Mitä tehdä kun mies ei suostu uskomaan, että minua ei kiinnosta ”perinteiset naisten jutut”?
Ollaan naimisissa ja meillä on yksi lapsi. Jo seurustelun alussa tein miehelle selväksi, että en ole sellainen, joka vastaisi ”perinteistä naiskuvaa”. Eli minua ei kiinnosta tyttökaverin luona järjestetyt tyttöjen illat, parvekekukkien istuttaminen, sukulaisnaisten kanssa puhelimessa höpöttely, jatkuva kodin laittaminen ja sisustelu, kauneudenhoitoillat, anopin kanssa loputtomat kahvittelut vauvanvaatteista ja käsitöistä jutellen jne. Saatte varmaan kiinni ideasta. Vaan olen aika päinvastainen ihminen. Enkä tarkoita nyt että olisin jotenkin erilainen kuin muut naiset, vaan että en yhtään vastaa tuollaista naiskuvaa. Rehellisesti en edes tiedä vastaako sitä naiskuvaa monikaan nainen Suomessa.
Olin siinä käsityksessä että mies ymmärsi, että en ole tuollainen, ja luulin että hän ihan näkikin sen minun tekemisistä ja olemisista. Mutta nykyään asiasta tulee jatkuvaa väärinkäsitystä ja mies tuntuu usein pettyvän kun minua ei voisi vähempää kiinnostaa olla tuollainen. Minkähän takia hän edes minun kanssa halusi naimisiin ja perheen… Miksi ei seurusteluaikana kertonut, että hän ei hyväksykään minua sellaisena, että en vastas tuota naiskuvaa? Vai sekosiko hän jotenkin lapsen saamisesta ja kuvitteli että muutun perinteiseksi sukurakkaaksi kodinhengettäksi, joka viettää päivänsä mammakerhoissa ja mamma-vaunukävelyillä? En todellakaan muuttunut, miksi olisin. Jatkuvaa skismaa tulee tästä aiheesta nyt kotona :( .
Kommentit (611)
wuf wuf kirjoitti:
itkunauruemoji on noloin emojeista.. siihen tarttuu se jonka argumentit loppuu.. eli yleensä nainen..
Noloa on enemmänkin se, ettei aikuisella miehellä ole mitään sanomista, mutta hän kehtaa väittää että jonkun toisen "argumentit" ovat loppu.
diu diu kirjoitti:
"Mikä sketsi siinä sarjassa tai muussa sarjassa naisista on osunut?"
yllättävästi oikeastaan jokaikinen. ja ihailen tuotannon laatua. ja itsetietoiset, itsensä ymmärtävät naiset sen tehneet..
No kerro vaikka yksi.
"Analyyttinen kommentti se oli, joka avasi hyvin sun ongelmallisen tekstin.
Sinä taas ojensit toisen ikivanhan kortin että "naisilla menee tunteisiin".
Huomaatko miten et osaa keskustella älykkäästi ja luovasti, vaan toistat kerta toisensa jälkeen muiden jos useita kymmeniä vuosia sitten keksimiä väitteitä?"
ei vaan vain reagoin tähän keskusteluympäristöön jossa heti aletaan ivata ja nälviä jos sanoo jotain josta naiset ei tykkää (syystä tai toisesta). ivaan ja nälvin takaisin. simple, dear watson.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma mies sulla. Ite oon koulutukseltani tietojenkäsittelyn tradenomi ja ammatikseni siis ohjelmoin. On mulla myös ompelijan tutkinto, mutta sen hankin cosplay harrastustani varten (edelleenkin siis nörttiharrastukset kuten tietokonepelit ja niihin hahmoihin pukeutuminen kiinnostaa).
Mun mies oli vaan omasta mielestään onnekas, että sai naisen joka tykkää autoista ja tietokonejutuista hänen kans. Eikä tää ole muuttunut sen myötä kun saimme esikoispoikamme. Mieheni on hyvä isä ja tekee kotitöitä sekä hoitaa lasta. Työnsä luonteen vuoksi (kuljetusala) ei kuitenkaan ehdi 50/50 jakaa näitä kanssani. Lähtee aamuyöstä töihin ennen minua ja tulee iltamyöhällä vaan pikaisen iltapalan kautta nukkumaan. Vapaapäivinä osallistuu normaalisti arjen pyörittämiseen kanssani.Mulla ei ole kavereita, mutta mies maalailee joskus jutuissaan kuinka hänen kavereidensa tyttöystävät sopisivat kavereikseni. Tämä tympii minua joskus, kun nämä hänen kaverinsa tyttöystävät ovat juuri niitä, jotka keskustelisivat mieluiten putouksesta, sohvaperunoista ja live love laugh sisustuksesta. Toki voin silloin satunnaisesti tavatessamme olla vieraskorea, mutta en kyllä koe näitä ihmisiä itselleni läheisiksi kavereiksi.
Mistä tiedät, mistä nuo tyttöystävät puhuvat, jos näette vain satunnaisesti? Ehkä hekin ovat sinulle vieraskoreita, eivätkä puhu oikeista mielenkiinnon kohteistaan, koska luulevat, ettei sinua kiinnosta?
Eivätkö ihmiset osaa enää keskustella asioista ja ilmiöistä, vaikka ne omia kiinnostuksen kohteita olisikaan tai kosketa omaa elämää sen kummemmin? Onko keskusteluaiheet rajattu juuri niihin mikä itseä kiinnostaa? Normaalit keskusteluthan yleensä polveilevat asiasta toiseen, joten luulisi että mielenkiintoisia keskustelunaiheita riittää. Itse pystyn keskustelemaan esim. meikeistä, vaikka en niitä itse käytäkään. Ettekö osaa yhtään asettua keskustelukumppanin asemaan?
dong dong kirjoitti:
"Siinä olen eri mieltä. Olen yllättynyt miten älyllisesti heikko vastus useimmat miehet ovat."
tyhmiä miehiä on paljon. lattapäitä naisia ehkä enemmän. nainen voittaa aggressiolla johon ei saisi vastata..
Itse olen tavannut enemmän älykkäitä naisia. Miehissä aika yleistä on se, että voidaan olla joku nippeliosaaja, mutta sosiaalisesti tolloja. Tapaamissani naisissa on enemmän ihmisiä, jotka ovat sekä ammatissaan älykkäitä, mutta myös ihmisinä fiksuja. Näin varsinkin kun puhutaan suomalaisista miehistä ja naisista. Ulkomaalaisissa miehissä on enemmän tyyppejä, jotka ovat myös fiksuja muuten.
täällä on usein sellainen jyrämeininki että kiva tulla ensin kyseenalaistamaan ja sitten vastaamaan siihen huutoon jonka kyseenalaistaminen saa aikaan. harrastan tätä laajemminkin. ihmisten on hyvä maistaa omaa lääkettään.
Vierailija kirjoitti:
dong dong kirjoitti:
"Siinä olen eri mieltä. Olen yllättynyt miten älyllisesti heikko vastus useimmat miehet ovat."
tyhmiä miehiä on paljon. lattapäitä naisia ehkä enemmän. nainen voittaa aggressiolla johon ei saisi vastata..
Itse olen tavannut enemmän älykkäitä naisia. Miehissä aika yleistä on se, että voidaan olla joku nippeliosaaja, mutta sosiaalisesti tolloja. Tapaamissani naisissa on enemmän ihmisiä, jotka ovat sekä ammatissaan älykkäitä, mutta myös ihmisinä fiksuja. Näin varsinkin kun puhutaan suomalaisista miehistä ja naisista. Ulkomaalaisissa miehissä on enemmän tyyppejä, jotka ovat myös fiksuja muuten.
No on tämäkin aikamoista yleistämistä, ei mitenkään sosiaalisesti taitavaa tai fiksua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma mies sulla. Ite oon koulutukseltani tietojenkäsittelyn tradenomi ja ammatikseni siis ohjelmoin. On mulla myös ompelijan tutkinto, mutta sen hankin cosplay harrastustani varten (edelleenkin siis nörttiharrastukset kuten tietokonepelit ja niihin hahmoihin pukeutuminen kiinnostaa).
Mun mies oli vaan omasta mielestään onnekas, että sai naisen joka tykkää autoista ja tietokonejutuista hänen kans. Eikä tää ole muuttunut sen myötä kun saimme esikoispoikamme. Mieheni on hyvä isä ja tekee kotitöitä sekä hoitaa lasta. Työnsä luonteen vuoksi (kuljetusala) ei kuitenkaan ehdi 50/50 jakaa näitä kanssani. Lähtee aamuyöstä töihin ennen minua ja tulee iltamyöhällä vaan pikaisen iltapalan kautta nukkumaan. Vapaapäivinä osallistuu normaalisti arjen pyörittämiseen kanssani.Mulla ei ole kavereita, mutta mies maalailee joskus jutuissaan kuinka hänen kavereidensa tyttöystävät sopisivat kavereikseni. Tämä tympii minua joskus, kun nämä hänen kaverinsa tyttöystävät ovat juuri niitä, jotka keskustelisivat mieluiten putouksesta, sohvaperunoista ja live love laugh sisustuksesta. Toki voin silloin satunnaisesti tavatessamme olla vieraskorea, mutta en kyllä koe näitä ihmisiä itselleni läheisiksi kavereiksi.
Mistä tiedät, mistä nuo tyttöystävät puhuvat, jos näette vain satunnaisesti? Ehkä hekin ovat sinulle vieraskoreita, eivätkä puhu oikeista mielenkiinnon kohteistaan, koska luulevat, ettei sinua kiinnosta?
Eivätkö ihmiset osaa enää keskustella asioista ja ilmiöistä, vaikka ne omia kiinnostuksen kohteita olisikaan tai kosketa omaa elämää sen kummemmin? Onko keskusteluaiheet rajattu juuri niihin mikä itseä kiinnostaa? Normaalit keskusteluthan yleensä polveilevat asiasta toiseen, joten luulisi että mielenkiintoisia keskustelunaiheita riittää. Itse pystyn keskustelemaan esim. meikeistä, vaikka en niitä itse käytäkään. Ettekö osaa yhtään asettua keskustelukumppanin asemaan?
Olen samaa mieltä. Kirjoitin tuon edellisen kommentin.
"Ulkomaalaisissa miehissä on enemmän tyyppejä, jotka ovat myös fiksuja muuten."
ulkomaalaisissa naisissa on paljon sellaisia jotka eivät tuskaile naiseutensa kanssa niin verissäpäin kuin suomessa. mutta on tyhmä puhua ulkomaalaisista ryhmänä kuitenkaan. oletko asunut maailmalla koskaan?
dum dum kirjoitti:
"Analyyttinen kommentti se oli, joka avasi hyvin sun ongelmallisen tekstin.
Sinä taas ojensit toisen ikivanhan kortin että "naisilla menee tunteisiin".
Huomaatko miten et osaa keskustella älykkäästi ja luovasti, vaan toistat kerta toisensa jälkeen muiden jos useita kymmeniä vuosia sitten keksimiä väitteitä?"
ei vaan vain reagoin tähän keskusteluympäristöön jossa heti aletaan ivata ja nälviä jos sanoo jotain josta naiset ei tykkää (syystä tai toisesta). ivaan ja nälvin takaisin. simple, dear watson.
Voi, en ymmärtänyt että yritit ivata. Ivaamiseen tarvitaan nimittäin yleensä joku fiksu heitto. Nyt käytit vain antiikkisia väitteitä, joita opetettiin feminismin peruskurssilla 101 vuonna 1991 USA:n yliopistoissa. Ei sellaista ivaksi voi kutsua.
Olet siis selvästi se älyllisesti heikompitasoinen perinteinen Watson.
pim pom kirjoitti:
täällä on usein sellainen jyrämeininki että kiva tulla ensin kyseenalaistamaan ja sitten vastaamaan siihen huutoon jonka kyseenalaistaminen saa aikaan. harrastan tätä laajemminkin. ihmisten on hyvä maistaa omaa lääkettään.
No et kyllä onnistunut siinä. Missä muka olet syöttänyt kellekään tässä ketjussa "omaa lääkettään".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dong dong kirjoitti:
"Siinä olen eri mieltä. Olen yllättynyt miten älyllisesti heikko vastus useimmat miehet ovat."
tyhmiä miehiä on paljon. lattapäitä naisia ehkä enemmän. nainen voittaa aggressiolla johon ei saisi vastata..
Itse olen tavannut enemmän älykkäitä naisia. Miehissä aika yleistä on se, että voidaan olla joku nippeliosaaja, mutta sosiaalisesti tolloja. Tapaamissani naisissa on enemmän ihmisiä, jotka ovat sekä ammatissaan älykkäitä, mutta myös ihmisinä fiksuja. Näin varsinkin kun puhutaan suomalaisista miehistä ja naisista. Ulkomaalaisissa miehissä on enemmän tyyppejä, jotka ovat myös fiksuja muuten.
No on tämäkin aikamoista yleistämistä, ei mitenkään sosiaalisesti taitavaa tai fiksua.
Ei se ole yleistävää vaan se on empiirinen havainto omasta elämästäni.
Tää on muuten jännä, jo ihan sinkkuna ollessa monet miehet kyllä kiinnostuivat hieman erilaisesta, miesvaltaisella alalla työskentelevästä naisesta. Mutta sitten alkoi se epävarmuus(?) "oletko valinnut ammatin silleen, että pääset panemaan työajalla? Etkö voisi vaihtaa työpaikkaa? Miksi et meikkaa?..." Nykyinen mieheni kesti työpaikkani ja harrastukseni ja sen, että en halua olla yksin vastuussa kodista ja lapsista.
En tiedä vertailevatko miehet puolisojaan vai mikä on syynä siihen, että kaikkien pitäisi toimia samalla lailla.
pom pom kirjoitti:
"Ulkomaalaisissa miehissä on enemmän tyyppejä, jotka ovat myös fiksuja muuten."
ulkomaalaisissa naisissa on paljon sellaisia jotka eivät tuskaile naiseutensa kanssa niin verissäpäin kuin suomessa. mutta on tyhmä puhua ulkomaalaisista ryhmänä kuitenkaan. oletko asunut maailmalla koskaan?
Vain viidessä maassa kolmella mantereella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dong dong kirjoitti:
"Siinä olen eri mieltä. Olen yllättynyt miten älyllisesti heikko vastus useimmat miehet ovat."
tyhmiä miehiä on paljon. lattapäitä naisia ehkä enemmän. nainen voittaa aggressiolla johon ei saisi vastata..
Itse olen tavannut enemmän älykkäitä naisia. Miehissä aika yleistä on se, että voidaan olla joku nippeliosaaja, mutta sosiaalisesti tolloja. Tapaamissani naisissa on enemmän ihmisiä, jotka ovat sekä ammatissaan älykkäitä, mutta myös ihmisinä fiksuja. Näin varsinkin kun puhutaan suomalaisista miehistä ja naisista. Ulkomaalaisissa miehissä on enemmän tyyppejä, jotka ovat myös fiksuja muuten.
No on tämäkin aikamoista yleistämistä, ei mitenkään sosiaalisesti taitavaa tai fiksua.
Ei se ole yleistävää vaan se on empiirinen havainto omasta elämästäni.
Empiirinenkin havainto tulee dokumentoida ja asettaa systemaattisesti koottuun aineistoon. Aineistokin pitää sitten vielä käsitellä ja arvioida. Tuo ei ole empiriinen havainto vaan mutua.
"Voi, en ymmärtänyt että yritit ivata. Ivaamiseen tarvitaan nimittäin yleensä joku fiksu heitto."
ai sellaisia fiksuja heittoja kuin täällä (kerroinhan että heijastan paikkaa, en ideaalia): mainspleinaaja (sic), ressukka.. mutta olet väärässä ylipäänsä, tietenkin. mutta kun on lusikalla annettu.
"Vain viidessä maassa kolmella mantereella.""
eli olet nähnyt että naiseus on muutakin kuin kitkerää kalkkia?
Onpa outo tyyppi. Ei kestä naista sellaisena kuin hän on, vaan haluaa jonkun koriste-esineen. Mä tykkään naisten jutuista, mutta luonteeltani olen "miesmäinen". Tykkään heittää läppää, en juoruta ja kaakattaa. Tuntuu, että välillä omaakin miestä harmittaa, kun en ole luonteeltani tarpeeksi pehmeä hänen makuunsa. Mutta ei nyt noin näkyvästi pahoita mieltään.
"No et kyllä onnistunut siinä. Missä muka olet syöttänyt kellekään tässä ketjussa "omaa lääkettään".
on totta että naiset eivät oikein opi virheistään
Jatkan vielä. Lähes kaikki eksäni ovat olleet sellaisia, että ovat yrittäneet "kouluttaa" minusta kodin hengetärtä. Mun ja nykyisen mieheni suhteen alussa laitoin päivittäin todella hyvää ruokaa, siivosin enemmän ja panostin paremmin ulkonäkööni. Opiskelin, tein töitä sekä harjoittelua ja pyöritin harrastuksia kaikkia yhtä aikaa (koulusta piti saada jokaisesta opintojaksosta kiitettävä arvosana), ja lopulta sain vuoden alussa kovan burn-outin. En ole pariin kuukauteen laittanut ruokaa enää juuri ollenkaan, ja olen kotona tukka pystyssä verkkarit jalassa. Kun anoppi tulee käymään, mies menee yhdessä kanssani keittiöön, laittaa pullat pöytään ja kaatelee kahvia, jolloin avustan häntä niin hyvin kuin pystyn. Hän myös hoitaa ruoat pääosin niin, ettei minun tarvitse, vaan voin töiden ja koulutehtävien jälkeen lepäillä sohvalla tai vaikka nukkua tunnin. Aion tänään puhua tästä mieheni kanssa ja kiittää häntä siitä, että hän on niin joustava, avulias ja ihana. Hän on ansainnut positiivisen palautteen, kun on jaksanut katsella minua tällaisena sekasortoisena rauniona. Toukokuussa koulujutut helpottaa, ja jaksan taas varmasti tehdä enemmän kotitöitä. On ihanaa olla kerrankin sellaisen miehen kanssa, joka ei painosta mua mihinkään tai oleta minusta mitään.