yliluonnollisinta mitä olet kohdannut?
Kommentit (54)
Hautajaisissa tunsin kuinka kuollut sukulaiseni "rauhoitti" minua. Hetken ajan oli rauhallinen, lämmin ja hyvä olo, suru katosi. Sen hetken jälkeen suru kyllä palasi, mutta se parin minuutin mittainen lämmin hetki oli mieleenpainuva. Ihan kuin minulle olisi jätetty hyvästit. Olen ateisti enkä usko sieluun tai elämän jatkumiseen (paitsi alkuainetasolla), siksi oli jännä kokemus. :)
Pikkuvekarana puhuin kummituksen kanssa. Kerroin äidille mitä paksua kultasormusta sormessaan pitänyt vieras setä oli sanonut ja kysyin sellaisen vaikean sanan merkitystä jota en mitenkään olisi voinut tietää. Menivät katsomaan tyypin perässä portaita pitkin yläkertaan että mikäs mies on tullut luvatta taloon mutta siellä ei ollut ketään. Portaat olivat ainoa kulkutie ja poistumisreitti.
Talossa oli kummitellut ennenkin.
Tytär käytti eilen aamulla koiran ulkona. Pyytämättä. Koira on 7,5-vuotias, ja tätä ei ole tainnut tapahtua ikinä. Samana päivänä lapsen isä kävi ostaa lapsen kanssa ratsastushousut. Ihan tosta noin vaan lapsen pyytäessä, eikä ole vielä vaatinut multa rahaa niihin. Oisko tuossa verikuussa ollut taikaa?
Heräsin anustappi perseessä ja olin edellisenä iltana selvinpäin, ENKÄ EDES OMISTA ANUSTAPPIA!!!
[quote author="Kyrpä Jooseppi" time="29.09.2015 klo 06:46"]
Heräsin anustappi perseessä ja olin edellisenä iltana selvinpäin, ENKÄ EDES OMISTA ANUSTAPPIA!!!
[/quote]
Tyylikästä, ilmeisesti olet liittynyt netissä johonkin kirjakerhoon, johon kuuluu tilaajaetuna anustapin asennus perseeseen!
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 08:01"]
[quote author="Kyrpä Jooseppi" time="29.09.2015 klo 06:46"]
Heräsin anustappi perseessä ja olin edellisenä iltana selvinpäin, ENKÄ EDES OMISTA ANUSTAPPIA!!!
[/quote]
Kannattaa lukea myös pieni teksti kääntöpuolelta.
Tyylikästä, ilmeisesti olet liittynyt netissä johonkin kirjakerhoon, johon kuuluu tilaajaetuna anustapin asennus perseeseen!
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 08:07"]
Näin kerran mustalaisen ansiotyössä.
[/quote]
Mä olen nähnyt kaksi. Vuonna 1999 ja 2015. Sattumaako? Ehkä ei...
Kesken tavallisen työpäivän, ilman mitään varoituksia pärähti paskat housuun. Tuli yliluonnollinen olo, enkä voinut uskoa mitä minulle tapahtui. Noh könkkäilin työpisteeltäni vessaan putsaamaan paikkoja, mutta muuta ma pökäle taisi lahkeesta pudota matkan varrelle. Siivoojille vähän ylimääräistä nakkia, heh heh
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 08:31"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 08:07"]
Näin kerran mustalaisen ansiotyössä.
[/quote]
Mä olen nähnyt kaksi. Vuonna 1999 ja 2015. Sattumaako? Ehkä ei...
[/quote]
Ei hallusinaatioissa ole mitään ylilluonnollista.
Vaarini kävi jättämässä mulle hyvästit kuolemansa jälkeen. Olin silloin 16 v. Vaari oli kuollut pari viikkoa aiemmin, kun heräsin yöllä siihen, että joku nyki kulmakarvaani. Jatkoi sinnikkäästi uudelleen, kunnes avasin silmäni ja katsoin huonettani, jonka keskelle muodostui pitkulainen vaalea "sumupilvi", joka velloi ja alkoi muotoutua ihmiseksi. Pelästyneenä vedin peiton ylitseni ja olin sydän hakaten peiton alla, kunnes äkkiä ylleni laskeutui äärimmäinen rauha ja hyvä olo. Vaari oli mielessäni voimakkaasti, vaivuin heti uneen. Omituista oli.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 08:04"]Kyrpä (oma), nousee ajatuksen voimalla.
[/quote]
Minun kyrvällä on täysin oma tahto ja se määrää minua enkä minä sitä, t ei niin uskollinen mies.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 09:31"]
Vaarini kävi jättämässä mulle hyvästit kuolemansa jälkeen. Olin silloin 16 v. Vaari oli kuollut pari viikkoa aiemmin, kun heräsin yöllä siihen, että joku nyki kulmakarvaani. Jatkoi sinnikkäästi uudelleen, kunnes avasin silmäni ja katsoin huonettani, jonka keskelle muodostui pitkulainen vaalea "sumupilvi", joka velloi ja alkoi muotoutua ihmiseksi. Pelästyneenä vedin peiton ylitseni ja olin sydän hakaten peiton alla, kunnes äkkiä ylleni laskeutui äärimmäinen rauha ja hyvä olo. Vaari oli mielessäni voimakkaasti, vaivuin heti uneen. Omituista oli.
[/quote]
Tuli mieleen tuosta sumupilvestä, että parasta aikaa luen kirjaa nimeltä Viisikanta jonka on kirjoittanut Ture Ara. Siinä on kohta jossa mainitaan myös sumupilvi.
Joo, sitä on hankala kuvailla, sellaista vellovaa sumua - kuin diskon hiilihappojääsavua joka muovautui ihmisen muotoiseksi, mutta minä pelästyksissäni painuin peiton alle kauhusta kankeana enkä jäänyt odottamaan, mitä siitä muotoutui. Eikä ollut mikään unihalvaus, koska olin täysin toimintakykyinen.
Lapsena minä myös näin sumupulven, josta muodostui lettipäinen tyttö. Vieläkään en ymmärrä, mitä se oli.
Ja Tapio Kaitaharju kertoo kirjassaan Rajan tuntumassa siitä miten hänen isänsä ilmestyi hänelle.
En muista oliko se ensin sumupilvenä josta hänen isänsä ilmestyi vai oliko jollain muulla tavalla.
Uskon ilman muuta että nuo tapaukset ovat aitoja tosi tapauksia joista kerrotte.
Suosittelen jos ette ole ennen lukeneet viisikanta ja rajan tuntumassa kirjoja niin lukekaa, ehkä niissä selviää teille jotain.
20
Aina välillä tunnen mitä musta ajatellaan, tai vaistonnut niitä tunteita mua kohtaan.