Miksi juuri sinä olet kristitty/ateisti/agnostikko/johonkin muuhun uskontoon uskova?

Vierailija kirjoitti:

Kysyn aina välillä kirkasotsaiselta kristityltä, että eikö olekin niin, että jos olisit syntynyt vaikkapa Pakistaniin, olisit hyvin todennäköisesti nykyistä vastaavalla palolla muslimi. Tähän tulee kaikenlaisia varsin luovia vastauksia. 

Tämä. Tavallaan huvittaa oman uskonnon parhaana pitäminen, kun todellisuudessa et itse valinnut uskontoasi, vaan kasvuympäristösi teki sen puolestasi.

On todettu että joka uskonnossa koetaan läheisyyttä Jumalaan ja saadaan ns. rukousvastauksia yhtä paljon.

Kyllä. Muuttui uskot jossain vaiheessa. Aika paljon. Hyvyyteen uskon edelleen, että sitä saisi olla maapallolla.

Kysyit "miksi juuri minä" ja vastaan: vain minä olen vastuussa teoistani ja päätöksistäni. Siksi juuri minä.

Olen kristitty, koska kasvoin kristityssä perheessä, ja tykkään uskoa elämää korkeamman voiman olemassaoloon. Millainen se sitten on, en tiedä. Sitä on joskus kiva pohtia ja kehitellä erilaisia skenaarioita.

Välillä ajattelen, että sielu on nimenomaan se, mikä on totta, ja tämä fyysinen maailmankaikkeus, jota minäkin olen tutkinut yliopistossa, on pelkkä illuusio.

Toisinaan taas olen vakuuttunut, että se sielu on se illuusio ja fysiikka totta.

Toisinaan taas ajattelen, että fyysinen maailmankaikkeus ja "henkimaailma" ovat vain saman maailmankaikkeuden eri ulottuvuuksia.

Mutta kaikenkaikkiaan olen vakuuttunut siitä, että maailmankaikkeus on enemmänkin kuin vain se, mitä ihminen pystyy tämän hetken laitteillaan, mittareillaan ja antureillaan havainnoimaan. Moni nykytieteen "itsestäänselvyyksistä", on ollut muinoin "henkimaailman" asioita. Eikä tarvitse mennä kuin satoja vuosia taaksepäin.

Esim. silloin kun alkemistit yrittivät mm. tehdä kultaa, ei ollut ketään, joka olisi voinut kertoa heille, mitä se kulta oikeasti on. Samalla tavalla joku tämän päivän huuhaa voidaan ehkä osata selittää tieteen avulla joko sellaiseksi, mitä tämän päivän huuhaatyypit väittävät, tai sitten ihan joksikin muuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon asioihin jotka vat loogisia, joista on todisteita ja joiden historia ei osoita niiden olevan ihmisten keksimiä tarinoita. Kristittyyn jumalaan voisin uskoa jos joku noista täyttyisi, mutta en palvoisi sitä jumalaa. Raamatun jumala on kovin ilkeä olento. Jos joku vaatii minulta rakkautta ja palvontaa tai lähettää minut helvettiin iänkaikkiseksi, niin ei tuollainen olio palvontaa ansaitse. 

Itse olen spirituaalinen, eli uskon että on korkeampi voima, mutta just tuon Raamatun Jumalan 'ilkeyden' takia en pysty samaistumaan kristinuskoon. Meditoidessa kuitenkin tunnen todella syvän yhteyden jonkin sortin Jumalaan ja koen, että olen saanut todella paljon johdatusta vaikeissa elämäntilanteissa. Myös esim. luonnon kauneus, lapsen syntymän ihme, ja kaikki muut ihanat asiat maailmassa saavat minut uskomaan Jumalaan. Se miksi pahuutta maailmassa ylipäätään on olemassa en kyllä itsekään oikein pysty ymmärtämään, jotenkin olen ajatellut sen niin, että ihmisille on annettu vapaa tahto ja on osa ihmisen henkistä kasvua pyrkiä hyväksi ihmiseksi ja tästä aiheutuu myös jälleensyntymän kierto. 

Minä myös olen syvästi henkinen ja uskon että Jumala on sekä kaikkea elossa pitävä ja yhdistävä voima, että erillinen rakkaus ja tietoisuus, jota kohti kasvaa vain pitkän kehityksen kautta.

Minä synnyin kristittyyn perheeseen, mutta uskonnon mustavalkoisuus ja tuomitsevuus sai minut kapinoimaan uskontoa vastaan. Monet ihmeelliset sattumat (tai "sattumat") saivat minut ymmärtämään että Jumala on todellinen, eikä sidottu yhteenkään uskontoon.

Olen monoteisti. Olen kasvanut kristityssä kodissa, yhteiskunnassa, jonka valtauskonto on kristinusko, joten uskonnolliselta tapakulttuuriltani olen kristitty.

Kiitos kysymästä. Tämän ketjun lukeminen selkeytti taas hiukan omaa uskonnollista asemointiani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyn aina välillä kirkasotsaiselta kristityltä, että eikö olekin niin, että jos olisit syntynyt vaikkapa Pakistaniin, olisit hyvin todennäköisesti nykyistä vastaavalla palolla muslimi. Tähän tulee kaikenlaisia varsin luovia vastauksia. 

Tämä. Tavallaan huvittaa oman uskonnon parhaana pitäminen, kun todellisuudessa et itse valinnut uskontoasi, vaan kasvuympäristösi teki sen puolestasi.

On todettu että joka uskonnossa koetaan läheisyyttä Jumalaan ja saadaan ns. rukousvastauksia yhtä paljon.

    Sitten  tietysti pitää laittaa taulukko siitä  toteamuksesta.

Ateismi ei ole uskonto. Ja on ihan käsittämätöntä, että tätä pitää vielä vuonna 2022 selittää.

Olen ateisti ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että en usko mihinkään yliluonnolliseen.

Kuvittelin olevani kristitty, sit sairastin psykoosin. Oli sen verran hurja kokemus nimenomaan uskonnon saralla etten oikein enää jaksa uskoa että jumala on hyvä, menetin uskoni.

Vierailija kirjoitti:

Ateismi ei ole uskonto. Ja on ihan käsittämätöntä, että tätä pitää vielä vuonna 2022 selittää.

Olen ateisti ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että en usko mihinkään yliluonnolliseen.

Mutta uskot ateismiin.

Vierailija kirjoitti:

Olen ateisti.

Miksi olen ateisti? Koska ajattelen ja järkeilen. En usko satuihin. Tiedän että asiat joista raamatussa kerrotaano on monet historiallisia tapahtumia, sitä en epäile. Henkimaailman asioihin en sen sijaan usko.

Olen ollut lapsesta asti ateisti, tai siis ainakaan en ole uskonut mihinkään uskonnolliseen höpinään.

Minut on kastettu mutta ripille en ole koskaan päässyt tai siis mennyt. Kastettiin koska se on suvussa ollut traditio, suvun kastepuvussa kastettu pitkä rivi lapsia. Siihen ei kuitenkaan ole liittynyt yhtään mitään uskonnollisuutta. Pappi kai sen on suorittanut mutta olisi voinut yhtä hyvin olla vaikka naapurin Lasse.

Teen heti selväksi jokaiselle joka yrittää uskontoa minulle tyrkyttää että en kuuntele. 

Olen pitkälle kouluttautunut ja seuraan aktiivisesti tiedejulkaisuja ja luentoja esim. netissä. 

Minun puolestani saa jokainen uskoa vaikka Pavosen Heskaan mutta pysykööt kaukana minusta niitten puheitten kanssa. Sen sijaan raamatun ajan historiasta voin keskustella, ilman minkäänlaista uskonnollista liiba-laabaa. Historia kiinnostaa kyllä.

Ajattelet ja järkeilet itsesi ateistiksi. Mistä tiedät, mikä on Raamatun sanoma ja voiko ja kannattaako siihen uskoa, jos et ole halunnut kuulla siitä mitään?

Tämä on hyvin yleistä, tuomita asioita, joista ei ole ottanut syystä tai toisesta edes selvää.

Olen tieteellinen panteisti, vaikka useimmat mieltäisivät minut varmasti ateistiksi. Ateismissa minua häiritsee uskonnonvastainen provokatiivisuus, joka siihen usein - mutta ei suinkaan aina - liittyy. Sinänsä mikään ateismissa ei sitä edellytä, koska kyse on sananmukaisestikin vain ei-jumaluskosta. Minulle pyhyyden, transsendenttisen ja "selittämättömän" kokemukset ovat psykologisina ilmiöinä arvokkaita ja tekevät elämästä mielenkiintoisempaa kuin pelkkä tieteellinen orientaatio.

Olen kristitty, koska se on minusta realistisin uskonto. Ei kiistä ihmisen käsittämätöntä pahuutta, eikä yritä julistaa ihmistä jumalaksi. Myöntää ettei ihminen voi itse tehdä mitään pelastuakseen. 

Kotona opetettiin iltarukous ja puhuttiin Jumalasta turvallisena isänä. Epäilyksiä ollut tottakai ja saa olla, nehän kuuluu asiaan. Aivot on tehty käytettäviksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi ei ole uskonto. Ja on ihan käsittämätöntä, että tätä pitää vielä vuonna 2022 selittää.

Olen ateisti ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että en usko mihinkään yliluonnolliseen.

Mutta uskot ateismiin.

Ateismi tarkoittaa uskon puutetta. Mihin ateismiin uskova mielestäsi uskoo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi ei ole uskonto. Ja on ihan käsittämätöntä, että tätä pitää vielä vuonna 2022 selittää.

Olen ateisti ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että en usko mihinkään yliluonnolliseen.

Mutta uskot ateismiin.

Aika tyhmä kommentti. EI kukaan ateisti usko ateismiin. Ei ole mitään mihin uskoa. Se että olen ateisti tarkoittaa vain sitä, että en usko yliluonnolliseen, koska minulla ei ole siitä mitään kokemusta, todistetta tai syytä uskoa. Vähän niinkuin sinä tuskin uskot Smurffien asuvan Lapissa. 

Ajattelin tosiaan hetken, ennen kuin vastasin, koska 1. ajatukseni oli, että ketjun aloittaja on se palstajankkaaja, joka jankkaa ateismin olevan uskonto.

No, vastasin kuitenkin lyhyesti, miksi en usko ja millainen on taustani uskonnottomuudelleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi ei ole uskonto. Ja on ihan käsittämätöntä, että tätä pitää vielä vuonna 2022 selittää.

Olen ateisti ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että en usko mihinkään yliluonnolliseen.

Mutta uskot ateismiin.

Ateismi tarkoittaa uskon puutetta. Mihin ateismiin uskova mielestäsi uskoo?

Ateismi ei tarkoita uskon puutetta, vaan ainoastaan sitä, että uskomusrakenteeseesi ei kuulu jumalolentoa.

Ateisti voi uskoa esimerkiksi vaikka minkälaisiin salaliittoteorioihin. Hän on silti ateisti, jos hän ei usko jumalan olemassaoloon.

Vierailija kirjoitti:

Olen kristitty, koska kasvoin kristityssä perheessä, ja tykkään uskoa elämää korkeamman voiman olemassaoloon. Millainen se sitten on, en tiedä. Sitä on joskus kiva pohtia ja kehitellä erilaisia skenaarioita.

Välillä ajattelen, että sielu on nimenomaan se, mikä on totta, ja tämä fyysinen maailmankaikkeus, jota minäkin olen tutkinut yliopistossa, on pelkkä illuusio.

Toisinaan taas olen vakuuttunut, että se sielu on se illuusio ja fysiikka totta.

Toisinaan taas ajattelen, että fyysinen maailmankaikkeus ja "henkimaailma" ovat vain saman maailmankaikkeuden eri ulottuvuuksia.

Mutta kaikenkaikkiaan olen vakuuttunut siitä, että maailmankaikkeus on enemmänkin kuin vain se, mitä ihminen pystyy tämän hetken laitteillaan, mittareillaan ja antureillaan havainnoimaan. Moni nykytieteen "itsestäänselvyyksistä", on ollut muinoin "henkimaailman" asioita. Eikä tarvitse mennä kuin satoja vuosia taaksepäin.

Esim. silloin kun alkemistit yrittivät mm. tehdä kultaa, ei ollut ketään, joka olisi voinut kertoa heille, mitä se kulta oikeasti on. Samalla tavalla joku tämän päivän huuhaa voidaan ehkä osata selittää tieteen avulla joko sellaiseksi, mitä tämän päivän huuhaatyypit väittävät, tai sitten ihan joksikin muuksi.

Tulin tänne selittämään, mutta olikin jo selitetty tässä kommentissa. Stephen Hawking'kin arveli, että voi olla rinnakkaisia universumeja. JOTAIN on varmasti. Mihinkään ihmisen keksimään jumalatarustoon en usko.

Lapsuudenperhe oli tapakristitty, Jeesuksesta ja Jumalasta sain kuulla vain joululauluista ja koulun uskonnontunneilta. Kotona ei koskaan ole näistä puhuttu. Epäilen myös että äitini on ateisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ateismi ei ole uskonto. Ja on ihan käsittämätöntä, että tätä pitää vielä vuonna 2022 selittää.

Olen ateisti ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että en usko mihinkään yliluonnolliseen.

Mutta uskot ateismiin.

Aika tyhmä kommentti. EI kukaan ateisti usko ateismiin. Ei ole mitään mihin uskoa. Se että olen ateisti tarkoittaa vain sitä, että en usko yliluonnolliseen, koska minulla ei ole siitä mitään kokemusta, todistetta tai syytä uskoa. Vähän niinkuin sinä tuskin uskot Smurffien asuvan Lapissa. 

Ateisti voi uskoa yliluonnolliseen, joka ei sisällä jumalaa.

Ateismi ei ole millään tavalla yhtenäinen ajattelu- tai uskomusmaailma. Ihan yhtälailla kuin monoteistisiakin (1 jumala) uskomusrakenteita on monenlaisia. Samoin polyteistisia (monta jumalaa).