Miksi juuri sinä olet kristitty/ateisti/agnostikko/johonkin muuhun uskontoon uskova?
Kerro mikä se on mikä on saanut sinut juuri uskomaan niin kuin uskot/olet uskomatta? Uskotko samalla lailla kuin lapsuuden perheessäsi opetettiin? Oletko koskaan epäillyt uskoasi?
Kommentit (260)
Uskon asioihin jotka vat loogisia, joista on todisteita ja joiden historia ei osoita niiden olevan ihmisten keksimiä tarinoita. Kristittyyn jumalaan voisin uskoa jos joku noista täyttyisi, mutta en palvoisi sitä jumalaa. Raamatun jumala on kovin ilkeä olento. Jos joku vaatii minulta rakkautta ja palvontaa tai lähettää minut helvettiin iänkaikkiseksi, niin ei tuollainen olio palvontaa ansaitse.
uskoa on hieman kärsinyt suomessa merkityksenä.
pitäisi puhua enemmän tietämisestä. eli pitää ensin saada tietoa jotta voi ymmärtää...
Olen ateisti.
Miksi olen ateisti? Koska ajattelen ja järkeilen. En usko satuihin. Tiedän että asiat joista raamatussa kerrotaano on monet historiallisia tapahtumia, sitä en epäile. Henkimaailman asioihin en sen sijaan usko.
Olen ollut lapsesta asti ateisti, tai siis ainakaan en ole uskonut mihinkään uskonnolliseen höpinään.
Minut on kastettu mutta ripille en ole koskaan päässyt tai siis mennyt. Kastettiin koska se on suvussa ollut traditio, suvun kastepuvussa kastettu pitkä rivi lapsia. Siihen ei kuitenkaan ole liittynyt yhtään mitään uskonnollisuutta. Pappi kai sen on suorittanut mutta olisi voinut yhtä hyvin olla vaikka naapurin Lasse.
Teen heti selväksi jokaiselle joka yrittää uskontoa minulle tyrkyttää että en kuuntele.
Olen pitkälle kouluttautunut ja seuraan aktiivisesti tiedejulkaisuja ja luentoja esim. netissä.
Minun puolestani saa jokainen uskoa vaikka Pavosen Heskaan mutta pysykööt kaukana minusta niitten puheitten kanssa. Sen sijaan raamatun ajan historiasta voin keskustella, ilman minkäänlaista uskonnollista liiba-laabaa. Historia kiinnostaa kyllä.
Lapsuuden perheeni oli uskontoon välinpitämättömästi suhtautuva tapaluterilainen perhe.
Jumalaan aloin uskoa peruskoulun uskonnonopetuksen kautta.
N. 35-vuotiaana uskonnollisuuteni hävisi kuin vedellä pesten.
Aiemmin minusta hävisi usko kaikkeen muuhun yliluonnolliseen, sitten koin ahaa-elämyksen: jumalusko on ihan samaa
Myös tutustumiseni uskonnollisiin fundamentalisteihin pani pohtimaan uskontojen järjettömyyksiä.
Olen ateisti, eli en usko mihinkään jumaliin tai jumaluulsiin, enkä muuhunkaan tuonpuoleiseen.
Kysyn aina välillä kirkasotsaiselta kristityltä, että eikö olekin niin, että jos olisit syntynyt vaikkapa Pakistaniin, olisit hyvin todennäköisesti nykyistä vastaavalla palolla muslimi. Tähän tulee kaikenlaisia varsin luovia vastauksia.
Vierailija kirjoitti:
Uskon asioihin jotka vat loogisia, joista on todisteita ja joiden historia ei osoita niiden olevan ihmisten keksimiä tarinoita. Kristittyyn jumalaan voisin uskoa jos joku noista täyttyisi, mutta en palvoisi sitä jumalaa. Raamatun jumala on kovin ilkeä olento. Jos joku vaatii minulta rakkautta ja palvontaa tai lähettää minut helvettiin iänkaikkiseksi, niin ei tuollainen olio palvontaa ansaitse.
Itse olen spirituaalinen, eli uskon että on korkeampi voima, mutta just tuon Raamatun Jumalan 'ilkeyden' takia en pysty samaistumaan kristinuskoon. Meditoidessa kuitenkin tunnen todella syvän yhteyden jonkin sortin Jumalaan ja koen, että olen saanut todella paljon johdatusta vaikeissa elämäntilanteissa. Myös esim. luonnon kauneus, lapsen syntymän ihme, ja kaikki muut ihanat asiat maailmassa saavat minut uskomaan Jumalaan. Se miksi pahuutta maailmassa ylipäätään on olemassa en kyllä itsekään oikein pysty ymmärtämään, jotenkin olen ajatellut sen niin, että ihmisille on annettu vapaa tahto ja on osa ihmisen henkistä kasvua pyrkiä hyväksi ihmiseksi ja tästä aiheutuu myös jälleensyntymän kierto.
En voi uskoa satuihin. Siksi en usko sokeasti mihinkään uskontoon. Ne kaikki ovat samalla viivalla uskottavuuden kanssa. Afrikan heimouskonnot ovat yhtä selitysvoimaisia, kuin kristinuskokin.
Uskon korkeampaan voimaan mutta en kirkkoon. Minulla on vahva kokemus johdatuksesta parinkymmenen vuoden takaa , sen perusteella aloin uskoa.
Tuntuu hyvältä ja helpottavalta ajatella, että jokin ohjaa askeleitani ja ehkä päättää myös siitä grande finalesta. Minun ei tarvitse miettiä mitään, minun tehtäväni on elää. Kun ikää tulee tarpeeksi, tajuaa klisheiden paikkansapitävyyden. Olen kiitollinen mitä olen saanut kokea. Kun minun aikani tulee olen valmis, koska olen jo nyt valmis.
En kykene pakottamaan itseäni uskomaan mihinkään yliluonnolliseen. Ei minulla tosin ole halua yrittääkään.
Minkäs siis teet. Kun et usko, et usko. Ei ole tahdosta riippuvaista toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Koska Raamattu on Jumalan sana. Näin sanotaan Raamatussa.
Onko kehäpäättely mahdollisesti tuttu käsite?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Raamattu on Jumalan sana. Näin sanotaan Raamatussa.
Onko kehäpäättely mahdollisesti tuttu käsite?
Raamatussa ei mainita kehäpäättelyä, joten tuollaisella käsitteellä ei ole mitään väliä.
En ole koskaan uskonut mihinkään jumaliin, ei ole mitään syytä uskoa, ei mitään todisteita. Pienenä perhe oli tapauskovaisia, kävin seurakunnan leireillä ja kerhoissa säännöllisesti (pikkupaikkakunnalla ei muuta ollutkaan), mutta en koskaan alkanut uskomaan.
Mä uskon Jumalaan. Osittain varmaan kodin peruja, mutta osittain myös olen sen tyylinen ja minulla on ollut voimakkaita uskonnollisia kokemuksia. Olen myös vahvasti tieteeseen uskova ja tiedollisesti ymmärrän hyvin agnostikkoja ja osittain ateistejakin.
Uskon kristinuskon Jumalaan. Olimme tapaluterilainen perhe, uskoa ei koskaan ole tuputettu mistään. Olen joskus epäillytkin, mutta aina palannut siihen uskoon, että Jumala on olemassa ja on pohjimmiltaan hyvä. Maailmassa on valitettavasti paljon pahaa, mutta yritän itse toimia niin, etten ainakaan lisäisi sitä.
Olen ateisti, koska en vain pysty uskomaan höpöjuttuihin. En usko mihinkään yliluonnolliseen. Minulla ei ole yhtään yliluonnollisen olemassaoloa todistavaa kokemusta itselläni, eikä moista ole missään onnistuttu todistamaan. En koe mitään tarvettakaan yliluonnolliselle, eikä minua harmita yhtään, että elämä loppuu kuolemaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen ateisti, koska Jumala loi minut tällaiseksi.
Osaatko kirjoittaa ,koska Jumala loi kirjoitustaitosi vai omaksuitko ja opettelit sen?
pääsiäispupu siis. Kenties jopa pääsiäspukuun pukeutuneena...