Opiskelijoiden kodit: tilavia uusia kaksioita, Artekin huonekaluja, heiniä design-vaaseissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki tuollaiset huonekalut ovat lahjaksi saatuja ja todennäköisesti niillä on joko tunnearvoa tai antaja ei pitäisi niiden kiertoon laittamisesta, koska itse myisin ja sijoittaisin niiden arvon. Mitä tekee jollain ylikalliilla huonekalulla? Toisaalta jos elämä on muuten turvattua, ei ole välttämättä tarvetta sijoittaa ja miettiä tulevaisuutta niin tarkkaan, muna ja kana. Ja toki jos sijoitustuotot kuitenkin laittaisi takaisin sisustamiseen, on sama pitää vanhat hyvät.

Verottajaa voisi kinnostaa myös nämä kaikki lahjat. Ei kauheasti kannata instassa esitellä..

Mitä se on sulta pois, jos toisella on perittyjä tai lahjaksi saatuja huonekaluja tai design esineitä? Esitätkö verottajalle omat synttäri ja joululahjasi? Valmistujaislajoista puhumattakaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki tuollaiset huonekalut ovat lahjaksi saatuja ja todennäköisesti niillä on joko tunnearvoa tai antaja ei pitäisi niiden kiertoon laittamisesta, koska itse myisin ja sijoittaisin niiden arvon. Mitä tekee jollain ylikalliilla huonekalulla? Toisaalta jos elämä on muuten turvattua, ei ole välttämättä tarvetta sijoittaa ja miettiä tulevaisuutta niin tarkkaan, muna ja kana. Ja toki jos sijoitustuotot kuitenkin laittaisi takaisin sisustamiseen, on sama pitää vanhat hyvät.

Verottajaa voisi kinnostaa myös nämä kaikki lahjat. Ei kauheasti kannata instassa esitellä..

Aika harva taitaa saada yli 5000 euron lahjoja?

Vierailija kirjoitti:

Eikös se opintoraha ole joku 200, niin kyllä nämä kodit on rahoitettu jostain muista rahoista kuin tuista. Lainaa ei lasketa tueksi. 

Laina on tukea ja sitä saa 6500 e/vuosi. Jotkut sisustaa asuntoaan ja toiset sijoittaa sen rahastoihin/osakkeisiin. Omat lapset ovat saaneet kotoa peruskalustuksen asuntoihinsa ja loput ostaneet kesätyön ansioilla.

Lääkiksessä tämän näkee ihan selvästi. Osa lääkärisukujen lapsista on myös järkyttävän ylimielisiä myös muita kohtaan.

Onpa kiva mennä viikonlopputöiden jälkeen harjoitustyöhön, jossa opiskelukaveri virnuilee miksi teen rahvaan töitä. Ja olen liian vanhakin, hänen siskonsa tai veljensä on samanikäisenä jo erikoistuva lääkäri, joka on tehnyt väitöskirjan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki tuollaiset huonekalut ovat lahjaksi saatuja ja todennäköisesti niillä on joko tunnearvoa tai antaja ei pitäisi niiden kiertoon laittamisesta, koska itse myisin ja sijoittaisin niiden arvon. Mitä tekee jollain ylikalliilla huonekalulla? Toisaalta jos elämä on muuten turvattua, ei ole välttämättä tarvetta sijoittaa ja miettiä tulevaisuutta niin tarkkaan, muna ja kana. Ja toki jos sijoitustuotot kuitenkin laittaisi takaisin sisustamiseen, on sama pitää vanhat hyvät.

Verottajaa voisi kinnostaa myös nämä kaikki lahjat. Ei kauheasti kannata instassa esitellä..

Aika harva taitaa saada yli 5000 euron lahjoja?

Niinpä. Toki kumpikin vanhempi ja kaikki isovanhemmat voivat antaa sen verottoman lahjan . Eihän niitä lasketa verotuksessa yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki tuollaiset huonekalut ovat lahjaksi saatuja ja todennäköisesti niillä on joko tunnearvoa tai antaja ei pitäisi niiden kiertoon laittamisesta, koska itse myisin ja sijoittaisin niiden arvon. Mitä tekee jollain ylikalliilla huonekalulla? Toisaalta jos elämä on muuten turvattua, ei ole välttämättä tarvetta sijoittaa ja miettiä tulevaisuutta niin tarkkaan, muna ja kana. Ja toki jos sijoitustuotot kuitenkin laittaisi takaisin sisustamiseen, on sama pitää vanhat hyvät.

Verottajaa voisi kinnostaa myös nämä kaikki lahjat. Ei kauheasti kannata instassa esitellä..

No eihän siitä nyt verottaja kiinnostu, jos vanhemmat sisustavat lastensa kodin. Voi aina sanoa että lainassa vain, vaikka totta puhuen monet oikeasti ylittävät lahjaverottoman summan nennen tullen. Kunhan raha ei suoraan liiku niin eipä sille minkään mahda.

Missä päin maailmaa semmoisia on? Vielä ois pari vuotta opiskelijana jäljellä ja voisin ilomielin muuttaa tästä 70 luvulla rakennetusta pimeästä koirankopista, joka on sisustettu lähinnä sukulaisten lahjoittamilla huonekaluilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilta ja sukulaisiltahan ei saa mitään...

Tässä on myös outoa se, että kun asiasta yrittää keskustella yleisellä tasolla, saa suunnilleen vastauksia että ”jotkut käy töissä” ym. Alallani ei ole rahakkaita töitä varhaisvaiheen opiskelijoille, joten selitys ontuu. On jotenkin ihan tabu, että joillakin vanhemmat rahoittaa. -ap

Mitä puhuttavaa siitä sitten on? Suomalaiset on aika kateellista porukkaa, jos vanhemmat rahoittaa kuten toki monella tekee, siitä ei parane yhtään leveillä tai saa kateellisten ilkeilyt päällensä. Suomessa jotenkin työllä ansaitsematon raha on lähes häpeä, kun muualla vaikka perintö tai rikkaasta suvusta oleminen on hieno asia jota ei tarvitse piilotella.

Sitä pitää hävetä, että vanhemmat haluavat tukea omia lapsiaan, se tarkoittaa että on avuton ja lellitty pikkulapsi. Sen sijaan on suuri ylpeyden aihe, ettei saanut kotoa muuta kuin päällä olevat vaatteet.

Vierailija kirjoitti:

Missä päin maailmaa semmoisia on? Vielä ois pari vuotta opiskelijana jäljellä ja voisin ilomielin muuttaa tästä 70 luvulla rakennetusta pimeästä koirankopista, joka on sisustettu lähinnä sukulaisten lahjoittamilla huonekaluilla.

Ei varmaan siellä Joensuun humanistisessa.

Jos pääset johonkin lääkikseen tai Helsingin oikikseen ja oikeasti tutustut ihmisiin, ymmärrät aloituksen.

Eipä rahoittaneet minun vanhemmat. Minulla oli jo silloin silmää asuntojen ja muun suhteen. ”Se alivuokralaiskämppä käy kyllä sulle ihan hyvin”, sanottiin kun kaipasin omaa rauhaa ja kunnon olosuhteita. En silti mitään luksusta vaan omaa rauhaa. Arvatkaa mitkä on nyt välit kun voimasuhteet ovat vaihtuneet? He ovat vanhoja nyt ja mulla on vara valita ihan omasta takaa.

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka saa vanhemmilta on aina päässeet helpommalla. Ei mitään uutta taivaan alla.

Sit on niitä jotka ei saaneet mitään (minä).

Ja sit on vielä niitä jotka on joutuneet maksamaan vanhempien/pikkusisarustenkin menoja että siellä ois kans jotain ruokaa pöydässä.

Ihmiset on hyvin eriarvoisia ja toiset lähtee 100 kilsaa etumatkalta verrattuna toisiin.

Mutta ne etumatkaa saaneet ei ikinä muista sitä.

Vierailija kirjoitti:

Lääkiksessä tämän näkee ihan selvästi. Osa lääkärisukujen lapsista on myös järkyttävän ylimielisiä myös muita kohtaan.

Onpa kiva mennä viikonlopputöiden jälkeen harjoitustyöhön, jossa opiskelukaveri virnuilee miksi teen rahvaan töitä. Ja olen liian vanhakin, hänen siskonsa tai veljensä on samanikäisenä jo erikoistuva lääkäri, joka on tehnyt väitöskirjan.

Siellä lääkärisuvuissa on sitten niitäkin, joilla olisi voinut olla ok elämä, mutta suorituspaineet teki ihan kaiken mahdottomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä päin maailmaa semmoisia on? Vielä ois pari vuotta opiskelijana jäljellä ja voisin ilomielin muuttaa tästä 70 luvulla rakennetusta pimeästä koirankopista, joka on sisustettu lähinnä sukulaisten lahjoittamilla huonekaluilla.

Ei varmaan siellä Joensuun humanistisessa.

Jos pääset johonkin lääkikseen tai Helsingin oikikseen ja oikeasti tutustut ihmisiin, ymmärrät aloituksen.

Jaa niitä on Helsingissä. No en halua sinne niin pysyn vaan täällä Oulussa ja ostan ehkä kolmannen jalkalampun. Jos alkais nähdä jotakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki tuollaiset huonekalut ovat lahjaksi saatuja ja todennäköisesti niillä on joko tunnearvoa tai antaja ei pitäisi niiden kiertoon laittamisesta, koska itse myisin ja sijoittaisin niiden arvon. Mitä tekee jollain ylikalliilla huonekalulla? Toisaalta jos elämä on muuten turvattua, ei ole välttämättä tarvetta sijoittaa ja miettiä tulevaisuutta niin tarkkaan, muna ja kana. Ja toki jos sijoitustuotot kuitenkin laittaisi takaisin sisustamiseen, on sama pitää vanhat hyvät.

Verottajaa voisi kinnostaa myös nämä kaikki lahjat. Ei kauheasti kannata instassa esitellä..

No eihän siitä nyt verottaja kiinnostu, jos vanhemmat sisustavat lastensa kodin. Voi aina sanoa että lainassa vain, vaikka totta puhuen monet oikeasti ylittävät lahjaverottoman summan nennen tullen. Kunhan raha ei suoraan liiku niin eipä sille minkään mahda.

Tavaralahjat eivät kuulu siihen rahasummaan, kunhan yksittäisen tavaran arvo jää alle 4000.  Lisäksi molemmat vanhemmat voivat antaa erikseen sen 5 tonnia verovapaasti. Tieto löytyy verotoimiston sivuilta.  Eli voit verovapaasti ostaa lapsellesi sohvan, telkkarin, astioita ja sen lisäksi vielä antaa sen 4999 euroa kolmessa vuodessa ja toinen vanhempi voi antaa saman.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilta ja sukulaisiltahan ei saa mitään...

Tässä on myös outoa se, että kun asiasta yrittää keskustella yleisellä tasolla, saa suunnilleen vastauksia että ”jotkut käy töissä” ym. Alallani ei ole rahakkaita töitä varhaisvaiheen opiskelijoille, joten selitys ontuu. On jotenkin ihan tabu, että joillakin vanhemmat rahoittaa. -ap

Mitä puhuttavaa siitä sitten on? Suomalaiset on aika kateellista porukkaa, jos vanhemmat rahoittaa kuten toki monella tekee, siitä ei parane yhtään leveillä tai saa kateellisten ilkeilyt päällensä. Suomessa jotenkin työllä ansaitsematon raha on lähes häpeä, kun muualla vaikka perintö tai rikkaasta suvusta oleminen on hieno asia jota ei tarvitse piilotella.

Sitä pitää hävetä, että vanhemmat haluavat tukea omia lapsiaan, se tarkoittaa että on avuton ja lellitty pikkulapsi. Sen sijaan on suuri ylpeyden aihe, ettei saanut kotoa muuta kuin päällä olevat vaatteet.

Voihan sitä tukea, mutta jonkun ylemmän keskiluokan elämän tarjoaminen n. 20-vuotiaalle ei johda hyvään. Usein sellaisista ihmisistä tulee itsekkäitä uraohjuksia, jotka eivät osaa nähdä, miten vaikeaa on ponnistella huonoista lähtökohdista ylös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilta ja sukulaisiltahan ei saa mitään...

Tässä on myös outoa se, että kun asiasta yrittää keskustella yleisellä tasolla, saa suunnilleen vastauksia että ”jotkut käy töissä” ym. Alallani ei ole rahakkaita töitä varhaisvaiheen opiskelijoille, joten selitys ontuu. On jotenkin ihan tabu, että joillakin vanhemmat rahoittaa. -ap

Mitä puhuttavaa siitä sitten on? Suomalaiset on aika kateellista porukkaa, jos vanhemmat rahoittaa kuten toki monella tekee, siitä ei parane yhtään leveillä tai saa kateellisten ilkeilyt päällensä. Suomessa jotenkin työllä ansaitsematon raha on lähes häpeä, kun muualla vaikka perintö tai rikkaasta suvusta oleminen on hieno asia jota ei tarvitse piilotella.

Sitä pitää hävetä, että vanhemmat haluavat tukea omia lapsiaan, se tarkoittaa että on avuton ja lellitty pikkulapsi. Sen sijaan on suuri ylpeyden aihe, ettei saanut kotoa muuta kuin päällä olevat vaatteet.

Ei, mutta juuri lukion jälkeen ja työelämän alussa alkaa erottua selkeästi ne jotka saa perheeltään paljon apua. Koska silloin vasta oikeasti joutuu olemaan omillaan ja hoitamaan raha-asioitaan.

Vierailija kirjoitti:

Eipä rahoittaneet minun vanhemmat. Minulla oli jo silloin silmää asuntojen ja muun suhteen. ”Se alivuokralaiskämppä käy kyllä sulle ihan hyvin”, sanottiin kun kaipasin omaa rauhaa ja kunnon olosuhteita. En silti mitään luksusta vaan omaa rauhaa. Arvatkaa mitkä on nyt välit kun voimasuhteet ovat vaihtuneet? He ovat vanhoja nyt ja mulla on vara valita ihan omasta takaa.

Voiko olla itsekkäämpää? Aikuinen ihminen vaatii vanhempiaan maksamaan asumisensa ja vihoittelee vielä vuosien jälkeen, kun nämä eivät ole suostuneet.

No, ei kaikkien ole. Mutta elintaso on noussut huimasti Suomessa viimeisen 20-30 vuoden aikana. Artekin huonekaluthan eivät mene edes rikki että voivat usein olla peräisin isovanhemmilta tai vanhemmilta.

Vierailija kirjoitti:

Pappa betalar.

Tämä! Eikä pelkästään opiskelijoilla. Pari ystävääni laittaa aikuisten, työssäkäyvien lastem tileille rahaa joka kuukausi.

Vierailija kirjoitti:

Eipä rahoittaneet minun vanhemmat. Minulla oli jo silloin silmää asuntojen ja muun suhteen. ”Se alivuokralaiskämppä käy kyllä sulle ihan hyvin”, sanottiin kun kaipasin omaa rauhaa ja kunnon olosuhteita. En silti mitään luksusta vaan omaa rauhaa. Arvatkaa mitkä on nyt välit kun voimasuhteet ovat vaihtuneet? He ovat vanhoja nyt ja mulla on vara valita ihan omasta takaa.

Olisit ottanut opintolainaa tai mennyt töihin kuten me muut tehtiin. Ei ole tervettä, että aikuinen kitisee isukin lompakon perään.