Kelpaako mielenterveyspotilas mies naisille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kelpaa joo, jos sulle kelpaa juoppo, läheisriippuva ja epävakaa mt-ongelmainen.

Koska treffataan?

Sinulla niitä ongelmia on enemmänkin kuin mt. Ja vaikka itse olen diagnosoitu, niin olen vakaa ihminen ja kotini sekä oman itseni pitänyt hyvässä kunnossa. Ruokavalio kunnossa, uni-valve rytmi hyvä, on sosiaalisia kanssa käymisiä jne.

Mutta on se diagnoosi, paranoidi skitsofrenia, jonka minä itse tosin kiistän, sillä mielestäni en ole ikinä sairastanut tuollaista vaan lääkärit tekivät virheellisen diagnoosin.

Niin 🤔 mikä kenellekin on sit liikaa ja mikä tarpeeksi.

Ja aina voi lähteä kiistellään siitä, kumman ongelmat nyt sit loppujen lopuksi on pahemmat?

Entä, jos juoppo on ihan hyvän tuulinen ja selviytyy muuten elämästään, on vaan hiprakassa aamusta iltaan? Vai pitääkö mennä oksennus kuntoon joka viikonloppu? Samalla kun sulla on harhaluuloja ja syytät juoppoa salaliitosta, vaikka siinä se vaan hönöttää ja haluais rakastaa sua aidosti.

Mites sit, jos juoppo raitistuu ja alkaa elämään tasaista elämää samalla kun sä jatkat psykoosejasi?

Kumpi on enemmän oikeassa ja kumpi taipuu? 🤔

Sairaista ei ole kuin haittaa. Ei kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin minäkin ajattelin. Onneksi on niitä naisiakin jotka on diagnosoitu niin ei yksin tarvii olla. Taitaa tavis miehillekin olla melkoinen turn off jos naisella mt-ongelmia?

Näin ajattelen naisena itsekin.

Itse omaan vaikka kuinka monta diagnoosia, enkä enää edes odota, että joku "normaali" mies muhun ihastuis, saati alkais seurustelemaan. Kaikilla miehillä on ollut on jotain ongelmaa. Eli mulle tuskin olisi este, ymmärrän tosin hyvin miksi joku ei lähtisi tähän rumbaan mukaan.

Nykyisellä aika vakava epävakaa ja käy osastolla pari kertaa vuodessa ja sähkökin on tuttua.

Terveisin mm ADHD, dissosiaatio, paniikki, ahdistuneisuus, masennus, syömishäiriöpotilas.

Kelpaisinko mä sit sulle ap?

Mahdollisesti kelpaisit. Luulen ettei nuo kaikki diagnoosisi ole vakavia vaan itse aiheutettuja. Todennäköisesti sinulla ollut melko rikkonainen lapsuus/nuoruus kun adhd ja syömishäiriöt. Tuommoinen epävakaa persoonallisuus on varmaan rankkaa molemmille, kun on arvaamaton eikä ikinä tiedä millä tuulella on.

Tuota, anteeksi nyt..

Itse aiheutettuja? Siis miten?

Vierailija kirjoitti:

Sairaista ei ole kuin haittaa. Ei kelpaa.

Oletpas ikävä ihminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin minäkin ajattelin. Onneksi on niitä naisiakin jotka on diagnosoitu niin ei yksin tarvii olla. Taitaa tavis miehillekin olla melkoinen turn off jos naisella mt-ongelmia?

Näin ajattelen naisena itsekin.

Itse omaan vaikka kuinka monta diagnoosia, enkä enää edes odota, että joku "normaali" mies muhun ihastuis, saati alkais seurustelemaan. Kaikilla miehillä on ollut on jotain ongelmaa. Eli mulle tuskin olisi este, ymmärrän tosin hyvin miksi joku ei lähtisi tähän rumbaan mukaan.

Nykyisellä aika vakava epävakaa ja käy osastolla pari kertaa vuodessa ja sähkökin on tuttua.

Terveisin mm ADHD, dissosiaatio, paniikki, ahdistuneisuus, masennus, syömishäiriöpotilas.

Kelpaisinko mä sit sulle ap?

Mahdollisesti kelpaisit. Luulen ettei nuo kaikki diagnoosisi ole vakavia vaan itse aiheutettuja. Todennäköisesti sinulla ollut melko rikkonainen lapsuus/nuoruus kun adhd ja syömishäiriöt. Tuommoinen epävakaa persoonallisuus on varmaan rankkaa molemmille, kun on arvaamaton eikä ikinä tiedä millä tuulella on.

Tuota, anteeksi nyt..

Itse aiheutettuja? Siis miten?

Tyypillistä toisen ihmisen sairauden väheksyntää. Sä vaan luulet, että sulla on joku ahdistus, kuvittelet sen. 

Tai sitten lääkäri tehnyt väärän diagnoosin, kuten aloittajan tapauksessa ;)

Mä aina kauhean tätä "kelpaa" sanaa, kun puhutaan ihmissuhteista. Miksi kukaan haluaisi olla vain "kelpaava?

Entä jos ap jätetään diagnoosit sivuun. Mitä sulla itsellä on tarjota naiselle, ja mitä naiselta itse odotat?

Kunhan et liikaa kehitä identiteettiä mielenterveysongelmien kanssa ja ettet korosta sitä ongelmaasi. Ymmärrän että sairaus tulee olemaan aina osa ihmistä mutta sille ei kannata antaa valtaa. Sitä pystyy kohentamaan lääkkeillä ja terapian yhdistelmällä hyvin. Kukaan ei jaksa ihmistä joka on jatkuvasti tuuliajoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kelpaa joo, jos sulle kelpaa juoppo, läheisriippuva ja epävakaa mt-ongelmainen.

Koska treffataan?

Sinulla niitä ongelmia on enemmänkin kuin mt. Ja vaikka itse olen diagnosoitu, niin olen vakaa ihminen ja kotini sekä oman itseni pitänyt hyvässä kunnossa. Ruokavalio kunnossa, uni-valve rytmi hyvä, on sosiaalisia kanssa käymisiä jne.

Mutta on se diagnoosi, paranoidi skitsofrenia, jonka minä itse tosin kiistän, sillä mielestäni en ole ikinä sairastanut tuollaista vaan lääkärit tekivät virheellisen diagnoosin.

Selvästikään sairautesi ei ole hoidossa, tai ainakaan hoitotasapaino ei ole kunnossa. Kun diagnoosi kiistetään ja sairaudentunne puuttuu, on se selvä merkki siitä, että on sairas ja sairaus näkyy ja kuuluu.

Kannattaa hoitaa itsensä kuntoon ennenkuin alkaa viritellä parisuhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Kunhan et liikaa kehitä identiteettiä mielenterveysongelmien kanssa ja ettet korosta sitä ongelmaasi. Ymmärrän että sairaus tulee olemaan aina osa ihmistä mutta sille ei kannata antaa valtaa. Sitä pystyy kohentamaan lääkkeillä ja terapian yhdistelmällä hyvin. Kukaan ei jaksa ihmistä joka on jatkuvasti tuuliajoilla.

Ei pysty, jos kieltää olevansa sairas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin minäkin ajattelin. Onneksi on niitä naisiakin jotka on diagnosoitu niin ei yksin tarvii olla. Taitaa tavis miehillekin olla melkoinen turn off jos naisella mt-ongelmia?

Näin ajattelen naisena itsekin.

Itse omaan vaikka kuinka monta diagnoosia, enkä enää edes odota, että joku "normaali" mies muhun ihastuis, saati alkais seurustelemaan. Kaikilla miehillä on ollut on jotain ongelmaa. Eli mulle tuskin olisi este, ymmärrän tosin hyvin miksi joku ei lähtisi tähän rumbaan mukaan.

Nykyisellä aika vakava epävakaa ja käy osastolla pari kertaa vuodessa ja sähkökin on tuttua.

Terveisin mm ADHD, dissosiaatio, paniikki, ahdistuneisuus, masennus, syömishäiriöpotilas.

Kelpaisinko mä sit sulle ap?

Mahdollisesti kelpaisit. Luulen ettei nuo kaikki diagnoosisi ole vakavia vaan itse aiheutettuja. Todennäköisesti sinulla ollut melko rikkonainen lapsuus/nuoruus kun adhd ja syömishäiriöt. Tuommoinen epävakaa persoonallisuus on varmaan rankkaa molemmille, kun on arvaamaton eikä ikinä tiedä millä tuulella on.

Aloin tässä miettimään, että tuossa sun diagnoosista lienee paljon samankaltaista kun epävakaassa.

Mä ainakin olen saanut ihan hulluja syytöksiä osakseni ja psykoosin asteella oleminen on kyllä mullekin hlvettiä, kun mua pidetään itse antikristuksena joka tahtoo vaan pahaa, vaikka kuinka yritän tukea ja huolehtia, mutta samaan aikaan sit mua odotetaan pelastamaan vaikka itse potkii vastaan kaikin voimin.

Jos tästä eroan (sitä on puolentoista vuoden aikana tehty vähintään parin kuukauden välein) niin mäkään en ole niin hullu ja itsetuhoinen, että lähtisin tähän uudestaan.

Kuinka sun paranoia sit tulee esiin? Ainakin jatkuva kumppanin epäileminen on raskasta kummallekin.

Varmaan jotain ufoteorioita jaksais vielä kuunnellakin jos päähän mahtuu muutakin.

Ja se iso kysymys: mihin sä tarvitset edes kumppania?

Terveisin tuo "itse aiheutettu" moniongelmainen nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin minäkin ajattelin. Onneksi on niitä naisiakin jotka on diagnosoitu niin ei yksin tarvii olla. Taitaa tavis miehillekin olla melkoinen turn off jos naisella mt-ongelmia?

Näin ajattelen naisena itsekin.

Itse omaan vaikka kuinka monta diagnoosia, enkä enää edes odota, että joku "normaali" mies muhun ihastuis, saati alkais seurustelemaan. Kaikilla miehillä on ollut on jotain ongelmaa. Eli mulle tuskin olisi este, ymmärrän tosin hyvin miksi joku ei lähtisi tähän rumbaan mukaan.

Nykyisellä aika vakava epävakaa ja käy osastolla pari kertaa vuodessa ja sähkökin on tuttua.

Terveisin mm ADHD, dissosiaatio, paniikki, ahdistuneisuus, masennus, syömishäiriöpotilas.

Kelpaisinko mä sit sulle ap?

Mahdollisesti kelpaisit. Luulen ettei nuo kaikki diagnoosisi ole vakavia vaan itse aiheutettuja. Todennäköisesti sinulla ollut melko rikkonainen lapsuus/nuoruus kun adhd ja syömishäiriöt. Tuommoinen epävakaa persoonallisuus on varmaan rankkaa molemmille, kun on arvaamaton eikä ikinä tiedä millä tuulella on.

Tuota, anteeksi nyt..

Itse aiheutettuja? Siis miten?

Tyypillistä toisen ihmisen sairauden väheksyntää. Sä vaan luulet, että sulla on joku ahdistus, kuvittelet sen. 

Tai sitten lääkäri tehnyt väärän diagnoosin, kuten aloittajan tapauksessa ;)

Tekee ne lääkäritkin virheitä.

Mulle oli mm kirjattu, että olen käynyt sukupuolitestissä (😁). Multa mitattiin verikokeella maksa-arvoja, jotka näyttää lähiviikkojen alkoholin kulutuksen ja arvot oli rapajuoppojen tasolla vaikka en ollut juonut viikkoihin. Hoitaja oli tehnyt näytteenotossa virheen pyyhkiessään ottokohdan desinfiointiaineella.

Kirjaukset on usein ihan absurdeja ja kirjoitellaan mistä ei olla puhuttu edes.

Varmaan tuommoinen leima on aika vaikea saada tiedoista pois, jos on sattunut lääkäri joka muodostaa mielipiteensä kuuntelematta potilasta yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin minäkin ajattelin. Onneksi on niitä naisiakin jotka on diagnosoitu niin ei yksin tarvii olla. Taitaa tavis miehillekin olla melkoinen turn off jos naisella mt-ongelmia?

Näin ajattelen naisena itsekin.

Itse omaan vaikka kuinka monta diagnoosia, enkä enää edes odota, että joku "normaali" mies muhun ihastuis, saati alkais seurustelemaan. Kaikilla miehillä on ollut on jotain ongelmaa. Eli mulle tuskin olisi este, ymmärrän tosin hyvin miksi joku ei lähtisi tähän rumbaan mukaan.

Nykyisellä aika vakava epävakaa ja käy osastolla pari kertaa vuodessa ja sähkökin on tuttua.

Terveisin mm ADHD, dissosiaatio, paniikki, ahdistuneisuus, masennus, syömishäiriöpotilas.

Kelpaisinko mä sit sulle ap?

Mahdollisesti kelpaisit. Luulen ettei nuo kaikki diagnoosisi ole vakavia vaan itse aiheutettuja. Todennäköisesti sinulla ollut melko rikkonainen lapsuus/nuoruus kun adhd ja syömishäiriöt. Tuommoinen epävakaa persoonallisuus on varmaan rankkaa molemmille, kun on arvaamaton eikä ikinä tiedä millä tuulella on.

Aloin tässä miettimään, että tuossa sun diagnoosista lienee paljon samankaltaista kun epävakaassa.

Mä ainakin olen saanut ihan hulluja syytöksiä osakseni ja psykoosin asteella oleminen on kyllä mullekin hlvettiä, kun mua pidetään itse antikristuksena joka tahtoo vaan pahaa, vaikka kuinka yritän tukea ja huolehtia, mutta samaan aikaan sit mua odotetaan pelastamaan vaikka itse potkii vastaan kaikin voimin.

Jos tästä eroan (sitä on puolentoista vuoden aikana tehty vähintään parin kuukauden välein) niin mäkään en ole niin hullu ja itsetuhoinen, että lähtisin tähän uudestaan.

Kuinka sun paranoia sit tulee esiin? Ainakin jatkuva kumppanin epäileminen on raskasta kummallekin.

Varmaan jotain ufoteorioita jaksais vielä kuunnellakin jos päähän mahtuu muutakin.

Ja se iso kysymys: mihin sä tarvitset edes kumppania?

Terveisin tuo "itse aiheutettu" moniongelmainen nainen

Te vaikutatte oikein sopivilta yhteen <3

Ei. Yleensä mt-ongelmaiset miehet ovat naisvihaajia ja katkeria. Kannattaa vain pysyä mahdollisimman kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin minäkin ajattelin. Onneksi on niitä naisiakin jotka on diagnosoitu niin ei yksin tarvii olla. Taitaa tavis miehillekin olla melkoinen turn off jos naisella mt-ongelmia?

Näin ajattelen naisena itsekin.

Itse omaan vaikka kuinka monta diagnoosia, enkä enää edes odota, että joku "normaali" mies muhun ihastuis, saati alkais seurustelemaan. Kaikilla miehillä on ollut on jotain ongelmaa. Eli mulle tuskin olisi este, ymmärrän tosin hyvin miksi joku ei lähtisi tähän rumbaan mukaan.

Nykyisellä aika vakava epävakaa ja käy osastolla pari kertaa vuodessa ja sähkökin on tuttua.

Terveisin mm ADHD, dissosiaatio, paniikki, ahdistuneisuus, masennus, syömishäiriöpotilas.

Kelpaisinko mä sit sulle ap?

Mahdollisesti kelpaisit. Luulen ettei nuo kaikki diagnoosisi ole vakavia vaan itse aiheutettuja. Todennäköisesti sinulla ollut melko rikkonainen lapsuus/nuoruus kun adhd ja syömishäiriöt. Tuommoinen epävakaa persoonallisuus on varmaan rankkaa molemmille, kun on arvaamaton eikä ikinä tiedä millä tuulella on.

Tuota, anteeksi nyt..

Itse aiheutettuja? Siis miten?

Tyypillistä toisen ihmisen sairauden väheksyntää. Sä vaan luulet, että sulla on joku ahdistus, kuvittelet sen. 

Tai sitten lääkäri tehnyt väärän diagnoosin, kuten aloittajan tapauksessa ;)

Tekee ne lääkäritkin virheitä.

Mulle oli mm kirjattu, että olen käynyt sukupuolitestissä (😁). Multa mitattiin verikokeella maksa-arvoja, jotka näyttää lähiviikkojen alkoholin kulutuksen ja arvot oli rapajuoppojen tasolla vaikka en ollut juonut viikkoihin. Hoitaja oli tehnyt näytteenotossa virheen pyyhkiessään ottokohdan desinfiointiaineella.

Kirjaukset on usein ihan absurdeja ja kirjoitellaan mistä ei olla puhuttu edes.

Varmaan tuommoinen leima on aika vaikea saada tiedoista pois, jos on sattunut lääkäri joka muodostaa mielipiteensä kuuntelematta potilasta yhtään.

Aina voi hakea toisen lääkärin mielipiteen. 

Desinfiointiaine ei muuta maksa-arvoja, mutta niihin vaikuttaa lääkkeet ja luontaistuotteet ja muut syömiset, ei pelkkä alkoholin juominen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kelpaa joo, jos sulle kelpaa juoppo, läheisriippuva ja epävakaa mt-ongelmainen.

Koska treffataan?

Sinulla niitä ongelmia on enemmänkin kuin mt. Ja vaikka itse olen diagnosoitu, niin olen vakaa ihminen ja kotini sekä oman itseni pitänyt hyvässä kunnossa. Ruokavalio kunnossa, uni-valve rytmi hyvä, on sosiaalisia kanssa käymisiä jne.

Mutta on se diagnoosi, paranoidi skitsofrenia, jonka minä itse tosin kiistän, sillä mielestäni en ole ikinä sairastanut tuollaista vaan lääkärit tekivät virheellisen diagnoosin.

Joo-o, sitähän se faijakin oli mieltä omasta tilanteestaan. Sitten kun sanoi että tein hänelle jouluksi kakun myrkyttääkseni hänet, niin ymmärsin äitini aiemmat jutut ihan eri tavalla. 

Tiedän pääseväni elämässäni helpommalla ilman mt-ongelmaa läheisillä, joten ei kiitos, ei kelpaa, yksi riitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin minäkin ajattelin. Onneksi on niitä naisiakin jotka on diagnosoitu niin ei yksin tarvii olla. Taitaa tavis miehillekin olla melkoinen turn off jos naisella mt-ongelmia?

Näin ajattelen naisena itsekin.

Itse omaan vaikka kuinka monta diagnoosia, enkä enää edes odota, että joku "normaali" mies muhun ihastuis, saati alkais seurustelemaan. Kaikilla miehillä on ollut on jotain ongelmaa. Eli mulle tuskin olisi este, ymmärrän tosin hyvin miksi joku ei lähtisi tähän rumbaan mukaan.

Nykyisellä aika vakava epävakaa ja käy osastolla pari kertaa vuodessa ja sähkökin on tuttua.

Terveisin mm ADHD, dissosiaatio, paniikki, ahdistuneisuus, masennus, syömishäiriöpotilas.

Kelpaisinko mä sit sulle ap?

Mahdollisesti kelpaisit. Luulen ettei nuo kaikki diagnoosisi ole vakavia vaan itse aiheutettuja. Todennäköisesti sinulla ollut melko rikkonainen lapsuus/nuoruus kun adhd ja syömishäiriöt. Tuommoinen epävakaa persoonallisuus on varmaan rankkaa molemmille, kun on arvaamaton eikä ikinä tiedä millä tuulella on.

Aloin tässä miettimään, että tuossa sun diagnoosista lienee paljon samankaltaista kun epävakaassa.

Mä ainakin olen saanut ihan hulluja syytöksiä osakseni ja psykoosin asteella oleminen on kyllä mullekin hlvettiä, kun mua pidetään itse antikristuksena joka tahtoo vaan pahaa, vaikka kuinka yritän tukea ja huolehtia, mutta samaan aikaan sit mua odotetaan pelastamaan vaikka itse potkii vastaan kaikin voimin.

Jos tästä eroan (sitä on puolentoista vuoden aikana tehty vähintään parin kuukauden välein) niin mäkään en ole niin hullu ja itsetuhoinen, että lähtisin tähän uudestaan.

Kuinka sun paranoia sit tulee esiin? Ainakin jatkuva kumppanin epäileminen on raskasta kummallekin.

Varmaan jotain ufoteorioita jaksais vielä kuunnellakin jos päähän mahtuu muutakin.

Ja se iso kysymys: mihin sä tarvitset edes kumppania?

Terveisin tuo "itse aiheutettu" moniongelmainen nainen

Olen huomannut että psykiatrit pyrkivät hakemaan vahvistusta mielipiteilleen ja omille diagnooseilleen sekä etsimään viitteitä oletetusta sairaudesta. Minä uskon ufoihin ja kun mainitsin tästä lääkärille, niin lopoutulema oli se, että lääkäri tuomitsi puheeni psykoottiseksi käyttäytymiseksi ja lääkeannosta nostettiin.

Olen myös huomannut saman, että kerran diagnoosin saanutta syytellään jos mistäkin ja aina kun on jotain sanaharkkaa, niin vedotaan mielenterveysonhelmaan ja syytellään siitäkin. Muunmuassa äitini tekee tätä.

Lisäksi ole huomannut että yhteiskunnassa toimii voimakas leimaamiskulttuuri ja minua on esim leimattu uimahalli henkilöstön osalta ja tunsin silloin, kuin otsaani olisi vedetty näkymätön leima. Tätähän ei kaikki usko, mutta totuus on joskus semmoista ettei sitä kukaan taida uskoa...

Miksi matkit toisen ihmisen tekemää ketjua?? et ole mielisairas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kelpaa joo, jos sulle kelpaa juoppo, läheisriippuva ja epävakaa mt-ongelmainen.

Koska treffataan?

Sinulla niitä ongelmia on enemmänkin kuin mt. Ja vaikka itse olen diagnosoitu, niin olen vakaa ihminen ja kotini sekä oman itseni pitänyt hyvässä kunnossa. Ruokavalio kunnossa, uni-valve rytmi hyvä, on sosiaalisia kanssa käymisiä jne.

Mutta on se diagnoosi, paranoidi skitsofrenia, jonka minä itse tosin kiistän, sillä mielestäni en ole ikinä sairastanut tuollaista vaan lääkärit tekivät virheellisen diagnoosin.

Joo-o, sitähän se faijakin oli mieltä omasta tilanteestaan. Sitten kun sanoi että tein hänelle jouluksi kakun myrkyttääkseni hänet, niin ymmärsin äitini aiemmat jutut ihan eri tavalla. 

Tiedän pääseväni elämässäni helpommalla ilman mt-ongelmaa läheisillä, joten ei kiitos, ei kelpaa, yksi riitti.

Isäs tilanne lienee ollut vainoharhaa, mutta itsellä ei ole ollut samanmoista tai ehkä on, sillä ajattelin joskus että sukulaiseni ovat agentteja. Ja vieläkin vähän epäilen samaa tai ovat mukana korruptioketjussa jota järjestelmässä on.

Vierailija kirjoitti:

Miksi matkit toisen ihmisen tekemää ketjua?? et ole mielisairas

En olekaan mielisairas vaan mieliterve. Kunpa vaan lääkärikin uskoisi tämän. Mutta kuten voit arvatakin, niin turha niitä yrittää vakuuttaa kun kerran ovat diagnoosinsa antaneet. Harmi vain että pilaavat ihmisen elämää psyykelääkkeillä ja vievät elämän ilon. Ja olen huomannut että moni mt-palveluiden toimijoista on niitä jotka kylvää lustetta nisujen sekaan. Mt-potilaankin on hyvä oppia puolustamaan itseään mentaalitasolla, sillä muuten on muitten vietävissä, eikä se ole aina paras juttu.

JOS HÄN EI OLE:

päihteiden käyttäjä,

alkoholisti,

väkivaltainen

rasisti

laiska

naisten mies

Terroristi

Ei pysty elämään Itsenäistä elämää.

huumorin tajuton tosikko

Hänellä , on Tuomio jostakin rikoksena.

On suvaitsematon moukka.

Ei ole ottanut, rokotteita,

Ei huolehdi henkilökohtaisesta hygeniasta.

Eli jos näitä EI OLE

on OK.

MUTTA JOS ON:

Niin Ei kiitos.

Ei saa olla päihteiden käyttäjä

Ei saa , olla alkoholisti.

Ei saa olla väkivaltainen

Pitää pystyä itsenäiseen elämään huolehtimaan henkilökohtaisesta hygeniasta ja terveydestään että on rokotteet otettu..

Eikä ole rasisti eikä saa olla suvaitsematon!

Eikä saa olla naisten mies

Eli ihan tavallinen Rakastava mies saa olla.

Ja huumorin tajuinen.