HS: Vauvakato vaivaa Suomea
Linkki uutiseen: http://www.hs.fi/tiede/a1443153505337?ref=hs-art-luetuimmat-6
Mitä mieltä olette? Onko taantuma vaikuttanut teidän perhesuunnitteluun? Onko syynä lapsiperheiden palveluihin iskevä leikkauspolitiikka vai pelko omasta työttömyydestä vai asumisen hinta jne.?
Meillä ainakin lykkääntyi ensimmäisen lapsen hankkiminen, koska alkuperäinen ala tarjosi vain työpätkiä. Opiskelin pari vuotta lisää kunnes sain töitä ja esikoinen pistettiin alulle. Nyt organisaatiossa alkaa yt:t ja tässä kuviossa toisen lapsen tekeminen on ihan mahdoton ajatus, kun ei ole mitään takeita että tältä alalta enää löytyy töitä. Ikä tulee jo vastaan vaikka vauvakuume välillä nostaa päätään. Yhden lapsen kanssa voi vielä mennä vaikka toinen olisi työtön. Toinen lapsi tarkoittaisi kolmioon muuttamista ja siihen ei oikein olisi varaa vaikka työt jatkuisi.
Kivaa oli kuitenkin nähdä, että kerrankin taloudelliset seikat nähdään syntyvyyden vähenemisen taustalla. Yleensä syytetään vain nuorten aikuisten mukavuudenhalua...
Kommentit (192)
Saman asian kanssa ollaan mieheni kanssa painittu ja ollaan tultu siihen tulokseen että emme lapsia 'hanki'. Tulemme nykyisellään ihan ok toimeen, harrastamme ja matkustelemmekin. Monet ehdottelevat että nyt kun olemme talonkin ostaneet, niin sinnehän mahtuu niitä lapsiakin. Elämä on valintoja ja siksi tingimmekin asuinsijainnistamme, saadaksemme kunnollisen kodin jossa on tilaa, siitä olemme haaveilleet. Lapsen tekeminen ei meille vain ole järkevää, etenkin kun kummallakaan ei mitään suurta vauvakuumeilua ole. Jos nyt lapsi tulisikin, olisi ensimmäinen kompastuskivi hoitopaikka, joita täältä meidän paikkakunnaltamme ei niin vain löydykään. Minulla ei olisi mahdollisuutta jäädä vuosiksi lapsen kanssa kotiin. Kun lapsi kasvaisi, tottakai hän haluaisi harrastaa, mutta missä? Olisiko pakko muuttaa jälleen lähemmäs kasvukeskuksia? Lähin neuvola on tuossa 170 km päässä. Joutuisin olemaan töistä pois puoli päivää käyttääkseni lasta tarkastuksissa. Tarvitseeko edes mainita että asumme Lapissa. Pointti on se, ettei kannata.
En tekisi kolmatta mistään hinnasta, nyt jo hirvittää millaiseksi näiden kahden tulevaisuus muodostuu. Onneksi olemme jo ohi päiväkoti-iän ja sain olla pitkään ja rauhassa kotona kahden lapsen kanssa. Ei tulisi mieleenkään riskeerata tällä hetkellä hyvää työpaikkaa ja jäädä vauvan kanssa kotiin kun tukia koko ajan leikataan ja päiväkotiryhmät ne vaan kasvaa ja kasvaa..
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:36"]
Kyllä on vaikuttanut, perheemme jää tätä nykyä kaksilapsiseksi vaikka haaveilimme aina kolmesta tai neljästäkin lapsesta. Olemme juristipariskunta, mutta työelämä verottaa ja asunnot Helsingissä ovat kalliita. Työelämän yhteensovittaminen perhe-elämään on muodostumassa koko ajan vaativammaksi (työelämän tosiasiallinen joustamattomuus yt-menettelyiden ja säästöjen keskellä) sekä kasvattamiselle asetetut kasvavat vaatimukset (lasta ei saa jättää hetkeäkään yksin yms.) Arjessa ei juurikaan ole turvaverkkoja. Rahkeet ei yksinkertaisesti riitä. Isompaan asuntoonkaan ei ole varaa. (Kodin on oltava lähellä työpaikkoja, muuten pakka ei yksinkertaisesti toimi alalla, jossa tehdään pitkää päivää.) Sääli, olemme hyvin lapsirakkaita molemmat.
[/quote]
Aika huolestuttavaa, jos edes juristeilla ei ole varaa kolmanteen lapseen. Toisaalta onhan paljon ihmisiä jotka tekevät lapsia ihan olemattomilla tuloilla ja muuttavat sitten syrjempään ja esimerkiksi toinen jää kotiin. Mutta siinä varmasti saa heittää aikaisemmalle elintasolle hyvästit. Tekisittekö silti kolmannen jos olisi ehdottomasti iän puolesta viimeinen hetki?
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:41"]
Saman asian kanssa ollaan mieheni kanssa painittu ja ollaan tultu siihen tulokseen että emme lapsia 'hanki'. Tulemme nykyisellään ihan ok toimeen, harrastamme ja matkustelemmekin. Monet ehdottelevat että nyt kun olemme talonkin ostaneet, niin sinnehän mahtuu niitä lapsiakin. Elämä on valintoja ja siksi tingimmekin asuinsijainnistamme, saadaksemme kunnollisen kodin jossa on tilaa, siitä olemme haaveilleet. Lapsen tekeminen ei meille vain ole järkevää, etenkin kun kummallakaan ei mitään suurta vauvakuumeilua ole. Jos nyt lapsi tulisikin, olisi ensimmäinen kompastuskivi hoitopaikka, joita täältä meidän paikkakunnaltamme ei niin vain löydykään. Minulla ei olisi mahdollisuutta jäädä vuosiksi lapsen kanssa kotiin. Kun lapsi kasvaisi, tottakai hän haluaisi harrastaa, mutta missä? Olisiko pakko muuttaa jälleen lähemmäs kasvukeskuksia? Lähin neuvola on tuossa 170 km päässä. Joutuisin olemaan töistä pois puoli päivää käyttääkseni lasta tarkastuksissa. Tarvitseeko edes mainita että asumme Lapissa. Pointti on se, ettei kannata.
[/quote]
Varmaan juuri tuollaisten tilanteiden vuoksi jotkut haluavatkin tulkita, että syy on mukavuudenhalussa. Oikeasti ongelma on se, että niille lapsille ei ole mahdollista nykysuomessa järjestää sellaista elämää, jota itse pitää hyvän elämisen ehtona. Ja tuo on ainakin omasta mielestäni ihan pätevä syy jatkaa elämää kaksin. Välillä tuntuu, että se on joku itseiarvo, että uhrataan lapsen vuoksi kaikki haaveet ja jopa oma toimeentulo. Ennen oli ehkä pakko, kun ehkäisyä ei ollut, mutta nykyään on muitakin mahdollisuuksia. Mutta en kyllä pidä sitäkään hyvänä kehityksenä, että vain rikkailla ja toisaalta tuen varassa elävillä on varaa tehdä lapsia. -ap
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:16"][quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:14"]
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:08"]
Tee se lapsi ja lopeta tollasten miettiminen. Kaksi lasta ei maksa sen enempää kun yksikään. Kun lapset on isoja ne voi asua samassa huoneessa. Kun ne on pieniä, voitte kaikki nukkua samassa huoneessa.
Vasta kolmatta ja sen yli kannattaa miettiä rahanäkökulmasta
[/quote]
Järkyttävä neuvo. Työttömien lapsiahan tämä maa ja kunnat tarvitsevat (not)... Kyllä yksi riittää jos sen pystyy itse elättämään. Mamut hoitaa työttömien lasten synnyttämisen, ei siihen enää tarvita kotimaista panosta.
[/quote]
Ja täydennän vielä, että jos kaikki tekisivät vähista rahoista vain lapsia niin ei kenelläkään ole varaa mihinkään kun kaikki rahat menevät asuntosijoittajille ja monopoliasemassa olevien kauppojen osinkihin. Veronmaksajiltakin olisi hyvä kysyä ennenkun tuupataan lisää porukkaan heidän hupenevilla varoilla elätettäviksi.
[/quote]
No kukas ne tulevat verot sitten maksaisi? Nykyinen talousahdinko on seurausta menneiden vuosikymmenien perhepoliittisista laiminlyönneistä. Mikään ei tuo talouteen niin paljon dynamiikkaa ja yrittäjyyttä kuin nuoret aikuiset. Katsokaa huviksenne vaikka Suomen taloushistoriaa siltä ajalta kun suuret ikäluokat tulivat työikään. Tai katsokaa, mitä Japanille,maailman harmaantuneimmalle maalle, on käynyt.
Me emme mieheni kanssa ainakaan näillä näkymin aijo lasta edes yrittää. Mieheni on auto-onnettomuudesta johtuen työkyvyttömyyseläkkeellä vasta 28 vuotiaana. Tehokkaasti olemme siitä lähtien tippuneet pois tästä yhteiskunnan hyörinästä. Tuntuu siltä että mieheni pitäisi vain nyt nopeasti kuolla pois tuosta roikkumasta, hänestä kun nyt on vain kuluja. Ei ole mahdollista että elättäisin miestäni (näin se käytännössä menee, hänen tukensa ovat niin pienet ja minun keskituloisuuteni vaikuttaa niihin) ja siinä sivussa lasta/lapsia. Näin tässä kävi, muttei voi mitään. En onneksi ennenkään nähnyt järkevänä tehdä lapsia, nyt se on jo utepinen ajatus
Me laskeskeltiin saavamme enemmän tukirahaa kuin nyt opiskelijapariskuntana, kun hankimme lapsen. Voitteko uskoa? Tarkoituksena ei ole siis elellä sossupummina, kunhan kerroin teillekin tämän hämmentävän tiedon. Olemme järkeilleet tämän niin, että teemme lapset nyt kun emme ole vielä kerinneet nostaa elintasoamme ja tottua siihen korkeampaan tasoon. Esikoinen syntyy ensi vuonna.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:49"]Me emme mieheni kanssa ainakaan näillä näkymin aijo lasta edes yrittää. Mieheni on auto-onnettomuudesta johtuen työkyvyttömyyseläkkeellä vasta 28 vuotiaana. Tehokkaasti olemme siitä lähtien tippuneet pois tästä yhteiskunnan hyörinästä. Tuntuu siltä että mieheni pitäisi vain nyt nopeasti kuolla pois tuosta roikkumasta, hänestä kun nyt on vain kuluja. Ei ole mahdollista että elättäisin miestäni (näin se käytännössä menee, hänen tukensa ovat niin pienet ja minun keskituloisuuteni vaikuttaa niihin) ja siinä sivussa lasta/lapsia. Näin tässä kävi, muttei voi mitään. En onneksi ennenkään nähnyt järkevänä tehdä lapsia, nyt se on jo utepinen ajatus
[/quote]
*utopinen.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:29"]Eniten pelottaa isis ja sota.
[/quote]
ISIS???????? Suomessa??????
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:49"]
Me emme mieheni kanssa ainakaan näillä näkymin aijo lasta edes yrittää. Mieheni on auto-onnettomuudesta johtuen työkyvyttömyyseläkkeellä vasta 28 vuotiaana. Tehokkaasti olemme siitä lähtien tippuneet pois tästä yhteiskunnan hyörinästä. Tuntuu siltä että mieheni pitäisi vain nyt nopeasti kuolla pois tuosta roikkumasta, hänestä kun nyt on vain kuluja. Ei ole mahdollista että elättäisin miestäni (näin se käytännössä menee, hänen tukensa ovat niin pienet ja minun keskituloisuuteni vaikuttaa niihin) ja siinä sivussa lasta/lapsia. Näin tässä kävi, muttei voi mitään. En onneksi ennenkään nähnyt järkevänä tehdä lapsia, nyt se on jo utepinen ajatus
[/quote]
Tässä sen näkee miten yhteiskunnalla ei ole kiinnostusta tukea lastensaantia. Jos se vaatisi vähänkään lisätukea, niin kunta nostaa kädet ylös. Tuntuu epäreilulta teidän puolesta, että joutuu yhden tragedian vuoksi kohtaamaan niitä vielä lisää. Kyllä ainakin minä maksaisin mielelläni enemmän veroja, että teilläkin olisi edes tosiasiallinen mahdollisuus valita :(
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:49"][quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:41"]
Saman asian kanssa ollaan mieheni kanssa painittu ja ollaan tultu siihen tulokseen että emme lapsia 'hanki'. Tulemme nykyisellään ihan ok toimeen, harrastamme ja matkustelemmekin. Monet ehdottelevat että nyt kun olemme talonkin ostaneet, niin sinnehän mahtuu niitä lapsiakin. Elämä on valintoja ja siksi tingimmekin asuinsijainnistamme, saadaksemme kunnollisen kodin jossa on tilaa, siitä olemme haaveilleet. Lapsen tekeminen ei meille vain ole järkevää, etenkin kun kummallakaan ei mitään suurta vauvakuumeilua ole. Jos nyt lapsi tulisikin, olisi ensimmäinen kompastuskivi hoitopaikka, joita täältä meidän paikkakunnaltamme ei niin vain löydykään. Minulla ei olisi mahdollisuutta jäädä vuosiksi lapsen kanssa kotiin. Kun lapsi kasvaisi, tottakai hän haluaisi harrastaa, mutta missä? Olisiko pakko muuttaa jälleen lähemmäs kasvukeskuksia? Lähin neuvola on tuossa 170 km päässä. Joutuisin olemaan töistä pois puoli päivää käyttääkseni lasta tarkastuksissa. Tarvitseeko edes mainita että asumme Lapissa. Pointti on se, ettei kannata.
[/quote]
Varmaan juuri tuollaisten tilanteiden vuoksi jotkut haluavatkin tulkita, että syy on mukavuudenhalussa. Oikeasti ongelma on se, että niille lapsille ei ole mahdollista nykysuomessa järjestää sellaista elämää, jota itse pitää hyvän elämisen ehtona. Ja tuo on ainakin omasta mielestäni ihan pätevä syy jatkaa elämää kaksin. Välillä tuntuu, että se on joku itseiarvo, että uhrataan lapsen vuoksi kaikki haaveet ja jopa oma toimeentulo. Ennen oli ehkä pakko, kun ehkäisyä ei ollut, mutta nykyään on muitakin mahdollisuuksia. Mutta en kyllä pidä sitäkään hyvänä kehityksenä, että vain rikkailla ja toisaalta tuen varassa elävillä on varaa tehdä lapsia. -ap
[/quote]
Juuri näin. Aina surraan sitä, kuinka maaseutu kuolee ja kaikki muuttavat kaupunkeihin. Nykyinen asuinpaikka on siis minun sukutilani joka oli jo aikaa sitten jäänyt tyhjilleen ja päätimme mieheni kanssa elvyttää sen entiseen loistoonsa. Ymmärrämme täysin sen että on 'turha' muuttaa jumalan seläntaa ja tehdä pari lasta ja sitten valittaa siitä ettei ole palveluita ja kouluja ihan nurkan takana. Silti joidenkin sukulaisten ja tuttavien on vaikea ymmärtää että missä ne lapset viipyvät. Tätini ovat oikein innostuneina siunailleet että kuinka hienoa on kun vanha talokin kohta kaikuu neljännen sukupolven jalkojen tepsutuksesta. Joo hei, ihan heti.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:50"]
Me laskeskeltiin saavamme enemmän tukirahaa kuin nyt opiskelijapariskuntana, kun hankimme lapsen. Voitteko uskoa? Tarkoituksena ei ole siis elellä sossupummina, kunhan kerroin teillekin tämän hämmentävän tiedon. Olemme järkeilleet tämän niin, että teemme lapset nyt kun emme ole vielä kerinneet nostaa elintasoamme ja tottua siihen korkeampaan tasoon. Esikoinen syntyy ensi vuonna.
[/quote]
Tuo elintasopointti on totta! Opiskelijana saa lapsen kanssa ihan luvan kanssa ns. köyhäillä. Jos olet työtön ja perheellinen, olet muiden silmissä vain pummi. Ja monethan puhuu, että opiskelut etenee oikein sujuvasti siinä lapsen nukkuessa. Olisiko tuo Suomen uusi suunta? Se tosin toimii vain pareilla, jotka sen viiden vuoden aikana onnistuu ensinnäkin löytämään toisensa, ja sitten pysymään vielä yhdessä niin pitkään että lapsen hankkiminen tulee ajankohtaiseksi.
Tänne maahan, kun ei kannatakaan tehdä muksuja. Seuraavat sukupolvet tulee olemaan masentuneempia kuin nykyiset ja mitä tulee lasten hyvinvointiin, niin sitä ei ole ollut moneen vuoteen. Kiitos siitä sairaalle lastensuojelulle, neuvolalle ja holhousyhteiskunnalle.
Ei ole meillä vaikuttanut. Olemme luottaneet siihen, että pärjäämme. Kaksi lasta on, ja lisää saa tulla. Miehellä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, minä olen tehnyt pätkätöitä. Tällä hetkellä olen työttömänä, mutta silti jää rahaa säästöön. Pienet menot lienee.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:57"]
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:50"]
Me laskeskeltiin saavamme enemmän tukirahaa kuin nyt opiskelijapariskuntana, kun hankimme lapsen. Voitteko uskoa? Tarkoituksena ei ole siis elellä sossupummina, kunhan kerroin teillekin tämän hämmentävän tiedon. Olemme järkeilleet tämän niin, että teemme lapset nyt kun emme ole vielä kerinneet nostaa elintasoamme ja tottua siihen korkeampaan tasoon. Esikoinen syntyy ensi vuonna.
[/quote]
Tuo elintasopointti on totta! Opiskelijana saa lapsen kanssa ihan luvan kanssa ns. köyhäillä. Jos olet työtön ja perheellinen, olet muiden silmissä vain pummi. Ja monethan puhuu, että opiskelut etenee oikein sujuvasti siinä lapsen nukkuessa. Olisiko tuo Suomen uusi suunta? Se tosin toimii vain pareilla, jotka sen viiden vuoden aikana onnistuu ensinnäkin löytämään toisensa, ja sitten pysymään vielä yhdessä niin pitkään että lapsen hankkiminen tulee ajankohtaiseksi.
[/quote]
Luulen että useimmat eivät (valitettavasti?) lähde tälle meidän linjalle, koska monen vuoden opiskelujen jälkeen on jo kova hinku päästä siitä köyhyyden tunnusta. Meille tämä elintason noston venyttäminen passaa, sillä olemme molemmat todella lapsirakkaita ja lasten hankinta tuntuu tärkeämmältä.
Odotan kolmatta. Firmassa nimittäin yt:t tulossa eikä huvita saada potkuja.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:49"]Me emme mieheni kanssa ainakaan näillä näkymin aijo lasta edes yrittää. Mieheni on auto-onnettomuudesta johtuen työkyvyttömyyseläkkeellä vasta 28 vuotiaana. Tehokkaasti olemme siitä lähtien tippuneet pois tästä yhteiskunnan hyörinästä. Tuntuu siltä että mieheni pitäisi vain nyt nopeasti kuolla pois tuosta roikkumasta, hänestä kun nyt on vain kuluja. Ei ole mahdollista että elättäisin miestäni (näin se käytännössä menee, hänen tukensa ovat niin pienet ja minun keskituloisuuteni vaikuttaa niihin) ja siinä sivussa lasta/lapsia. Näin tässä kävi, muttei voi mitään. En onneksi ennenkään nähnyt järkevänä tehdä lapsia, nyt se on jo utepinen ajatus
[/quote]
Tässä näkee mitä on todellinen rakkaus. "Tuntuu siltä, että mieheni pitäisi nyt vain nopeasti kuolla tuosta pois roikkumasta... " :-(
Harmi, kuulostaa kurjalta, että annatte tuollaisten 'ulkoisten" asioiden vaikuttaa päätökseenne. Itsekin lappilaisena kyllä ymmärrän pitkiä matkoja, mutta luulisi sieltä teidän kylältä löytyvän jonkun, joka työllistyisi lastenhoitajana. Lääkärikäyntejä vartenhan on muutenkin varattava puoli päivää niin pitkien taipaleiden takaa, mutta en silti antaisi tuollaisten asioiden vaikuttaa elämääni. Miksi edes ostaa omaa taloa tai kerätä mammonaa, jos ei ole ketään, kenelle jättää se kaikki, sitten kun oma elämä loppuu...
Kiitos mamuille ja pakolaisille,kun tulette ja viette meidän rahat.
Me päätimme viime keväänä lykätä lastenhankintaa neljällä vuodella.