää kertoa että työ toisinaan raskasta jne nikn saadaan turhat hakijat heti pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se kahvittelu suju pienemmälläkin palkalla.

Tämä. Ongelma on nimenomaan se, että monilla osastoilla on aivan liikaa väkeä. Ehtivät valittaa kahvipöydässä päivät pitkät, kun työt tehdään ihan minimillä. Toki voi olla myös kiireisempiä osastoja, mutta kyllähän se normi on juuri se, että hoitaja nostaa persiinsä sohvasta pari kertaa päivässä, ja silloinkin hirveän rutinan kera.

Sinä se toistelet muiden juttuja, kun et muuhun kykene. Tervetuloa istumaan kotihoitoon/palveluasumiseen.

Kotihoidossa varmaan onkin eri meininki. Sielläkin varmasti lisähenkilökunta olisi enemmän tarpeen kuin palkankorotus.

Miten se on niin vaikeaa ymmärtää, että hakijoita ei ole, eikä niitä tule näillä palkoilla.

googlaa sisäänpääsyprosentit. Hakijoita vaikka kuinka, opiskelemaan pääsee aniharva.

Vierailija kirjoitti:

Miksi hoitajia koulutetaan niin vähn? Halukkaita opiskeliita olisi vaikka kuinka. Keskimäärin 30/350 hakijasta saa opiskelupaikan. Ja hakijoille tehdä selväksi että voi olla ilta ja yövuorojakin ettei sitten tule yllätyksiä ja tietty pitää kertoa että työ toisinaan raskasta jne nikn saadaan turhat hakijat heti pois.

Miksi hoitoalalle hakeudutaan niin paljon? Koska hoitoalan koulutusta pidetään hyvänä vaihtoehtona aloittaa opiskelu. Hakijat on usein nuoria eikä oma ammatinvalinta ole viellä selvillä. Esim. oma tyttäreni haki lähihoitaja koulutukseen mutta ilmoitti heti että lähihoitajaksi hän ei jää vaan jatkaa sen jälkeen opintoja.Jos palkkaus olisi kohdillaan luultavasti useampaa houkuttaisi myös työ ainakin opintojen välissä jos ei muuten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajien palkan nosto ei olisi reilua monen muun julkisen sektorin työntekijäryhmän kannalta. Korkeammin koulutetut ja yhtä lailla vastuulliset alat ansaitsee yhtä lailla korotuksia. Esim. Psykologit ja sosiaalityöntekijät joista pula. Ei voi olla sama palkka kuin ammattikorkeakoulutetuilla sairaanhoitajilla (lisineen).

Oli sitten psykologi, hoitaja tai sosiaalityöntekijä, kaikkien koulutusta voisi lyhentää ja hyväksilukumahdollisuuksia lisätä. 

Viisikymppinen voi pelkällä elämänkokemuksella ymmärtää ihmisyydestä paljon enemmän kuin 25 vuotias psykologian maisteri, mutta taitoa tehdä psykologian kuppikunnan mukaisia arvioita vaikka oppimisvaikeuksista ei viisikymppisellä sähköinsinöörillä ole. Eli toisin sanoen se mikä tekee psykologista psykologin on pätevyys tehdä arvioita, sosiaalityöntekijän pätevyys on myöntää kelan tukia, pakottaa asiakas toimenpiteisiin, tehdä kirjauksia ja ohjata eteenpäin. Hoitajan pätevyys on tehdä kirjauksia, tietää perusasioita terveydestä ja sairaudesta ja tehdä tiettyjä toimenpiteitä. 

Osa hoitajan tai psykologin alkuvaiheen opinnoista käydään jo lukiossa, mutta mitään hyväksilukua ei silti tule. Sosiaalityöntekijän tutkintoon taas liittyy paljon helppotajuista ja maalaisjärkistä yhteiskunta-asiaa, mitä myös käydään lukiossa. 

Jos villa ja höyhenet nypitään pois, pätevyys voitaisi saada näihin ydinasioihin paljon nopeammin. Yliopistolaitos on keksitty keskiajalla ja siitä on pitkä aika. Jossain vaiheessa keksittiin, että tutkinto pitää lihottaa yliopistossa 300 opintopisteeseen ja sitten keksittiin AMK. Nämä tutkinnot saattavat palvella yliopistolla tai AMK:ssa töissä olevien työllisyyttä, mutta eivät välttämättä laajempaa yhteiskuntaa. 

Järkevöitetty koulutus helpottaisi hirveästi alan vaihtamista ja vähentäisi palkasta valittamista. 

Olen sosiaalityöntekijä, mutta en myönnä Kelan tukia. Omassa työssäni lastensuojelussa voin edellyttää tiettyjä asioita, jos lapsen etu niin vaatii. Lukio-opinnoissa käydään hyvin heppoisesti läpi yhteiskunnallisia asioita eikä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä käydä läpi lainkaan. En myöskään muista, että ylipäänsä sosiaalisista ongelmista ja erityisesti niiden ylisukupolvisesta luonteesta olisi sanallakaan mainittu. Moni sosiaalityötä tuntematon on helposti pätemässä miten sosiaalityötä pitäisi tehdä, mutta tosiasiassa pitää hyvin erilaisista näkökulmista pystyä arvioimaan erilaisten toimenpiteiden vaikutusta. Sosiaalityön opintojen ydintä on saavuttaa laaja ymmärrys sosiaalitieteellinen ymmärrys, johon ne pari lukion kurssia ei todellakaan anna pohjaa. Sama kuin väittäisit, että lukion terveystieto antaisi hyvän pohjan lääkiksen opintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi hoitajia koulutetaan niin vähn? Halukkaita opiskeliita olisi vaikka kuinka. Keskimäärin 30/350 hakijasta saa opiskelupaikan. Ja hakijoille tehdä selväksi että voi olla ilta ja yövuorojakin ettei sitten tule yllätyksiä ja tietty pitää kertoa että työ toisinaan raskasta jne nikn saadaan turhat hakijat heti pois.

Koittakaa jo uskoa, että koulutusvaatimuksen alentaminen tai koulutuspaikkojen lisääminen EI RATKAISE MITÄÄN! Hoitajia ja muita sosiaali- ja teveydenhuollon ihmisiä kyllä on aivan riittävästi, mutta niitä töitä ei haluta tehdä. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän pätevyysvaatimuksia oltaisiin mielellään alentamassa, vaikka tosi asiassa koulutettua henkilöstöä kyllä olisi, mutta kukaan ei halua huonopalkkaisiin ja aliarvostettuihin töihin, kun on parempaakin saatavilla. Sama hoitajilla, kyllä heitä riittäisi, jos työolosuhteet olisivat kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hoitajia koulutetaan niin vähn? Halukkaita opiskeliita olisi vaikka kuinka. Keskimäärin 30/350 hakijasta saa opiskelupaikan. Ja hakijoille tehdä selväksi että voi olla ilta ja yövuorojakin ettei sitten tule yllätyksiä ja tietty pitää kertoa että työ toisinaan raskasta jne nikn saadaan turhat hakijat heti pois.

Koittakaa jo uskoa, että koulutusvaatimuksen alentaminen tai koulutuspaikkojen lisääminen EI RATKAISE MITÄÄN! Hoitajia ja muita sosiaali- ja teveydenhuollon ihmisiä kyllä on aivan riittävästi, mutta niitä töitä ei haluta tehdä. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän pätevyysvaatimuksia oltaisiin mielellään alentamassa, vaikka tosi asiassa koulutettua henkilöstöä kyllä olisi, mutta kukaan ei halua huonopalkkaisiin ja aliarvostettuihin töihin, kun on parempaakin saatavilla. Sama hoitajilla, kyllä heitä riittäisi, jos työolosuhteet olisivat kunnossa.

miksi opiskelivat verorahoilla hoitajiksi jos työ ei maita? Vai ovatko niin tyhmoä etteivät selvittäneet palkkatasoa ja että vuorotöitäkin on ja millaista työ on. Tuli ihan yllätyksenä?

Vierailija kirjoitti:

Lisätään hoitajia, se oikeasti auttaisi. Mutta miten kun tulijoita ei ole? Alkaviin koulutuksiin saattaa olla 1 hakija. Kokoajan on pienilläkin paikkakunnilla kymmeniä paikkoja auki eikä ketään saada.

Mutta hei, pakkolaki vois olla hyvä, työttömät lähihoitajakouluun ja töihin sakon uhalla. Jooo!

Et ihan oikeasti halua että kortistosta kaljaan menevät Heikki-Hitsari ja Reijo Rekkakuski 60v pakkokoulutetaan lähihoitajiksi.

Ongelma on se että sotella rahaa menee liikaa hallintohimmeleihin josta ei jää palkkaa  nostettavaksi lähi- ja sairaanhoitajille ja yksityisellä sijoittajille valuu voitot veroparatiiseihin. Jokainen tietää mitä nyky-hoitaminen on attentoissa lääkitään zombiksi vanhukset ja viedään eläke. Joku pesee silloin tällöin ja vie tv:n ääreen aamulla vie pois iltapäivällä. Lääkkeillä nukkumaan. Siinä se.

Rahaa on rajallinen määrä- sitä ei hoitajat käsitä. Ei sitä voi lisätä jos ei ylhäältä leikata johtajiston palkkakuluja, ja se tapahtuu viimeisenä.

Ketään ei edes kiinnosta tää lakko :D Olen itsekin SH ja kauhee myötähäpeä koko lakosta! Uusia lakkoja siirrellään muutama viikko eteenpäin eli huh huh, mitä pelleilyä :D Ei tässä oo enää mtn järkeä. Ensin olin itsekin että JES, lakkoillaan! Mutta sitten kun nää lakko jutut meni tälläseen "venytään, pitkitetään uusia lakkoja pari viikkoa.. pidetään taukoa... taas jatketaan" -juttuihin, niin meni kyllä itsellänikin jo maku. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hoitajia koulutetaan niin vähn? Halukkaita opiskeliita olisi vaikka kuinka. Keskimäärin 30/350 hakijasta saa opiskelupaikan. Ja hakijoille tehdä selväksi että voi olla ilta ja yövuorojakin ettei sitten tule yllätyksiä ja tietty pitää kertoa että työ toisinaan raskasta jne nikn saadaan turhat hakijat heti pois.

Koittakaa jo uskoa, että koulutusvaatimuksen alentaminen tai koulutuspaikkojen lisääminen EI RATKAISE MITÄÄN! Hoitajia ja muita sosiaali- ja teveydenhuollon ihmisiä kyllä on aivan riittävästi, mutta niitä töitä ei haluta tehdä. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän pätevyysvaatimuksia oltaisiin mielellään alentamassa, vaikka tosi asiassa koulutettua henkilöstöä kyllä olisi, mutta kukaan ei halua huonopalkkaisiin ja aliarvostettuihin töihin, kun on parempaakin saatavilla. Sama hoitajilla, kyllä heitä riittäisi, jos työolosuhteet olisivat kunnossa.

miksi opiskelivat verorahoilla hoitajiksi jos työ ei maita? Vai ovatko niin tyhmoä etteivät selvittäneet palkkatasoa ja että vuorotöitäkin on ja millaista työ on. Tuli ihan yllätyksenä?

Opiskelin lähihoitajaksi 15 vuotta sitten. Vasta työharjoittelu ja ensimmäiset kesätyöt paljastivat miten kamala työilmapiiri monessa paikassa olikaan. Juuri tuo aiemmin ketjussa mainittu tapa kyykyttää nuoria hoitajia ja miten mielivaltaisesti joissakin paikoissa tehtiin työvuorosuunittelua. Oli myös outoa havaita, että samaan aikaan valitettiin monessa paikassa, ettei työntekijöitä ollut, mutta tarjottiin vain sijaisuuksia sijaisuuksien perään. En siis ole alalla enää. 10 vuotta riitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se kahvittelu suju pienemmälläkin palkalla.

Tämä. Ongelma on nimenomaan se, että monilla osastoilla on aivan liikaa väkeä. Ehtivät valittaa kahvipöydässä päivät pitkät, kun työt tehdään ihan minimillä. Toki voi olla myös kiireisempiä osastoja, mutta kyllähän se normi on juuri se, että hoitaja nostaa persiinsä sohvasta pari kertaa päivässä, ja silloinkin hirveän rutinan kera.

Sinä se toistelet muiden juttuja, kun et muuhun kykene. Tervetuloa istumaan kotihoitoon/palveluasumiseen.

Kotihoidossa varmaan onkin eri meininki. Sielläkin varmasti lisähenkilökunta olisi enemmän tarpeen kuin palkankorotus.

Kotihoidossa on koko ajan haku päällä. Hakijoita ei ole. Miten meinasit siis saada lisää henkilökuntaa?

Kotihoidossa tarjotaan vain määräaikaisia paikkoja ainakin täälläpäin. Vakinaisia on, mutta ne on äitiyslomilla jne.

Meillä on tarjottu vakituisiakin, mutta eivät määräaikaiset hae niihin, koska elättelevät toivoa että pääsevät jonnekin muualle. Jos määräaikaisenakin potkitaan päähän, niin ei se herätä sitoutumishaluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hoitajia koulutetaan niin vähn? Halukkaita opiskeliita olisi vaikka kuinka. Keskimäärin 30/350 hakijasta saa opiskelupaikan. Ja hakijoille tehdä selväksi että voi olla ilta ja yövuorojakin ettei sitten tule yllätyksiä ja tietty pitää kertoa että työ toisinaan raskasta jne nikn saadaan turhat hakijat heti pois.

Koittakaa jo uskoa, että koulutusvaatimuksen alentaminen tai koulutuspaikkojen lisääminen EI RATKAISE MITÄÄN! Hoitajia ja muita sosiaali- ja teveydenhuollon ihmisiä kyllä on aivan riittävästi, mutta niitä töitä ei haluta tehdä. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän pätevyysvaatimuksia oltaisiin mielellään alentamassa, vaikka tosi asiassa koulutettua henkilöstöä kyllä olisi, mutta kukaan ei halua huonopalkkaisiin ja aliarvostettuihin töihin, kun on parempaakin saatavilla. Sama hoitajilla, kyllä heitä riittäisi, jos työolosuhteet olisivat kunnossa.

miksi opiskelivat verorahoilla hoitajiksi jos työ ei maita? Vai ovatko niin tyhmoä etteivät selvittäneet palkkatasoa ja että vuorotöitäkin on ja millaista työ on. Tuli ihan yllätyksenä?

Itse en lähtenyt alalta vuorotyön tai palkan takia vaan sen vuoksi, ettei työnantajalla ollut aikomustakaan palkata riittävästi hoitajia töihin. Työpäivät olivat aivan helvetillisiä, vaikka kaikki olisivat olleet töissä. Kaikilla tuntemillani alanvaihtajilla on juurikin tämä syynä. Yksikään ei ole valittanut palkasta.

Olen sitä mieltä, ettei alanvaihtajia houkutella takaisin edes rahalla. Isompi palkka voi houkutella kouluttautumaan alalle, mutta eipä sekään auta, jos työnantajat eivät ole halukkaita nostamaan työntekijämäärää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hoitajia koulutetaan niin vähn? Halukkaita opiskeliita olisi vaikka kuinka. Keskimäärin 30/350 hakijasta saa opiskelupaikan. Ja hakijoille tehdä selväksi että voi olla ilta ja yövuorojakin ettei sitten tule yllätyksiä ja tietty pitää kertoa että työ toisinaan raskasta jne nikn saadaan turhat hakijat heti pois.

Koittakaa jo uskoa, että koulutusvaatimuksen alentaminen tai koulutuspaikkojen lisääminen EI RATKAISE MITÄÄN! Hoitajia ja muita sosiaali- ja teveydenhuollon ihmisiä kyllä on aivan riittävästi, mutta niitä töitä ei haluta tehdä. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän pätevyysvaatimuksia oltaisiin mielellään alentamassa, vaikka tosi asiassa koulutettua henkilöstöä kyllä olisi, mutta kukaan ei halua huonopalkkaisiin ja aliarvostettuihin töihin, kun on parempaakin saatavilla. Sama hoitajilla, kyllä heitä riittäisi, jos työolosuhteet olisivat kunnossa.

miksi opiskelivat verorahoilla hoitajiksi jos työ ei maita? Vai ovatko niin tyhmoä etteivät selvittäneet palkkatasoa ja että vuorotöitäkin on ja millaista työ on. Tuli ihan yllätyksenä?

Olen valmistunut sairaanhoitajaksi v 2009. Tiesin mihin valmistuin, kun harjotteluita oli paljon. Meni heti valmistuttuani töihin. Tein töitä tyytyväisenä. Pikkuhiljaa lisähommia tuli. Joka vuosi keksittiin vähentää ja supistaa jotain ja työmäärä kasvoi muilla. Sitten tuli korona ja vielä lisäksi töissä sellainen mullistus, joka tarkoitti lähes tuplatyötä. Henkilökuntaa siis vähennettiin. Tein töitä muutaman kuukauden ja totesin, että nyt loppu. Vaihdoin siis akuutimmasta työstä hoivapuolelle. Töitä saa täälläkin tehdä ja näköjään niitä lisätöitä osataan täälläkin järjestää. Olen määräaikainen. Vakipaikkaa en edes ajattele. Eihän tällaista jaksa pitkään kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hoitajia koulutetaan niin vähn? Halukkaita opiskeliita olisi vaikka kuinka. Keskimäärin 30/350 hakijasta saa opiskelupaikan. Ja hakijoille tehdä selväksi että voi olla ilta ja yövuorojakin ettei sitten tule yllätyksiä ja tietty pitää kertoa että työ toisinaan raskasta jne nikn saadaan turhat hakijat heti pois.

Koittakaa jo uskoa, että koulutusvaatimuksen alentaminen tai koulutuspaikkojen lisääminen EI RATKAISE MITÄÄN! Hoitajia ja muita sosiaali- ja teveydenhuollon ihmisiä kyllä on aivan riittävästi, mutta niitä töitä ei haluta tehdä. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän pätevyysvaatimuksia oltaisiin mielellään alentamassa, vaikka tosi asiassa koulutettua henkilöstöä kyllä olisi, mutta kukaan ei halua huonopalkkaisiin ja aliarvostettuihin töihin, kun on parempaakin saatavilla. Sama hoitajilla, kyllä heitä riittäisi, jos työolosuhteet olisivat kunnossa.

miksi opiskelivat verorahoilla hoitajiksi jos työ ei maita? Vai ovatko niin tyhmoä etteivät selvittäneet palkkatasoa ja että vuorotöitäkin on ja millaista työ on. Tuli ihan yllätyksenä?

Itse en lähtenyt alalta vuorotyön tai palkan takia vaan sen vuoksi, ettei työnantajalla ollut aikomustakaan palkata riittävästi hoitajia töihin. Työpäivät olivat aivan helvetillisiä, vaikka kaikki olisivat olleet töissä. Kaikilla tuntemillani alanvaihtajilla on juurikin tämä syynä. Yksikään ei ole valittanut palkasta.

Olen sitä mieltä, ettei alanvaihtajia houkutella takaisin edes rahalla. Isompi palkka voi houkutella kouluttautumaan alalle, mutta eipä sekään auta, jos työnantajat eivät ole halukkaita nostamaan työntekijämäärää.

Tämä on surullista, mutta totta. Uskon ettei yksikään hoitaja lähde alalta kevyin perustein, vaan taustalla on ollut vuosia kestävää kaltoinkohtelua työnantajan ja työyhteisön taholta. Kouluttautuminen uudelle alalle on myös perheelliselle iso ponnistus taloudellisesti, joten alalta lähteneitä tuskin saadaan ikinä palaamaan. Jotain olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten.

Alalle ei saada uusia työntekijöitä, kun palkka ei nouse. Vuonna 2017 kun aloitin sairaanhoitajan opinnot, niin lopulta vain 1/3 luokasta valmistui eli loput lopettivat koko alan opiskeluaikana.

Ulkomaisia työntekijöitä ei noin vaan saada, koska kielivaatimus oltava korkealla tasolla potilasturvallisuuden vuoksi. Lähihoitajaksi ehkä helpommin pääsevät kuin sairaanhoitajaksi. Yksi aasialainen harjoittelija meilläkin lähti Ruotsiin. Parempi palkka ja helpompi kieli tietysti houkuttavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hoitajia koulutetaan niin vähn? Halukkaita opiskeliita olisi vaikka kuinka. Keskimäärin 30/350 hakijasta saa opiskelupaikan. Ja hakijoille tehdä selväksi että voi olla ilta ja yövuorojakin ettei sitten tule yllätyksiä ja tietty pitää kertoa että työ toisinaan raskasta jne nikn saadaan turhat hakijat heti pois.

Koittakaa jo uskoa, että koulutusvaatimuksen alentaminen tai koulutuspaikkojen lisääminen EI RATKAISE MITÄÄN! Hoitajia ja muita sosiaali- ja teveydenhuollon ihmisiä kyllä on aivan riittävästi, mutta niitä töitä ei haluta tehdä. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän pätevyysvaatimuksia oltaisiin mielellään alentamassa, vaikka tosi asiassa koulutettua henkilöstöä kyllä olisi, mutta kukaan ei halua huonopalkkaisiin ja aliarvostettuihin töihin, kun on parempaakin saatavilla. Sama hoitajilla, kyllä heitä riittäisi, jos työolosuhteet olisivat kunnossa.

miksi opiskelivat verorahoilla hoitajiksi jos työ ei maita? Vai ovatko niin tyhmoä etteivät selvittäneet palkkatasoa ja että vuorotöitäkin on ja millaista työ on. Tuli ihan yllätyksenä?

Kas kun siitä kiusaamisesta ei paljonkaan puhuta hakuprosessin aikana. Loppupeleissä moni sh ei pidä siitä, eli alalle päätyy ainoastaan ne, jotka nauttivat tai ainakin sietävät jatkuvaa keljuilua, kiusantekoa ja ikävää ilmapiiriä. Muut hakeutuvat muihin hommiin, rahasta asia ei ole kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajien palkan nosto ei olisi reilua monen muun julkisen sektorin työntekijäryhmän kannalta. Korkeammin koulutetut ja yhtä lailla vastuulliset alat ansaitsee yhtä lailla korotuksia. Esim. Psykologit ja sosiaalityöntekijät joista pula. Ei voi olla sama palkka kuin ammattikorkeakoulutetuilla sairaanhoitajilla (lisineen).

Oli sitten psykologi, hoitaja tai sosiaalityöntekijä, kaikkien koulutusta voisi lyhentää ja hyväksilukumahdollisuuksia lisätä. 

Viisikymppinen voi pelkällä elämänkokemuksella ymmärtää ihmisyydestä paljon enemmän kuin 25 vuotias psykologian maisteri, mutta taitoa tehdä psykologian kuppikunnan mukaisia arvioita vaikka oppimisvaikeuksista ei viisikymppisellä sähköinsinöörillä ole. Eli toisin sanoen se mikä tekee psykologista psykologin on pätevyys tehdä arvioita, sosiaalityöntekijän pätevyys on myöntää kelan tukia, pakottaa asiakas toimenpiteisiin, tehdä kirjauksia ja ohjata eteenpäin. Hoitajan pätevyys on tehdä kirjauksia, tietää perusasioita terveydestä ja sairaudesta ja tehdä tiettyjä toimenpiteitä. 

Osa hoitajan tai psykologin alkuvaiheen opinnoista käydään jo lukiossa, mutta mitään hyväksilukua ei silti tule. Sosiaalityöntekijän tutkintoon taas liittyy paljon helppotajuista ja maalaisjärkistä yhteiskunta-asiaa, mitä myös käydään lukiossa. 

Jos villa ja höyhenet nypitään pois, pätevyys voitaisi saada näihin ydinasioihin paljon nopeammin. Yliopistolaitos on keksitty keskiajalla ja siitä on pitkä aika. Jossain vaiheessa keksittiin, että tutkinto pitää lihottaa yliopistossa 300 opintopisteeseen ja sitten keksittiin AMK. Nämä tutkinnot saattavat palvella yliopistolla tai AMK:ssa töissä olevien työllisyyttä, mutta eivät välttämättä laajempaa yhteiskuntaa. 

Järkevöitetty koulutus helpottaisi hirveästi alan vaihtamista ja vähentäisi palkasta valittamista. 

Periaatteessa esim. sosiaalityöntekijän työhön riittäisi lyhyempikin koulutus, itse työ kun opitaan työn arjessa, mm. asiakkaan kohtaamisen taidot, erityisalueen palvelukokonaisuus ja tehtävät. Kelpoisuudesta määräävä ammattihlölaki tuli voimaan vasta 5 vuotta sitten, sitä ennen käytännössä ilman alan opintoja on voinut toimia sijaisena. Ja tämähän on tietenkin näkynyt ja sitten ja vaikuttanut alan maineeseen, ihan syystä. Kyse on siis rakenteellisesta asiasta.

Onko toivottavaa, että viranomaisvaltaa käyttävällä ammattiryhmällä on laaja-alainen näkemys yhteiskunnasta, sen mekaniikasta, syrjäytymisestä ja tähän vaikuttavista tekijöistä, eettisistä kysymyksistä ja laintulkinnasta? Tieteellisen koulutuksen antama osaaminen etsiä ja tuoda kriittistä, arvioitua tietoa ja vaikuttaa yhteiskunnan päätöksentekoon, tiedontuottamiseen ja asiakkaiden todellisuuden esille tuomiseen? Palveluiden suunnitteluun, eikä vain toteutukseen? Joku voi sanoa, ettei tällä ole mitään väliä, mutta kyllä sillä on. Ettei mene vain puuhasteluksi. Sosiaalityön erityisasiantuntijat tekevät monimutkaista ongelmanratkaisutyötä, mitä esimerkiksi Kela ei toteuta. Jälkimmäinen ei kohtaa yksilöitä, ryhmiä ja perheitä kokonaisvaltaisesti yhdessä työskennellen, yksilöllisiä ratkaisuja etsien, vaan päätökset perustuvat leimasin-mentaliteettiin. Tämän ei voi nähdä saavan aikaan muutosta asiakkaiden elämässä, vaikka se kannatteleekin. Ei ilman kohtaamista ja kuuntelemista voikaan. Ihmiset eivät erilaisine tilanteeseen ole bulkkitavaraa.

On yksinkertaista ohjata muihin palveluihin tai tehdä joku päätös ennalta määrätyin reunaehdoin. Tietoa, taitoa ja kokonaiskuvan ymmärrystä tarvitaan silloin kun arvioidaan, toimivatko hommat, miksi tai miksi ei ja mitäs sitten? Ja "mitäs sitten?" -kysymykseen et saa vastausta esimieheltä, tai muultakaan taholta. Elämänkokonaisuuksia on niin monenlaisia. Ei kellään ole valmiita vastauksia. Kaikessa huomioden eettinen punninta. Pitää niin sanotusti iskeä kädet saveen ja laittaa harmaat aivosolut töihin. Käsien levittely ei "tuloksia" tuo ja sitä tehdään jo aivan riittämiin. Se ei riitä. Asiantuntija ei voi eikä saa sanoa "emmä tiedä". Hän on se asiantuntija ja hänen työnsä on etsiä vastaukset. Tai esittää suunnitelma siitä, mistä vastaukset voisivat jatkossa löytyä jos niitä ei ole tässä hetkessä mahdollista löytää. Koulutus auttaa näkemään nämä mahdollisuudet tehdä muutakin kuin heiluttaa käsiä ongelman edessä. Taidot etsiä, arvioida ja hyödyntää tietoa, tuottaa sitä muutenkin kuin mutulla.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin olen vuosikausia ihmetellyt sotealan outoja rekrysekoiluja. Kolme kuukautta ennen joulua pomot rummuttavat, ettei sijaisia tarvita joululistoille, vaikka siinä on paljon ylimääräisiä vapaita. Talossa oleville sijaisille ilmoitetaan, että työsopimus päättyy. Joulukuussa pomot havahtuvat, että työntekijöitä on liian vähän. Sijaiset ovat jo hankkineet töitä muualta. Täysin sama homma kesällä.

Toki monessa paikassa on oikeasti hoitajapula, mutta meillä on paljon määräaikaisia, jotka ottaisivat vakipaikan vastaan ilomielin. Ja kesätöihin ja joululistoille yms on aina hakijoita, joille ilmoitetaan, ettei töitä ole. Paitsi sitten kuukautta ennen havahdutaan, että olisi sittenkin ollut työntekijöille tarvetta. Sitten poltetaan vakkarit loppuun vaatimalla ylitöiden tekoa.

Ammattitaidotonta johtamista. Ei ajatella yhtään sen pidemmällä tähtäimellä, vaan säästetään henkilöstökuluissa yhdessä kohtaa ja ollaan sitten heti seuraavana pulassa kun työntekijöitä puuttuu.

Tätä on toiminnan äärimmilleen tehostaminen parhaimmillaan. Paperilla kyllä näyttää että hyvin pärjätään mutta käytännössä on paljon kaaosta ja ylimääräistä työtä.