Mitä haluaisit muuttaa suomalaisessa äitiyskulttuurissa?

Haluaisin, että äidiksi juuri tullutta passattaisiin. Itse kun tulin äidiksi, kotona odotti tiskivuori jne., eikä minkäänlaista turvaverkkoakaan löytynyt sukulaisista.

no esim. Joo oon nyt raskaana, viititkö tulla vaihtamaan kanavaa. JOO, mulla on peli kesken, mutta toki tuun painamaan nappulaa sulle. KOSKA OOT RASKAANA.

Näin 40+ -ikäisenä oma työ vanhempana on onneksi jo tehty, mutta muistan edelleen elävästi, kuinka raskaaksi ja epäreiluksi koin sen, että sekä lapsi, isänsä, neuvola, päivähoito, koululaitos että terveydenhuolto olivat suloisesti yhtä mieltä siitä, että käytännössä kaikki on äidin homma. Sen muuttaisin, ellei se ole jo muuttunut. Oli kohtuutonta.

Espanjassa koko perhe käy illalla syömässä paikallisessa kuppilassa (ehkä kuitenkin vain viikonloppuisin, en tiedä tarkkaan). Kello oli yli kymmenen illalla, vauva nukkui vaunuissa. Vanhemmat lapset söivät hyvätapaisesti, vanhemmat ja ystäväpariskunta keskustelivat kiihkeästi. Äidillä oli pieni lasillinen viiniä. Ulkona vielä yli 20 astetta lämmintä. Keskustelun kakofonia kaikui kadulla ja kujilla.

Kadehdittavaa kyllä.

Suomessa äiti hirtetään jos vilkaiseekaan ravintolaan päin KESKELLÄ PÄIVÄÄ.

Sen muuttaisin, että monet äidit kuvittelevat kuplassaan kaikkien toistenkin maailman ja elämän pyörivän heidän lasten tahtiin.

Äidit ja isät. Ettei raivota/räyhätä suotta pienelle lapselle joka ei ymmärrä ja tajua mitään siitä (koska muutama vanhempi tekee niin valitettavasti), pahoittaa vaan mielen väärästä syytöksestä. Opetellaan rauhassa. Jos rääkyy, pikkulasta pitää lohduttaa. Ei revitä kädestä. Ja lasta voi opettaa olemaan kiljumatta infernaalisesti ja riehumasta julkisella paikalla, jos edes on pakko raahata sinne. Hyvä mieli kaikilla. Kasvatus normaali. 

Yhteiskunnan äitivihamielisyyden, kyttäysmentaliteetin ja ankaran tuomitsevuuden.

Kummallisen asenteen että äitiä pitää kyykyttää ja nöyryyttää jo ennen lapsen syntymää mahdollisimman paljon.

Haluaisin muuttaa synnyttävien äitien kohtelua sairaalassa. Lisää kätilöitä, kivunlievitystä annetaan, äidin annetaan levätä ja äitiin panostetaan yms.

Toinen juttu on, että toivoisin ISIEN huolehtivan lapsestaan yhtäläisesti ja oma-aloitteisesti sen sijaan, että olisivat "äidin" = kumppanin puntissa roikkuva teinilapsi. Tarkoitan tällä sitä, että mies ymmärtää vaihtaa vaikka sen vaipan, kun se alkaa haista eikä vasta tuntien päästä, kun äiti käskee ja vauva on itkenyt pari tuntia sitä kakkavaippaansa. 

Pingottaminen, täydellisyyden tavoittelu ja moralisointi. Tämä kaikki ei toki ole yksittäisten äitien vika. Sitä pitää yllä koko yhteiskunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Espanjassa koko perhe käy illalla syömässä paikallisessa kuppilassa (ehkä kuitenkin vain viikonloppuisin, en tiedä tarkkaan). Kello oli yli kymmenen illalla, vauva nukkui vaunuissa. Vanhemmat lapset söivät hyvätapaisesti, vanhemmat ja ystäväpariskunta keskustelivat kiihkeästi. Äidillä oli pieni lasillinen viiniä. Ulkona vielä yli 20 astetta lämmintä. Keskustelun kakofonia kaikui kadulla ja kujilla.

Kadehdittavaa kyllä.

Suomessa äiti hirtetään jos vilkaiseekaan ravintolaan päin KESKELLÄ PÄIVÄÄ.

Se johtuu siitä, ettei suomalaiset osaa kasvattaa lapsiaan kuten mainitsemastasi esimerkissä on tapahtunut. Lapsiperheet ovat hirveintä myrkkyä Suomessa, minne tahansa menetkin. Siitä on rauhallisuus ja hyvät tavat, sekä toisten normaali kunnioitus kaukana.

Höpö höpö.

Täällä ei saa liikkua edes nukkuvan lapsen kanssa missään.

Haluaisin poistaa äitien yksinäisyyden. Yhteiskunta on toki pysyvästi muuttunut, sukulaiset eivät enää asu välttämättä lähellä toisiaan. On paljon perheitä, joissa vauvaa tai lasta ei ole kertaakaan kukaan sukulainen tai ystävä hoitanut tai ollut muuten apuna, ennen kuin lapsi meneekin jo päivähoitoon. Ja sinut äitinä ammutaan, jos kehtaatkin valittaa jostain (itsepähän lapsen halusit) tai et hoida yksinäistä tehtävääsi täydellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Espanjassa koko perhe käy illalla syömässä paikallisessa kuppilassa (ehkä kuitenkin vain viikonloppuisin, en tiedä tarkkaan). Kello oli yli kymmenen illalla, vauva nukkui vaunuissa. Vanhemmat lapset söivät hyvätapaisesti, vanhemmat ja ystäväpariskunta keskustelivat kiihkeästi. Äidillä oli pieni lasillinen viiniä. Ulkona vielä yli 20 astetta lämmintä. Keskustelun kakofonia kaikui kadulla ja kujilla.

Kadehdittavaa kyllä.

Suomessa äiti hirtetään jos vilkaiseekaan ravintolaan päin KESKELLÄ PÄIVÄÄ.

Toisaalta Espanjassa se äiti ei mene seuraavana päivänä töihin, vaan on kotona ja pyytää puolisolta rahat ruokaan. Lapset ei mene päiväkotiin ja koululaiset tulevat päivällä kotiin syömään. Miehen työpäivä päättyy usein vasta klo 19 jälkeen. Se äiti hoitaa lapsensa käytännössä kokonaan yksin ja anopin määräysten mukaan.

Että on ihan ok kutsua äitikaveri kylään ilman paineita suursiivouksesta tai itse leivotuista tarjottavista. Aika harvassa pikkulapsiperheessä lopulta paikat tiptop-kunnossa ja kaikki sen tietää. Anna lelujen lojua ja tiskein kasaantua. Niin meilläkin. Musta kahvi käy ja mariekeksit, tuon ne itse jos sinulla ei ole. Voidaan kyllä olla ilmankin. Seura on tärkeintä!

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin muuttaa synnyttävien äitien kohtelua sairaalassa. Lisää kätilöitä, kivunlievitystä annetaan, äidin annetaan levätä ja äitiin panostetaan yms.

Toinen juttu on, että toivoisin ISIEN huolehtivan lapsestaan yhtäläisesti ja oma-aloitteisesti sen sijaan, että olisivat "äidin" = kumppanin puntissa roikkuva teinilapsi. Tarkoitan tällä sitä, että mies ymmärtää vaihtaa vaikka sen vaipan, kun se alkaa haista eikä vasta tuntien päästä, kun äiti käskee ja vauva on itkenyt pari tuntia sitä kakkavaippaansa. 

Tätä olen aina ihmetellyt: mies on töissä, nainen kotona ja lapsenhoito on kuitenkin 50% miehellä, vaikka nainen ei maksaisi perheen kuluista euroakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin muuttaa synnyttävien äitien kohtelua sairaalassa. Lisää kätilöitä, kivunlievitystä annetaan, äidin annetaan levätä ja äitiin panostetaan yms.

Toinen juttu on, että toivoisin ISIEN huolehtivan lapsestaan yhtäläisesti ja oma-aloitteisesti sen sijaan, että olisivat "äidin" = kumppanin puntissa roikkuva teinilapsi. Tarkoitan tällä sitä, että mies ymmärtää vaihtaa vaikka sen vaipan, kun se alkaa haista eikä vasta tuntien päästä, kun äiti käskee ja vauva on itkenyt pari tuntia sitä kakkavaippaansa. 

Tätä olen aina ihmetellyt: mies on töissä, nainen kotona ja lapsenhoito on kuitenkin 50% miehellä, vaikka nainen ei maksaisi perheen kuluista euroakaan.

50% miehellä? :D aika harvassa sellaiset miehet on. Se että vaihtaa vaipan tai pari illassa, on murto-osa kotona olevan äidin päivän töistä. Miten ajattelit sen vauvan hoidon järjestää, jos äidinkin pitäisi mennä rahaa tienaamaan?

Tässä ketjussa korostuu nyt se, mikä mielestäni on suomalaisessa äitiydessä pielessä. :D Että äidin oma elämä ja oma persoona unohtuu ja kaikki pyörii vain lapsen ympärillä ylioppilasjuhliin saakka noin kärjistettynä.

Haluaisin muuttaa nykytrendin että pitää olla järjettömän kalliita varusteita ja vaatteita lapsella. Esim. Jotkut yli tonnin lastenvaunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin muuttaa synnyttävien äitien kohtelua sairaalassa. Lisää kätilöitä, kivunlievitystä annetaan, äidin annetaan levätä ja äitiin panostetaan yms.

Toinen juttu on, että toivoisin ISIEN huolehtivan lapsestaan yhtäläisesti ja oma-aloitteisesti sen sijaan, että olisivat "äidin" = kumppanin puntissa roikkuva teinilapsi. Tarkoitan tällä sitä, että mies ymmärtää vaihtaa vaikka sen vaipan, kun se alkaa haista eikä vasta tuntien päästä, kun äiti käskee ja vauva on itkenyt pari tuntia sitä kakkavaippaansa. 

Tätä olen aina ihmetellyt: mies on töissä, nainen kotona ja lapsenhoito on kuitenkin 50% miehellä, vaikka nainen ei maksaisi perheen kuluista euroakaan.

Suomi-kulttuuriin ei kuulu kotiäitiys. Yleensä nainen alkaa tekemään töitä heti, kun kynnelle kykenee (synnytyksen jälkeisiltä vaurioilta, imetykseltä, yms.) ja maksaa 50% kuluista + lapsesta tulevat kulut ja hoitaa kodinkin siinä samalla "kun sinähän makaat vaan kotona". Mies tottuu liian helpolla siihen, että kotona on täyshoito silloin, kun nainen on ollut sen pari kuukautta vauvan kanssa. Yhtäkkiä tämän pitäisi jatkua hamaan tulevaisuuteen asti. Ja miehen täytyy vaan käydä töissä. Just tän asenteen haluaisin muuttaa. 

Muistettaisiin synnytyksen jälkeinen lapsivuodeaika, josta nykyään ei kukaan puhu, synnyttänyt äiti tarvitsee aikaa ja lepoa synnytyksestä toipumiseen, joka oli vielä 80-luvulle saakka ja tuli 90-luvun lama ja äidit äidit joutuivat omitoimiseksi säästösyistä, mutta tilanne jatkuu edelleen.

Aasiassa esim. Kiinassa synnyttänyt äiti on levossa 2kk, keskittyy vain hoitamaan vauvaa ja ruoka tuodaan sänkyyn, muut hoitavat kotityöt ja muut lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin muuttaa synnyttävien äitien kohtelua sairaalassa. Lisää kätilöitä, kivunlievitystä annetaan, äidin annetaan levätä ja äitiin panostetaan yms.

Toinen juttu on, että toivoisin ISIEN huolehtivan lapsestaan yhtäläisesti ja oma-aloitteisesti sen sijaan, että olisivat "äidin" = kumppanin puntissa roikkuva teinilapsi. Tarkoitan tällä sitä, että mies ymmärtää vaihtaa vaikka sen vaipan, kun se alkaa haista eikä vasta tuntien päästä, kun äiti käskee ja vauva on itkenyt pari tuntia sitä kakkavaippaansa. 

Tätä olen aina ihmetellyt: mies on töissä, nainen kotona ja lapsenhoito on kuitenkin 50% miehellä, vaikka nainen ei maksaisi perheen kuluista euroakaan.

Mitä ihmettä tässäkin yritetään sanoa?