Tapailemallani miehellä ei ole yhtään sarkasmin tajua, ottaa kaiken kirjaimellisesti ja suutahtaa "valehtelusta" esim. sanoin vitsillä keränneeni viime vuonna ainakin 500 litraa mustikoita yhtenä päivänä
Meni ihan vakavaksi ja alkoi inttää, miten muka sain niin paljon pyörän kyydissä kulkemaan, miksi valehtelen. Päivittelin kerran, kuinka serkkuni on idiootti kun oli lähtenyt humalassa auton rattiin. Sanoin, että serkulla ei nykyään ole aivoja enää ollenkaan. "Älä jauha pas kaa, ei kukaan voi elää ilman aivoja" Samalla serkulla on myös aina pakottava tarve kertoa milloin menee tarpeilleen. Kerran lohkaisin "No kiitos, en olis voinut elää ilman tuota tietoa" Myöhemmin alkoi vängätä siitä, miksi se tieto oli ollut minulle niin tärkeä.
Tuon tyyppiset jutut ottaa aina kuolemanvakavasti ja loukkaantuu. Olen huomannut jo, että valitsen sanani tarkkaan hänen seurassaan. Tunteeko muut tällaisia ihmisiä ja mistä voi johtua? kolmekymppinen mies.
Kommentit (624)
Nämä tällaiset on sellaisia mukahauskoja letkautuksia. Rasittavia ihmisiä. Ollaan muka niin nokkelaa ja niin hauskoja, vaikka ei todellisuudessa ole yhtään hauskoja eikä edes tiedetä mitä kunnon sarkasmi on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys asseille, jotka pitävät ap:n kommunikointitapaa sietämättömänä: Onko kenelläkään teistä lapsia? Jos lapsi sanoo olevansa supermies tai koira tai osaavansa lentää tai taikoa, suututteko myös hänelle ja syytätte valehtelusta tai liioittelusta? Kiinnostaa vaan siis että vaihteleeko tää reaktio yhtään kontekstin mukaan.
Miksi ihmeessä lapset sekoitat nyt tähän.
Koska lapset sanovat usein asioita, jotka ovat ilmeisen epätosia. Sanotko siis myös nelivuotiaalle, että "Miten niin olet muka supermies?! Ei yhtään hauskaa tuollainen liioittelu!"
Sinä siis samaistat lasten puheet ja aikuisen ihmisen tylsät vitsit?
Okei, eli et kykene vastaamaan tähän vaan haluat olla ymmärtämättä koko kysymystä. Annetaan olla. :D
Vierailija kirjoitti:
Sarkasmi ja ironia ovat kaksi eri asiaa, eikä niitä pidä sekoittaa narsismiin.
BING BING BING BING, narsismikortti pelattu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys asseille, jotka pitävät ap:n kommunikointitapaa sietämättömänä: Onko kenelläkään teistä lapsia? Jos lapsi sanoo olevansa supermies tai koira tai osaavansa lentää tai taikoa, suututteko myös hänelle ja syytätte valehtelusta tai liioittelusta? Kiinnostaa vaan siis että vaihteleeko tää reaktio yhtään kontekstin mukaan.
Miksi ihmeessä lapset sekoitat nyt tähän.
Koska lapset sanovat usein asioita, jotka ovat ilmeisen epätosia. Sanotko siis myös nelivuotiaalle, että "Miten niin olet muka supermies?! Ei yhtään hauskaa tuollainen liioittelu!"
Sinä siis samaistat lasten puheet ja aikuisen ihmisen tylsät vitsit?
Okei, eli et kykene vastaamaan tähän vaan haluat olla ymmärtämättä koko kysymystä. Annetaan olla. :D
No lasten puheet on lasten puheet ja mielikuvitus lentää. Vitsilläkö tällaista edes kysyit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän ihmettelen kyllä tuollaista turhanpäiväistä liioittelua ja tyhjänpuhumista. Miksi ihmeessä kukaan sanoisi, että on poiminut 500 litraa mustikoita päivässä?
Nimenomaan. Kuulostaa aika typerältä edes väittää tollasta. Tulee olo, et pitää toista ihan idioottina.
Miten niin väittää? Kysehän on ilmiselvästi vitsistä, ja jos ei absurdia huumoria tai sarkasmia ymmärrä, se on tosikon kuulijan ongelma.
Huoh ei sarkasmi ole ainoa huumorin laji. Mäkään en pidä sarkasmista sillä voi aina kaikki selittää jos joutuu kuseen on sellainen pakoreitti vätyksille. Sarkasmi huumori on yksinkertaisten huvi.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys asseille, jotka pitävät ap:n kommunikointitapaa sietämättömänä: Onko kenelläkään teistä lapsia? Jos lapsi sanoo olevansa supermies tai koira tai osaavansa lentää tai taikoa, suututteko myös hänelle ja syytätte valehtelusta tai liioittelusta? Kiinnostaa vaan siis että vaihteleeko tää reaktio yhtään kontekstin mukaan.
Menee ohi kouluikään mennessä. Se on leikkiä.
Vierailija kirjoitti:
On muuten hirveän raskaita aloittajan kaltaiset ihmiset, joiden puhetta kuunnellessa täytyy olla hiukan varuillaan, kun ei aina tiedä, mikä on niin kutsuttua vitsiä ja mikä ei. Ihan asiallisenkin puheenaiheen ollessa kyseessä. Ja kun nämä "läpät" ovat yleensä hauskoja vain kertojansa mielestä.
Siis sä otat todesta tuollaiset esim. ap:n kaltaiset heitot, kuin että "serkulla ei ole aivoja", "en olisi voinut elää ilman tietoa siitä milloin serkku menee kakalle" tai että "keräsin yhtenä päivänä 500 L mustikoita". Nämä on siis sellaisia heittoja, jotka aivan ehdottomasti on faktaa? Eli myös sinun serkku voisi elää ilman aivoja? Ja kertoohan se järkikin, että 500L/päivä mustikoita on kyllä aika hurja vietnamilaisenkin kerätä vaikka hakoja ovatkin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks aina ne, jotka valittavat ettei joku muu ymmärrä sarkasmia, ovat itse ihan pihalla mitä sarkasmi yleensä on?
Paras ja osuvin sarkasmi nimenomaan on sellaista, jota sarkasmi "yleensä" ei ole. Jotain yllättävää.
Joo ihan tosi parasta ja osuvaa sarkasmia tuollainen "keräsin miljoona biljoonaa litraa mustikoita!!!" On kyllä huumorin korkein muoto kerrassaan.
Kommentti oli kylläkin vastaus henkilölle, joka puhui sarkasmin ymmärtämisestä yleisellä tasolla ("miks aina ne, jotka valittavat...").
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys asseille, jotka pitävät ap:n kommunikointitapaa sietämättömänä: Onko kenelläkään teistä lapsia? Jos lapsi sanoo olevansa supermies tai koira tai osaavansa lentää tai taikoa, suututteko myös hänelle ja syytätte valehtelusta tai liioittelusta? Kiinnostaa vaan siis että vaihteleeko tää reaktio yhtään kontekstin mukaan.
Menee ohi kouluikään mennessä. Se on leikkiä.
Surullista jos ei enää aikuisena leikkiin kykene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän ihmettelen kyllä tuollaista turhanpäiväistä liioittelua ja tyhjänpuhumista. Miksi ihmeessä kukaan sanoisi, että on poiminut 500 litraa mustikoita päivässä?
Nimenomaan. Kuulostaa aika typerältä edes väittää tollasta. Tulee olo, et pitää toista ihan idioottina.
Miten niin väittää? Kysehän on ilmiselvästi vitsistä, ja jos ei absurdia huumoria tai sarkasmia ymmärrä, se on tosikon kuulijan ongelma.
Huoh ei sarkasmi ole ainoa huumorin laji. Mäkään en pidä sarkasmista sillä voi aina kaikki selittää jos joutuu kuseen on sellainen pakoreitti vätyksille. Sarkasmi huumori on yksinkertaisten huvi.
Ja yhdys sanat yksin kertaisten.
Kaveri ottaa kaiken kirjaimellisesti näemmä.
Kokeilepa jotain, mitä ei saa numeroitua, vaikkapa "onhan melkoinen sisustus, viiskytä sävyä valkoista". Ja sitten jäät seuraamaan kun mies pohtii, että valkoinen on valkoinen, miten niin sitä vitsi olla useampaa erilaista.
Tämä vitsihän nyt perustuu siihen, että miehen värinäön on tutkittu olevan rajoittuneempi kuin naisen + roskakirjojen kermaan liittyvään teokseen viittaaminen + onko värisävyjä 50 vai onko luku vain arvio?
Vierailija kirjoitti:
Kysymys asseille, jotka pitävät ap:n kommunikointitapaa sietämättömänä: Onko kenelläkään teistä lapsia? Jos lapsi sanoo olevansa supermies tai koira tai osaavansa lentää tai taikoa, suututteko myös hänelle ja syytätte valehtelusta tai liioittelusta? Kiinnostaa vaan siis että vaihteleeko tää reaktio yhtään kontekstin mukaan.
Minä sain lapsena olla supermies ym. ja olla ihan vaan lapsi.
Niin saa omatkin lapset olla.
Exän mielestä lapselle piti huutaa rähjätä että uskoo olla niin "kuin kuuluu" ja puhua muutenkin ikävästi ja jopa lyödä jos ei muuten usko.
Sama lapsi totteli ihan vaan selkeää rauhallista puhetta.
Syytti valehtelusta ja oli korjaamassa lasten puheita.
Minä olen autisti. Exäni ei. Hänen vanhempansa kasvattivat väkivallalla. Minun ei
Vierailija kirjoitti:
Nämä tällaiset on sellaisia mukahauskoja letkautuksia. Rasittavia ihmisiä. Ollaan muka niin nokkelaa ja niin hauskoja, vaikka ei todellisuudessa ole yhtään hauskoja eikä edes tiedetä mitä kunnon sarkasmi on.
En minä ennen spontaania reagoimistani huumoriin analysoi, että olikohan tämä nyt varmasti "kunnon sarkasmia". Tai että jos taas kyseessä on muodollisesti ei-kunnollinen eli "lapsellinen" sarkasmi, pakotan itseni periaatteen vuoksi olemaan nauramatta vaikka naurattaisi. Kyllä joillakin on elämä vaikeaa...
Entä jos olet kohdannut jonkun itseäsi fiksumman...?
Vierailija kirjoitti:
Aspergereita ei enää ole. On vain autismin kirjolaisia.
Virallisesti kyllä näin. Mutta itse pidän jaottelua arkikielessä edelleen mielekkäänä, ehkä muutoinkin.
Mullakin tapana sanoa miehelle "tuu kattoon , tuolla lentää muuttohaukka". Ja mies tulee vauhdilla "sehän on harakka , taas menin lankaan". Näitä on jatkuvasti , mies nauraa mulle. Kyllä on assin piirteitä ap.n serkussa.
Oletteko "sarkasmia" viljelevät katsoneet esim. Wikipediasta sarkasmin määritelmän? "Sarkasmi on purevaa ivaa tai purevan ivallinen ilmaus.[1] Se on sanallista ironiaa, joka on tarkoituksellista, peittelemätöntä ja yleensä loukkaavaksi tarkoitettua.[2] Sarkasmilla ilmaistaan kielteistä ja arvostelevaa asennetta tiettyjä henkilöitä tai tapahtumia kohtaan.[3]"
Se, että "vitsailee" keränneensä viissataa kiloa mustikkaa ei ole sarkasmia. Ei tarvi olla assi tai muu ymmärtääkseen tämän.
Mulla oli aikoinaan kaveri, joka "vitsaili" esim. että "mulla meni jalka poikki ja oon sairaalassa" ja sitten kun toinen huolestuu, niin nauraa että lankaan menit, en mä missään sairaalassa oo hehe. Aloittaja kuulostaa samanlaiselta.
Ei kannata ruveta yksiin sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole samanlainen huumorintaju, edes likimain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aspergereita ei enää ole. On vain autismin kirjolaisia.
Virallisesti kyllä näin. Mutta itse pidän jaottelua arkikielessä edelleen mielekkäänä, ehkä muutoinkin.
Mene assi-ketjuun : D
Ehkä tapailemasi mies haluaisi tapailla aikuista ihmistä.
Sarkasmi ja ironia ovat kaksi eri asiaa, eikä niitä pidä sekoittaa narsismiin.