Lumilautailun uudet sukupolvet
Voi iskä iskä... Näitä lumilautailuun innostettavia lapsia näkee nyt paljon pienissä laskettelukeskuksissa. OIshan se niin kivaa nähdä oma "mini-me" mäessä.
Aikuisikään ehtineen lautailijan kannattaa kuitenkin muistaa, mistä oma lumilautailu lähti 20-30 vuotta sitten. Se lähti omasta innostuksesta ja kapinasta, valittiin oma laji jota omat vanhemmat ei osaa, ja painuttiin mäkeen. Nyt kun keski-ikäisenä tyrkytät lautailua omalle lapselle, se on jokseenkin sama, kuin oma isäukkosi olisi lapsuudessa tyrkyttänyt sulle omaa lempilajiaan.
Eero Ettala haluaisi jatkaa lapsuutensa perinnettä oman poikansa kanssa: "Pikkumies saa itse päättää"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/eero-ettala-haluaisi-jatkaa-lapsuut…
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä normaaleissa perheissä lapset kiinnostuu niistä tekemisistä, mistä vanhemmat innostuvat. Toki murrosiässä asiat voivat muuttua, mutta pikkulapsena. Siksi ne lasten ekat harrastukset kannattaa valita sen mukaan, mistä itse innostuu ja jaksaa olla kannustamassa mukana.
Ehkä silloin, jos se on neutraalia koko perheen tekemistä, mutta sattumoisin tunnen jalisvalmentajan, jonka poikaa ei - yrityksistä huolimatta - todellakaan kiinnosta jalkapallo, ja lumilautaharrastajan, jonka poikaa on pari talvea laudalle laitettu mutta ei todellakaan ole innostunut. Sen huomaa, milloin into on ihan vaan iskän omassa päässä.
Ap
Kyllä normaaleissa perheissä lapset kiinnostuu niistä tekemisistä, mistä vanhemmat innostuvat. Toki murrosiässä asiat voivat muuttua, mutta pikkulapsena. Siksi ne lasten ekat harrastukset kannattaa valita sen mukaan, mistä itse innostuu ja jaksaa olla kannustamassa mukana.