Miksi naisellisuus on niin suuri tabu Suomessa?
Harva suomalainen nainen uskaltaa olla perinteisen naisellinen. Täällä jos joku uskaltaa erottua tästä toppatakki/tuulipukuväestä niin katsotaan pitkään ja vihaisesti. Tukkakin pitää kyniä lyhyeksi heti kun ikää alkaa tulla, ettei vain muut mammat katsele kateellisena.
Kommentit (482)
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat käytännöllisiä. Ja mielestäni Suomessa on enemmän naisellisuutta kuin mihisyyttä. Suomalaisilla miehillä on usein leveä lantio ja cargohousut leventämässä. Ja. Kasvot on poikamaisen pyöreät. Ei kovin miehekkäät. Ja tosiaan kun olen kiertänyt talviurheilupaikkoja maailmalla, niin suomalaiset pukeutuu järkevästi eikä palele. Monet muuta pukeutuvat naisellisemmin korkokenkiin ja ilman hattua kampauksiin ja palvelevat , eivätkä pääse kävelemään. No niillä on usein miehet, jotka vaikka kantaa ne. Suomalainen mies on eri paikassa kuin vaimonsa. Ja venäläinen naisellinen syyöbä I käy usein kampaajalla yms. Hänen miehensä maksaa ne. Naisen palkka jää naiselle. Miehen palkalla maksetaan kaikki yhteiset kulut ja lisäksi mies ostaa lahjoja kauniita vaatteita ja kaikenlaisia kauneuden hoitoon liittyviä lahjakortteja tms. Ja tämä on tosi.
Suomalaisten naisten paljonpuhuttu käytännöllisyys on siis lähinnä sitä, ettei navetalle mennä korkkareissa, eikä varsinkaan laskettelemaan. Vastapainona pieruverkkarit ja löysä T-paita sopii niin arkeen kuin juhlaankin. Asun kruunaa likaiset lenkkarit. Kesän muotiin kuuluu crocsit ja äärimmäisen likaiset jalat.
Se täytyy kyllä sanoa, että vaikka irvailin navetasta, niin hyvin usein raikas ja turmeltumaton maalaistyttö osaa pukeutua ja olla muutenkin huomattavasti paremmin naisellinen, kuin ikänsä kaupungissa asunut pieru(t)verkkailijanainen.
Tykkäisin ihan vilpittömästi laittautua naisellisesti, pukeutua hempeisiin väreihin, nätteihin kenkiin ja keveisiin takkeihin, hulmuaviin helmoihin jne. Mutta. Täällä sää on ihan peestä! Aina kylmää, pimeää, liukasta, usein sataa loskaa tai räntää.
Palelelen tosi helposti, joten pakko pukeutua useisiin kerroksiin, paksuun pipoon ja välipöksyihin. Sitten liukkaus. En jaksa kompastella ja kaatuilla, joten ratkaisu on piikkikengät. Ne ovat susirumat, mutta pakolliset. Jalan murtuminen olisi erittäin epäkäytännöllistä, koska vastuu perheestä on suuri.
Kesällä nautin, silloin voi kaivella ihanat mekot esille, tukka saa hulmuta vapaana ja takit ovat nättejä, eivät näitä kamalia toppamakuupusseja. Lopputulema on siis, naisellisuus ei ole ehkä niinkään tabu vaan pragmaattinen mahdottomuus.
Villakangastakit ja suorat housut talvella olisivat toki tyylikäs vaihtoehto, mutta ei niissäkään tarkene!
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aina ollut sekä tyyliltäni että luonteeltani hyvin naisellinen. Valitettavasti olen myös spedeviihteen ja luterilaisen työkeskeisyyden aikalainen. Niinpä jouduin aikanani totuttelemaan sekä ulkonäölle naureskeluun että mielenkiinnonkohteiden vähättelyyn, ja jouduin näkemään aika lailla vaivaa löytääkseni suomalaisen miehen, joka aidosti arvosti (ja arvostaa edelleen) näitä piirteitä yrittämättä käyttää niitä hyväkseen. Onnekseni löysin, jo ajat sitten.
On mullakin pitkät hiukset ja muodot sellaiset, ettei erehtyä voi. Käytän paljon mekkoja. Kotona aina, muualla tilanteen mukaan. Mut käytän myös farkkuja ja ulkoiluvaatteita. Tilanteen mukaan. Moottoripyöräharrastus ilmenee vähemmän naisellisena tyylinä. Mukavuus edellä. Yöpaitoina aina vanhan ajan pitkät mekkotyyliset. Ne herättää huomiota joissain kokoontumisissa (naisten). Eikä aina siis hyvällä tavalla.
Itseäni ei ole ikinä erityisesti kiinnostanut muiden tyylit. Enkä ole välittänyt muiden mielipiteistä vaatteiden tai tyylin suhteen. Mutta olen ollut helpottunut, kun ei ahdista mitkään tilaisuudet vaatteiden osalta. Helposti sopeudun iltapukuun ja kampaukseen, tai mihin tahansa.
Minulla kavereita, joille kaikki juhlalliset tilanteet aiheuttaa päänvaivaa. Yksi naistuttava oli viikon valvonut, kun sai kutsun häihin, joissa pukukoodina juhlapuku.
Meillä myös miehet ovat yhtä luontevia frakeissa, smokeissa, siisteissä puvuissa, vapaa-ajan vaatteissa... tilanteen mukaan.
Tämä ei siis ole elvistelyä vaan huomio siiyä, kuin helpottavaa on, kun kaikki käy. Tilanteen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aina ollut sekä tyyliltäni että luonteeltani hyvin naisellinen. Valitettavasti olen myös spedeviihteen ja luterilaisen työkeskeisyyden aikalainen. Niinpä jouduin aikanani totuttelemaan sekä ulkonäölle naureskeluun että mielenkiinnonkohteiden vähättelyyn, ja jouduin näkemään aika lailla vaivaa löytääkseni suomalaisen miehen, joka aidosti arvosti (ja arvostaa edelleen) näitä piirteitä yrittämättä käyttää niitä hyväkseen. Onnekseni löysin, jo ajat sitten.
Sama! Mulla on kolmas pitkä suhde menossa, ja tämä on ensimmäinen jossa laittautumiselleni ei naureskella ja saan käyttää siihen aikaa.
Nuorena elin myös juurikin tuon Spede-viihteen keskellä, jossa laittautunut nainen on kana ja typerys. Isäni halveksi täysin avoimesti mielenkiinnon kohteitani joita oli mm meikkaaminen ja vaatteiden ompelu. S
Ihania juttuja! Ihana kuulla hyvistä parisuhteista!
Ei se ole uskalluksesta kiinni. Ei vain huvita kulkea epäkäytännöllisissä vaatteissa ja puristavissa kengissä, jotka eivät edes ole lämpimät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan kuullut miten halventavasti miehet puhuvat naisellisista naisista?
"Taasko sun pitää tota tukkaa laittaa.. Taasko sun pitää ostaa meikkejä. Ette te naiset muusta ostaa puhua, kun kengistä ja meikkaamisesta. Voisitko sä laittaa vähemmän tota meikkiä. No mikä siinä pukeutumisessa taas kestää. "
Tuollaisella naisella on vääränlainen mies. Oikea mies tykkää, kun nainen laittautuu.
Oikea mies hyväksyy naisensa sellaisena, kuin nainen haluaa olla. Sama toisinpäin. Miksi muuten olisi kyseisen kumppanin kanssa?
Suuri osa suomalaisista miehistä pukeutuu rumiin vaatteisiin, jopa likaisiin, eikä osaa yhtään asustaa. Hiukset ja parta hoitamattomat. Eikä mitenkään harvinaista että on vähän pahan hajuinen. Hampaat hoitamattomat ja hengitys haisee tupakalle, vanhalle viinalle ja muulle epämiellyttävälle. Ai niin, mikä tämän aloituksen aihe olikaan...
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat älykkääitä ja itsenäisiä ajattelijoita sekä oppineet sopeutumaan ilmastoon.
Tuo naisellisuus on tarkoittanut eri aikoina aika erilaisia asioita.
Minulle se tarkoittaa vuonna 2024 viihtymistä omassa kehossa, urheiilullisuutta, hyvinvointia ja hyvästä olosta kumpuavaa seksuaalisuutta.
Itse olen jo vuosikymmeniä sitten heittänyt korkokengät pois ja nykyisin kuljen kaikkialle jossain erilaisissa hienoissa nahkalenkkareissa. Jalkani kiittävät ja terveydenhoitojärjestelmä säästää. Ja iltaisin voi sitten keskittyä muuhun kuin särkeviin jalkoihin.
Täällä ei pukeuduta hameisiin ja korkokenkiin jos räntää tulee vaakasuunnassa ja kadulla on vettä jään päällä. Vähän eri lähtökohdat kuin jossain Roomassa.
Niinpä! Eikä Roomassakaan näkynyt pahemmin korkokenkiä. Aika peruspukeutumista säätilan mukaan. Siellä vaan sitä räntää ei tuu.
Eilen haettiin kuusi. Vaihdoin mekon verkkareihin ja jaloissa kuoman toppasaappaat. Mies oli tyytyväinen järkeviin varusteisiin. Liukkaalla tiellä köpöteltiin käsikynkkää toinen toisiamme tukien.
Vierailija kirjoitti:
Naisellisena naisena olen tottunut näihin katkeriin kommentteihin, joita tämäkin keskustelu on täynnä. Omaa vaatimattomuutta ja käytännöllisyyttä hehkutetaan, mutta samalla kihistään kiukusta naisellisia, kauniiksi laittautuneita naisia kohtaan, puhutaan pahaa, naureskellaan, kommentoidaan kitkerästi ja loukkaavasti ulkonäköä ja äynlahjoja. Ja tätä tekevät nimenomaan toiset naiset.
Olisi varmaan pitänyt valita kauppakorkea tai oikeustiede humanistisen alan sijaan. Ainakin omalla alallani muut tutkijanaiset oikein ylpeilevät sillä, että eivät meikkaa tai värjää tukkaa, ja vaatteet ovat virttyneitä villapaitoja ja huonosti istuvia farkkuja.
Häpeäkseni tunnustan, että olen luopunut naisellisesta tyylistäni töissä. En enää jaksanut sitä jatkuvaa kyräilyä ja katkeruutta. Nykyään olen töissä samanlainen villapaitahippi kuin muutkin, ja nautin naisellisuudestani vain vapaa-aikana.
Meillä täällä kyllä ikävä suhtautuminen näyttävien naisten suhteen. Sitä saa sekä miehiltä että naisilta. Miehet saattaa juu arvostaa, mutta ulkonäköä, ei älyä.
Omalla laitoksella on kyl yks huomiota herättävän kaunis ilmestys. Ja hän on myös räväkkä luonteeltaan. Se yhdistelmä toimii, suhteessa muiden suhtautumiseen. Mutta harvinaisuus, eikä ihan nuori enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on täysin unohdettu, että naisellisuus lähtee olemuksesta. Minun mielestäni naisellisuus on sitä, että on naiselliset eleet, tapa liikkua jne. Vaikka olisi kuinka ripsien pidennykset ja laitetut kynnet, niin se ei tee naisesta naisellista, jos kävelee kuin tukkijätkä. Enkä nyt tarkoita mitään korkokengillä sipsuttamista, vaan sellaista luontaista naisellista elekieltä ja liikettä.
Mitä on naiselliset eleet ja kävelytapa?
Ne on niitä sellaisia, jotka kiinnittävät miesten huomion ja miellyttää miesten silmää. Hyvin harva mies ja nainen pohtii miesten tapaa elehtiä ja kävellä. Aikoinaan paljolti naiset kävivät mannekiinikoulun (mm. äitini) ilman tarkoitusta olla mannekiini. Oon miettinyt, kuinka moni mies on kouluttautunut kävelemään naisia miellyttävästi.
Mitä eroa on naisellisuudella ja miehellisyydellä....ehkä sun oma lapsellisuus? Entä naisekkuudella ja miehekkyydella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla itärajan takana naiset ovat naisellisia ja miehet miehekkäitä. Välillä tulee nyrkistä, välillä ihkumies tuo kukkia.
Olen suomalainen nainen ja ostan mielelläni itse omat kukkani.
Jos sinulla olisi mies, niin hän saisi sinulta nyrkistä, harva se päivä. Pysyttele vaan ikisinkkuna.
Kiitos jo etukäteen.
Ikävä tuottaa pettymys, mutta minulla on suomalainen mies ja olemme onnellisia. Sinulle toivotan hyvää matkaa itärajan taakse, ellet siellä jo ole.
Vierailija kirjoitti:
Pidän liiallista laittautumista pinnallisena, mutta jos se on jollekin tärkeää niin en ala haukkumaan ketään sen takia. Kukin tyylillään.u
Mulla on yksi ystävä, joka pakonomaisesti meikkaa. Oli sellainen jo nuorena. Sen aikainen poikaystävä ei koskaan tajunnut, et tää tyttö meikkasi ennen, kuin poikkis herää. Nyt hyvin aikuisina tekee sitä ihan samaa. Olimme saunaillassa, jossa heti saunan jälkeen ryntäsi meikkaamaan. Kehoitti minuakin. Hänellä se on pakonomaista toimintaa. Ei haittaa minua, mutta vähän harmittaa puolestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feminismin takia.
Tuo on tilastollisesti totta. Ohessa yhdessä asuvat lapsettomat aikuiset, miehet vs naiset ja yksin asuvat lapsettomat aikuiset, miehet vs naiset:
https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/miehet-ja-naiset-tuloluokk
Eli naiset ovat miesten kanssa elintason vuoksi. Jos nainen osaa hankkia sen itse, hän ei ota miestä.
Tilastot varmasti ihan oikein, tulkintasi taas jotain ihan muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on täysin unohdettu, että naisellisuus lähtee olemuksesta. Minun mielestäni naisellisuus on sitä, että on naiselliset eleet, tapa liikkua jne. Vaikka olisi kuinka ripsien pidennykset ja laitetut kynnet, niin se ei tee naisesta naisellista, jos kävelee kuin tukkijätkä. Enkä nyt tarkoita mitään korkokengillä sipsuttamista, vaan sellaista luontaista naisellista elekieltä ja liikettä.
Mitä on naiselliset eleet ja kävelytapa?
Ne on niitä sellaisia, jotka kiinnittävät miesten huomion ja miellyttää miesten silmää. Hyvin harva mies ja nainen pohtii miesten tapaa elehtiä ja kävellä. Aikoinaan paljolti naiset kävivät mannekiinikoulun (mm. äitini) ilman tarkoitusta olla mannekiini. Oon miettinyt, kuinka moni mies on kouluttautunut kävelemään naisia miellyttävästi.
Tapaan liikkua kiinnittää ihan vaistonvaraisesti huomiota. Tututhan tunnistaa kävelytyylistä jo kauan ennen kuin piirteet erottaa. Miesten ja naisten kävelyssä on kyllä isoja eroja, ja miehillä on se itsetietoinen testokävely, missä hartiat vähän keinuvat siinä missä naisilla lanteet. Kyllä se korostuu sopivan naisyleisön osuessa kohdalle. Hitto, taloyhtiön eläkeukotkin suorittavat ryhdin ja vetävät vatsaa sisään kun nuori naapuri lähtee koiransa kanssa lenkille.
Liikeradat on myös se kohta, missä transihmisen tunnistaa sekunnissa. Ne eivät muutu hormoneista huolimatta. Miehen ja naisen ranteissakin on valtava ero. Muistatteko rannekelloaikoja? Me katsottiinkin kelloa eri tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan kuullut miten halventavasti miehet puhuvat naisellisista naisista?
"Taasko sun pitää tota tukkaa laittaa.. Taasko sun pitää ostaa meikkejä. Ette te naiset muusta ostaa puhua, kun kengistä ja meikkaamisesta. Voisitko sä laittaa vähemmän tota meikkiä. No mikä siinä pukeutumisessa taas kestää. "
Ai jaa. Itse miehenä toivoisin, että hottisvaimoni (jo hyvässä iässä) pukeutuisi ja meikkaisi seksikkäästi ja jopa sanoisinko hu#rahtavasti. Venäläiseen ja ranskalaiseen tyyliin vähintäänkin. Mutta ei. Ilmeisesti työpaikan körttimammamainen porukka pakottaa esimerkillään suomalaiseen tanttatyyliin.
Minut revittin keskellä katua vauhdillä käsovarresta, laitettin kädet lantiolle, mitatton silmamittaisesti ylös- alas ja kyseltin-"ja mihinkös nyt tämmöisillä vaatteilla mennään?". Nainen oli. Ja minulla oli päällä sifonkihame ja valkoinen t-paita. Hätä kun olet naisellinen ja hätä jos et ole. Pysryykö oleman täällä kaikkien mieliksi, kunteidän omatkin mielioiteet ja mieltymylset vaihtuvat kuin tuulen suunta. Mistapäin tuuli- sieltäpäin mieli? Siitä lähtien ei vois vähempää kiinostaa, mitä jokainen minusta luulee. Luultkot mitä haluavat. Minulla on tasatarkkaan nämä vaattet, mitä haluan laittaa päälle. Joskus verkkarit, joskus housut, joskus hamen. Ja ketä ei miellytä, niin sillä ei ole makua ja sillä sipuli.
Ap kaltaisille naisellisuus on korkokengät ja minihame, hemmetin käytännöllistä, perseelleni lensin nastakengissäkin koiralenkillä.
Suomessa on hirveät säät. Ei täällä hameessa talvella pärjää.
Mä en laittaudu, mutta olen elämääni tyytyväinen.