Lue keskustelun säännöt.
Kun mies herää vauvan kanssa ja ”antaa minun nukkua”…
12.04.2022 |
Kun minä herään vauvan kanssa, että mies saa nukkua:
Vauva herää, otan hänet syliin ja hiippailen makarista pois ja teen aamutoimet niin, että kantelen vauvaa sitterissä mukaan vessaan/keittiöön. Vaihdan vaipan olkkarissa hoitolaukun tykötarpeiden avulla.
Vauva on tyytyväinen. Mies nukkuu.
Kun mies herää vauvan kanssa, että minä saan nukkua:
Vauva herää, mies menee heti ensin vessaan ja kahvinkeittoon, napsii vitamiinit. Sillä välin minun on jo pakko nousta vauvan kanssa vaihtamaan tälle vaippa, koska vauva tosiaan on jo herännyt täysin ja alkaisi itkemään.
Mies hakee vauvan ja huudattaa tätä sitterissä puuhaillessaan omiaan.
Kolinaa, vauvan hyssyttelyä ja miehen dramaattisia huokailuja kantautuu olkkarista. Miten voi olla, ettei 3kk ikäinen nyt katsokaan lastenohjelmia tyytyväisenä?!
Nousen lopulta kulbero otsassani ylös ja menen hakemaan aamukahvia. Istun vittuuntuneena keittiön pöydän ääressä ja yritän olla aloittamatta riitaa.
Mies: Mitä, et sä nyt nukukaan?! Mähän voisin sitten lähteä sinne salille!
🙄
Kommentit (88)
Ala itse toimia samoin. Ei ne muuten tajua. Tämä vinkki muillekin. Ja mistä löydätte korvatulppia, mitkä blokkaa kaikki äänet? Vähän ehkä vaimentaa, mutta ei todellakaan peitä vauvan itkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs odotit sun miehes on salipelle eli ei ole älynlahjoja luotu.
Jaa. Minun ex-mieheni ei edes yrittänyt. Olisin ollut otettu jo tuosta vaivannäöstä. Eiköhän tuollainen mies keskustellen ymmärrä asian.
Vierailija kirjoitti:
Antaisin tälle trollaukselle arvosanan 5/5, jokainen miehille katkera palstamamma juoksi tähän suu vaahdoten.
Kieltämättä melko onnistunut. Ehkä toisaalta tekee näille hyvää päästellä höyryjä. Tuntuu olevan paljon patoumia.
En perkeleessä hanki ikinä lasta, jos työnjaon voi vääntää näin hankalaks.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, miksi ihmeessä alat hoitamaan vauvaa, jos mies on luvannut tehdä sen?
Vinkkini on hyvät korvatulpat ja kyljen kääntö.
Teitkö lapsen exäni kanssa? Heräsin vauvan kanssa jotta "saisin levätä" ja kolisteli sitten ärtyneenä, kun muutaman kuukauden ikäine ei viihtynytkään Pikku Kakkosen ääressä. Muutenkin täysin kädetön ja vastuuton isä, kun erosimme lähetti 3veen leikkimään yksin kerrostalon pihaan että saisi istua netissä ja kerran tyttö sitten katosi, siitä tuli poliisi ja lastensuojelu-asia ja minulta meni exään luottamus täysin. Minulle ja sossun työntekijöille sönkkäsi vaan että " kyllä minä välillä katsoin ikkunasta ja sanoin ettei saa mihinkään lähteä".. haloo kolmevuotias!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on jo vauvaa isommat lapset, jotka heräävät siedettävän myöhään viikonloppuisin ja lomilla. Mutta silti tuntuu, että niinä kertoina, kun haluaisin nukkua vähän pidempään, mies saa lasten kanssa jonkun riidan aikaiseksi, niin että sängyssä saa kuunnella lasten parkua. Mies on aamuäreämpi kyllä, ja nukkuu viikolla liian vähän, joten univelkaa varmaan löytyy. Koska itse olen herkkäuninen, yleensä menen ajoissa nukkumaan eikä viikonloppuna tarvi nukkua univelkoja, mutta onhan se luksusta silloin tällöin löhötä.
Vierailija kirjoitti:
En perkeleessä hanki ikinä lasta, jos työnjaon voi vääntää näin hankalaks.
Tämä!! Itse tein tietoisen ratkaisun siinä, että katson itselleni puolisoksi sellaisen miehen, jolla on jo isot lapset. Ja semmoinen sattui löytymään ja lapsetkin ovat oikein fiksuja ja kivoja.
Miehen kertomaa erosta lasten ollessa pieniä, niin kyllä sen oikean totuuden kuulee, kun tietää mitä tuo lapsiarki miesten kanssa voisi olla.
Mun strategia oli poimia rusinat pullasta. Mulla on nyt ns kivat ja ihanat bonuslapset, ja vastuu mulla on näistä kavereista kevyempi kuin biologisella äidillä. Ja veikkaan, että äidille sopii, että täältä 2. kodista löytyy joku fiksu ja vastuullinen, joka katsoo lapsien perään ja hoitaa, niin kuin kuuluukin. Päälinjaukset toimintatavoista tulee tietenkin äidiltä, ja äiti vaikuttaa lastensa tavoin oikein mukavalta ja jalat maassa olevalta tyypiltä. Win-win.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo ensimmäisen parisuhteeni jälkeen totesin, että jos asia ei mene perille muutamalla sanomisella, lopetan asiasta sanomisen ja teen itse. Minulle tämä sopii erinomaisesti niin kauan kuin mies pitää mölyt mahassaan. Välillä erehtyy ihmettelemään, miten jotain asiaa ei ole tehty, ja silloin kerron, että herra on hyvä ja alkaa tekemään asioita, jos minun aikatauluni asioiden hoidossa ei kelpaa. Vuosien myötä mies on kummasti alkanut tekemään asioita, kun on huomannut, että vapaamatkustajien valituksia ei tässä taloudessa kuunnella.
Niinpä! Minulla oli kyllä osallistuva mies, jota olisi kuulunut kiittää ja kumartaa, kun tekee kotitöitä. Mutta sitten se, ettei alusta loppuun saanut yhtäkään kotiaskaretta hoidettua loppuun. Jos haki lapsen kerhosta, kerhorepussa oli aamulla pissaiset vaatteet ja muhjaantuneet eväät, kun olisi pitänyt jo lähteä ovesta ulos. Jos teki päiväruoan lapsille, niin keittiö oli kuin pommin jäljiltä, kun tulin töistä kotiin kuusi tuntia ruokailun jälkeen. Kaikki tasot täynnä tiskiä, roskia, ruoanlaitossa käytettyjä raaka-aineita esim. pastapussin puolikas, sipulipussi, josta se yksi otettu, vehnäjauhopussi, koska oli tehty jauhelihakastiketta, sekä se jauhelihapaketin pakkaus siellä pöydillä. Edes iltapalaleipää ei itselleen mahtunut tekemään, ilman että tyhjensin ensin puhtaat tiskit astianpesukoneesta ja täytin likaiset koneeseen. Toki samalla siivosin tavarat paikoilleen ja pyyhin tasot. Itsehän lähdin monesti aamulla ennen muita töihin, kun vuorotyötä tein. Oli kivempi keittää kahvia ja laittaa aamupalaa, kun oli tilaa tehdä.
Sitten tuli minun vuoro jäädä kotiin, ja totta kai ajattelin, että minäkin voin elellä päivän lasten kanssa ja riittää kun teen ruoan yms. Mies tuli kotiin töiden jälkeen ja alkoi valittaa että mitä olen oikein tehnyt koko päivän kun on niin sotkuista. Ei hän tunnustanut ollenkaan, että itse olisi jättänyt saman näköiseksi paikat. Olisi vain pitänyt valittaa avoimesti silloin, niin ei olisi päässyt kieltämään!
Minä olen sen sortin ihminen, ettei mua haittaa jos astianpesukone on täytetty eri tavalla tai astiatkin voi laittaa kaappiin aika vapaasti. Jos nyt lasit erikseen, lautaset koon perusteella jne laittaa että on helppo löytää ne, niin muuten mulle sopii kaikenlainen järjestys. Voin myös mukautua mielelläni muiden laatimaan järjestykseen että siitä ei ole mun suhteen ollut kyse.
Meillä ongelma oli se, että kun mies on vastuussa, se tekee sen näkyvimmän osan työstä. Esimerkiksi juuri että lapsi haetaan kerhosta, niin samalla ei tarkisteta kuravaatteita että pitäisikö ottaa pesuun kotiin, onko lokerossa viestiä tai pitääkö viedä lelupäivän lelu sinne seuraavaksi päiväksi. Kaikki valmistelu ja muu sellainen jää tekemättä, tekee vain sen ydinasian.
Tamppaa matot tarkoittaa hänelle, että hän vie matot ulos, tamppaa ne ja jättää rullana eteisen penkille odottamaan vaimoa. Kauppakassit tulee kanssa kotiin kaupasta, ja jää odottamaan keittiön lattialle jääkaapin eteen vaimoa. Astiat viedään tiskipöydälle odottamaan vaimoa laittamaan ne koneeseen. Pyykkiä ei koskaan pese itse vaan siihen pitää aina erikseen jotenkin patistaa.
Eniten itseäni rasittaa miehen kanssa se, että pitää ohjata aikuisen ihmisen kotitöiden tekemistä. En halua, eihän minuakaan tarvitse ohjata. Jos sovitaan, että toinen siivoaa auton, niin pelkkä takakontin tyhjentäminen ja imurointi ei ole auton siivous. Haravoidessa ne lehtikasatkin pitää jonnekin laittaa, ei voi jättää siihen tuulen leviteltäväksi, kun työ on valmis. Etenkin jos se on valmis kuukausi sitten jo. Edelleen nurmikon polttamat lehtikasojen kohdalla.
En halua neuvoa ja ohjata aikuista, se ei ole kenenkään tehtävä. Tuntuu siksi raskaalta, jos toinen ei jotenkin osaa hoitaa asioita itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No täällä kiukuttelemallahan se perhe-elämä paranee.
Joko pääsette molempia tyydyttävään sopimukseen siitä, miten jatkossa toimitaan, tai sitten laitatte lusikat jakoon. Ei tämä mitään rakettitiedettä ole.
Taas saa ihmetellä millaisia miehiä ne av-mammat valitsee... Meillä on 2 lasta ja kertaakaan en ole herännyt meteliin, jos mies on vauvan kanssa herännyt ensin. Hän on osannut toimia hiljaa, rauhallisesti eikä ole antanut vauvan itkeä. Ehkä mieheni on joku yli-ihminen, kun osaa/ymmärtää ilman, että minun pitäisi puhista vieressä ja naureskella hänen tyhmyydelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ala itse toimia samoin. Ei ne muuten tajua. Tämä vinkki muillekin. Ja mistä löydätte korvatulppia, mitkä blokkaa kaikki äänet? Vähän ehkä vaimentaa, mutta ei todellakaan peitä vauvan itkua.
Hah, näytä mulle mies, jonka unia häiritsee joku kolina keittiössä ja vauvan kitinä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala itse toimia samoin. Ei ne muuten tajua. Tämä vinkki muillekin. Ja mistä löydätte korvatulppia, mitkä blokkaa kaikki äänet? Vähän ehkä vaimentaa, mutta ei todellakaan peitä vauvan itkua.
Hah, näytä mulle mies, jonka unia häiritsee joku kolina keittiössä ja vauvan kitinä!
Juu, ei minun mieheni unta häiritse vaikka vauva huutaisi aivan täysillä vieressä. Itse taas herään pieneenkin inahdukseen ja missään tapauksessa tulpat eivät estä itkea tarpeeksi. Tätähän on tutkittukin. Äidit huomaavat erityisen helposti vauvan itkun, miehet eivät.
Samanlaisia kokemuksia. Mikä ******* siinä on, että vauva pitää jättää sänkyyn huutamaan sillä välin kun itse tekee h i t a a s t i jotain omia aamujuttujaan, tai jättää se telkkarin eteen huutamaan??? Eikä reagoida muutenkaan vauvan itkuun kuin ehkä joskus myöhemmin. Pakko mennä lopulta itse väliin ja sitten todeta, että kas vaippa on litimärkä tai jotain muuta vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Eli mies ei teekään asioita juuri haluamallasi tavalla. Jatä se sika ja hommaa kotiorja itsellesi.
Mitä jos te stanan paskahousut lakkaisitte vaan olemasta itsekkäitä ja lapsellisia laiskamatoja ja alkaisitte tehdä asiat kunnolla. Jos on perheen perustanut niin pitäisi osata ottaa jotain vastuutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset suostuvat tämmöiseen?!!! Lopettakaa se hyssyttely ja vauvan hiljaisena pitäminen. Sitä saa mitä tilaa. Miksi ihmeessä pitäisi antaa miehen nukkua jos ei ikinä itse saa. Älytöntä, onko se mies joku f aking kuningas?
Siihen ajaudutaan helposti äitiyslomalla, kun isä käy töissä ja äiti vaan "makaa kotona" vauvan kanssa. Ajatellaan, että isän pitää saada levätä, koska käy töissä, kun koska äiti saa kotona ollessaan nukkua milloin vain.
Meillä mies halusi pitää vanhempainvapaan. Kävi niin, että yksin vauvan kanssa vietetyn päivän jälkeen hänen pitikin saada levätä ihan yhtä paljon kuin niiden työpäivienkin jälkeen. Eli koko loppupäivän ja yön. Kun ei vaan muuten jaksa yhyy yhyy niisk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan sama meillä myös. Lisäksi mies antoi heränneen vauvan huutaa kun mies ei olisi jaksanut vielä nousta ja yritti vielä torkkua. Jouduin herättelemään miehen hoitamaan vauvaa ja siinähän itsekin sitten heräsin. Mies huokailee, kolistelee ja vauva huutaa kun mies puuhailee muuta. Eipä siinä sit enää kuluttanut kun alkoi vttuttaa niin paljon ja vaikea kuunnella kun vauva huutaa toisessa huoneessa. Nousin itse hoitamaan vauvaa. Mies oli, että jee, nyt kun säkin oot hereillä niin voisin mennä ottaa vielä pienet torkut...
En sit jaksanut, koska tuo miehen aamuheräily vauvan kanssa oli yhtä tyhjän kanssa ja alkoi vain suututtamaan. Heräsin itse vauvan kanssa aamuisin. Ei olisi kai pitänyt antaa periksi.
Kuulostaa samalta kuin meillä 15 v sitten. Eikö homma helpottanut taaperon/pienen lapsen kanssakaan. Taapero piti viedä vessaan aamulla heti lapsen herättyä, muuten oli housut märkänä. Miehen heräily kesti niin kauan, että pakkohan sitä oli itse herätä ja sitten uudestaan unen saaminen ei minulla on onnistunut. "No kun kerran jo olet hereillä...." Usein mies raahautui sohvalle ja jatkoi uniaan siinä. Pieni lapsi tyhjensi kukkapurkit ja sotki millä tahansa keksimällään tavalla. =Pakko nousta hillitsemään tuhoa.
Ja sama jatkuu, kun lapset ovat teinejä ja heitä pitää usein viedä viikonloppuna aamulla harrastuksiin. "Kun sinä olet kuitenkin jo hereillä."
Sinun lapset on jo teinejä, joten sinulla on hyvin lähellä se aika, kun voit lopettaa ihan kaiken tekemisen. Ajattele, ei tarvitse enää ikinä pestä miehen vaatteita tai laittaa ruokaa. Voit elää kuin sinkku ja käyttää aikasi miten haluat. Tuolla ajatuksella pääsee pitkälle.
Miehestä nyt vaan on hankala tehdä äitiä!