Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oppiiko rumuutensa kanssa koskaan elämään?
13.04.2022 |
Voiko sitä koskaan oppia, vai onko se taakkana mielenperukoilla koko loppuiän himmentäen elämän iloja?
Kommentit (19)
Olen itse komea (9/10 on yleinen arvio), ja voin omalla esimerkilläni todistaa, että ulkonäkö on erittäin tärkeää. Eli vastaus otsikon kysymykseen on "ei".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun sen kanssa oppii elämään, alkaa vanheneminen ja sitten pitää oppia elämään vielä rumemman ulkonäön kanssa.
Olin aina tyytyväinen ulkonäkööni. Minua löytiin kasvoihin kahden vuoden aikana kaksi kertaa niin että peilistä katsoo eri kasvot kuin ennen. Iskut nenään muuttivat ilmeen. Olen todella masentunut.
Omasta kokemuksesta voi sanoa: oppii. Elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita.
En ole katsonut peiliin moneen vuoteen. Muuten kuin kuvaannollisesti. Viimeksi kuitenkin olin kaunis mutta mitä väliä jos en enää ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse komea (9/10 on yleinen arvio), ja voin omalla esimerkilläni todistaa, että ulkonäkö on erittäin tärkeää. Eli vastaus otsikon kysymykseen on "ei".
Sinua näkemättä voin todeta, että olet ruma tyyppi. Ulkoisesti kauniit piirteet on pelkkää katoavaista kuorta, varsinkin jos ihminen on muuten itsekäs ja omahyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sellainen tunne, että ihmiset joskus suorastaan loukkaantuu mulle, kun kehtaan olla näin ruma. Mielelläni olisin nätti, mutta plastiikkakirurgikaan ei voi tehdä ihmeitä, eikä mulla kyllä olisi sellaiseen varaakaan. Onneksi krematorio korjaa sitten lopulta virheet ulkonäössä.
Ennen se vaivasi minua kovasti, mutta nykyään kun olen jo keski-iän ylittänyt, ulkonäöllä ei enää mielestäni ole väliä. Avioliittoni on kestänyt lähes 30 vuotta joten tuskinpa puolisoni minua ulkonäöllisten seikkojen mukaan valitsi.
En silti väittäisi, että olisin "oppinut sen kanssa elämään", koskapa harmittaa aina kun näen kuvani peilistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millaiset asiat ulkonäössäsi häiritsevät? Miksi pidät itseäsi rumana?
En osaa vastata kysymykseesi, mutta olen varma että olet kauniimpi/komeampi kuin ajatteletkaan. Itsensä näkee usein ihan eri silmin kuin muut, turhan kriittisesti.
Kaikkea hyvää sinulle :)
Maailmassa on liikaa kaltaisiasi lässyttäjiä, jotka eivät ymmärrä rumien ihmisten elämästä itään.
Voisit käydä vaikka salilla ja ryhmätreeneissä. Eiköhän se rumuus katoa kun trimmaat vähän kehoasi. Syöt vähemmän ja jätät alkon pois. Auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisit käydä vaikka salilla ja ryhmätreeneissä. Eiköhän se rumuus katoa kun trimmaat vähän kehoasi. Syöt vähemmän ja jätät alkon pois. Auttaa.
Nyt on lennokasta puhetta.
Nenä suoristuu kun jumppaa, niinkö? Silmät kasvavat, kun polkee pyörällä?
Kas kun ei syöpäkin parane sillä käy hiihtolenkillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun muistelee opiskeluaikoja niin ne suositut tyypit joilla oli iso ego, ja jotka pitivät paljon melua, eivät he mitään komeita tai kauniita olleet. Muistan myös ylä-asteella yhden pojan joka oli hyvin arka. Rehellisesti sanottuna, mietin, että hän on ruma... Myöhemmin hänestä tuli kaverini ja tuntemilleen hän oli hyvin nauravainen ja itsevarma, ihmettelin miten hänen ulkonäkönsä muuttui täysin.
Eleet, käytös ja itsevarmuus tekevät ulkonäölle enemmän, kuin uskoin.
Mä en ainakaan enää jaksa välittää asiasta, jolle en mitään voi.
No, sinänsä oppii, että ei se pilaa muuta elämää. Saatan joskus ajatella hetken, että voi harmi tuota ulkonäköä, mutta sitten muut asiat vievät huomion. Ei kannata jäädä siihen rypemään. Toisaalta en ole mikään todella ruma, huonoina päivinä vain aika kulahtanut. Meikkaaminen ja laittaminen auttaisivat asiaan, mutta en koe niitä mielekkäiksi asioiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kun sen kanssa oppii elämään, alkaa vanheneminen ja sitten pitää oppia elämään vielä rumemman ulkonäön kanssa.
Allekirjoitan tämän. Kun ei ole koskaan ollutkaan mikään hottis niin siitä tulee sellainen sujuva liukuma kohti vanhuutta. Sitä katsoo peiliin että:"voi että". Mutta ei myöskään koe menettäneensä mitään koska ei koskaan ollutkaan mitään. 😆
Kaikista tulee rumia ajan myötä, joten jokaisen on opittava asian kanssa elämään.
Alue: Aihe vapaa
Millaiset asiat ulkonäössäsi häiritsevät? Miksi pidät itseäsi rumana?
En osaa vastata kysymykseesi, mutta olen varma että olet kauniimpi/komeampi kuin ajatteletkaan. Itsensä näkee usein ihan eri silmin kuin muut, turhan kriittisesti.
Kaikkea hyvää sinulle :)