Tapailemallani miehellä ei ole yhtään sarkasmin tajua, ottaa kaiken kirjaimellisesti ja suutahtaa "valehtelusta" esim. sanoin vitsillä keränneeni viime vuonna ainakin 500 litraa mustikoita yhtenä päivänä
Meni ihan vakavaksi ja alkoi inttää, miten muka sain niin paljon pyörän kyydissä kulkemaan, miksi valehtelen. Päivittelin kerran, kuinka serkkuni on idiootti kun oli lähtenyt humalassa auton rattiin. Sanoin, että serkulla ei nykyään ole aivoja enää ollenkaan. "Älä jauha pas kaa, ei kukaan voi elää ilman aivoja" Samalla serkulla on myös aina pakottava tarve kertoa milloin menee tarpeilleen. Kerran lohkaisin "No kiitos, en olis voinut elää ilman tuota tietoa" Myöhemmin alkoi vängätä siitä, miksi se tieto oli ollut minulle niin tärkeä.
Tuon tyyppiset jutut ottaa aina kuolemanvakavasti ja loukkaantuu. Olen huomannut jo, että valitsen sanani tarkkaan hänen seurassaan. Tunteeko muut tällaisia ihmisiä ja mistä voi johtua? kolmekymppinen mies.
Kommentit (624)
Vierailija kirjoitti:
On muuten hirveän raskaita aloittajan kaltaiset ihmiset, joiden puhetta kuunnellessa täytyy olla hiukan varuillaan, kun ei aina tiedä, mikä on niin kutsuttua vitsiä ja mikä ei. Ihan asiallisenkin puheenaiheen ollessa kyseessä. Ja kun nämä "läpät" ovat yleensä hauskoja vain kertojansa mielestä.
Eivät ne toisen neurotyypillisen mielestä ole raskaita tai epähauskoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieskin leikillään liioittelee ja vitsailee kuin aloittajakin. Mies voi härnätä tahallaan noin.
Miksi härnätä tapailukumppania? Eikö vain ole helpompi lopettaa se tapailu sen sijaan, että hieroo toisen naamaan omaa mielipidettään?
"Keräsin eräänä päivänä 500 litraa mustikoita" = hieroo toisen naamaan omaa mielipidettään?! Onko sinulla diagnosoitu jokin sosiaalista kanssakäymistä hankaloittava vaiva tai oletko ajatellut hakeutua tutkimuksiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten hirveän raskaita aloittajan kaltaiset ihmiset, joiden puhetta kuunnellessa täytyy olla hiukan varuillaan, kun ei aina tiedä, mikä on niin kutsuttua vitsiä ja mikä ei. Ihan asiallisenkin puheenaiheen ollessa kyseessä. Ja kun nämä "läpät" ovat yleensä hauskoja vain kertojansa mielestä.
Eivät ne toisen neurotyypillisen mielestä ole raskaita tai epähauskoja.
No kyllä ei-assi ADHD voi tempautua mukaan absurdeihin juttuihin pikkulapsen innolla.
Hauskaa, että aloituksessa kuvataan jankuttavaa, huumorintajutonta ja rasittavaa aspergeria, ja koko ketju tuli heti täyteen samanlaisten tapausten samanlaista jankutusta. :D Nytkin tämän neuroepätyypillisten osuuden Vauvalla huomaa, kirjoittelun yleistä tasoakin on helpompi ymmärtää.
Assi tai ihan vaan tyhmä. Assilla voi jäädä huomaamatta ne ilmeet, eleet ja äänenpainot, joista muut ymmärtävät, että lausetta ei tule ottaa ihan faktaväitteenä.
Kuulostatte molemmat idiooteilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän ihmettelen kyllä tuollaista turhanpäiväistä liioittelua ja tyhjänpuhumista. Miksi ihmeessä kukaan sanoisi, että on poiminut 500 litraa mustikoita päivässä?
Mä höpisen vähän vastaavanlaisesti esim. summista ja määristä, jos en tiedä tarkkaan lukemaa. Esim. vaikka mustikat ja sienet - jos keräysreissu tuntui urakalle, niin saatan sanoa että varmaan tuhat litraa tuli kerättyä. Tai jos kysytään onko rahaa taskuissa, saatan sanoa että hiluja, vaikka siellä ois viissataa.
En kyllä tajua. Miksi ei voi vastata ilman tarkkaa määrää? Jonkin verran tuli kerättyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks aina ne, jotka valittavat ettei joku muu ymmärrä sarkasmia, ovat itse ihan pihalla mitä sarkasmi yleensä on?
Paras ja osuvin sarkasmi nimenomaan on sellaista, jota sarkasmi "yleensä" ei ole. Jotain yllättävää.
Joo ihan tosi parasta ja osuvaa sarkasmia tuollainen "keräsin miljoona biljoonaa litraa mustikoita!!!" On kyllä huumorin korkein muoto kerrassaan.
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä paljon asseja inttämässä, miten eivät ymmärrä koko asiaa ja että ihan tyhmää sanoa miljoona jos tarkoittaa kymmentä. Varsin kuvaavaa.
Entä sitten?
Meitäkin on olemassa 🥺
Kysymys asseille, jotka pitävät ap:n kommunikointitapaa sietämättömänä: Onko kenelläkään teistä lapsia? Jos lapsi sanoo olevansa supermies tai koira tai osaavansa lentää tai taikoa, suututteko myös hänelle ja syytätte valehtelusta tai liioittelusta? Kiinnostaa vaan siis että vaihteleeko tää reaktio yhtään kontekstin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieskin leikillään liioittelee ja vitsailee kuin aloittajakin. Mies voi härnätä tahallaan noin.
Miksi härnätä tapailukumppania? Eikö vain ole helpompi lopettaa se tapailu sen sijaan, että hieroo toisen naamaan omaa mielipidettään?
No hän on kyllästynyt tylsiin vitsiin.
Aspergereita ei enää ole. On vain autismin kirjolaisia.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys asseille, jotka pitävät ap:n kommunikointitapaa sietämättömänä: Onko kenelläkään teistä lapsia? Jos lapsi sanoo olevansa supermies tai koira tai osaavansa lentää tai taikoa, suututteko myös hänelle ja syytätte valehtelusta tai liioittelusta? Kiinnostaa vaan siis että vaihteleeko tää reaktio yhtään kontekstin mukaan.
Miksi ihmeessä lapset sekoitat nyt tähän.
täällä näköjään burgereiden kokoontumisajot meneillään :D
Mies on sellainen kuin on ja niin olet sinäkin.
Ette vaan sovi yhteen ja se ei ole miehen vika.
Hänen velvollisuutensa ei ole alkaa elåmään sinun mieliksesi.
Jostain syystä tuo mies kuulostaa minusta aika hellyttävältä :')
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarkasmi ei tarkoita tuollaisia juttuja.
Riippuu täysin asiayhteydestä ja myös esittämisen tavasta.
Ap:n marjajuttu olisi ollut sarkasmia, jos hän todellisuudessa olisi kerännyt hyvin vähän marjoja.
Seurustelun lähtökohdan kai pitäisi olla, että ymmärtää toista. Suhde vaikuttaa todella raskaalta puolin ja toisin, miksi edes olette yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys asseille, jotka pitävät ap:n kommunikointitapaa sietämättömänä: Onko kenelläkään teistä lapsia? Jos lapsi sanoo olevansa supermies tai koira tai osaavansa lentää tai taikoa, suututteko myös hänelle ja syytätte valehtelusta tai liioittelusta? Kiinnostaa vaan siis että vaihteleeko tää reaktio yhtään kontekstin mukaan.
Miksi ihmeessä lapset sekoitat nyt tähän.
Koska lapset sanovat usein asioita, jotka ovat ilmeisen epätosia. Sanotko siis myös nelivuotiaalle, että "Miten niin olet muka supermies?! Ei yhtään hauskaa tuollainen liioittelu!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys asseille, jotka pitävät ap:n kommunikointitapaa sietämättömänä: Onko kenelläkään teistä lapsia? Jos lapsi sanoo olevansa supermies tai koira tai osaavansa lentää tai taikoa, suututteko myös hänelle ja syytätte valehtelusta tai liioittelusta? Kiinnostaa vaan siis että vaihteleeko tää reaktio yhtään kontekstin mukaan.
Miksi ihmeessä lapset sekoitat nyt tähän.
Koska lapset sanovat usein asioita, jotka ovat ilmeisen epätosia. Sanotko siis myös nelivuotiaalle, että "Miten niin olet muka supermies?! Ei yhtään hauskaa tuollainen liioittelu!"
Sinä siis samaistat lasten puheet ja aikuisen ihmisen tylsät vitsit?
Riippuu täysin asiayhteydestä ja myös esittämisen tavasta.