Lue keskustelun säännöt.
Suurin yksittäinen syy työttömyyteesi?
Jos pitäisi nimetä vain yksi syy työttömyyteesi, mikä se olisi?
Kommentit (219)
Irtisanouduin hyväpalkkaisesta työstä koska työmäärä oli ihan sairas eikä helpotusta ollut näköpiirissä, pöinvastoin. Päällimmäinen syy oli kuitenkin esihenkilöni ilkeä/toksinen persoona jonkalaista en ole koskaan joutunut kokemaan. En osannut / uskaltanut enää työskennellä hänen alaisenaan. En voi sietää sellaista kohtelua.
Oli pakko jättää koko yritys kun muutakaan ei löytynyt.
Nyt olen työtön ja pelottaa saanko enää näillä ikävuosilla koskaan sellaista työtä mitä oikeasti haluaisin ja mikä kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaus. Huonona päivänä 1km on pitkä matka.
Huono homma huoltoasema, kauppa tai raksa töihin. Niisdäseistään ja ravataan helposti yli 10 km/työvuoro.
Osa-aika ja pätkä työt . En elä 20h/viikko.
Huono palkka.
Marginaaliveroaste. En pysty 40h/viikko.jos tienää vaikka 700e/kk , niin vero(kun tukia leikataan) on aluksi 50%, sitten 70% eli jos saa palkkaa+100e ,käteen jää 30e .Sitten jopa eli 100%. (Ei saa työttömyys, eikä toimeentulotukea.esim lääkkeisiin, hoitokäynteihin)
Ei motivoi raskaaseen paskaduuniin.
On paljo asioita mitä en saa tehtyä ja hoidettua, syytä siihen en oikeen tiedä, sociaalinen pelko ainaki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin vuosia psykiatrisen hoidon potilaana. Nyt olen ns. terveiden kirjoissa, mutta kolmekymppinen, kouluttamaton ja vailla työkokemusta.
Opiskelen enkä halua tai jaksa tehdä töitä sen ohella. Kesätöihin olisin kyllä mennyt mielellään, jos olisin paikan jostain saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole nyt työtön, mutta vastaan silti kun en kelpaa oman alan töihin. Syynä on osaamattomuus. Joo töissä perehdytetään jne. mutta ei kukaan palkkaa osaamattonta kun on osaaviakin tarjolla. Hankala siinä markkinoida osaamistaan kun sitä ei ole. T. Matalapalkkahommissa DI:n koulutuksella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syy on vain siinä, etten ole tullut palkatuksi. Toivottavasti asia järjestyy tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua tehdä enää päivääkään töitä, koska pärjään näinkin. Olen ollut jo pitkälti yli 10-vuotta kotona tekemättä päivääkään töitä. Jos työn uhka tulee haen sairaslomaa.
Olen ollut useammassakin työhaastattelussa, mutta emme ole toistaiseksi päässeet aivan yhteisymmärrykseen palkkatoiveestani. Katselen nyt kesän yli ihan rauhakseen ja pistän yrityksen pystyyn varmaan vuodenvaihteessa, jos ei nappaa.
Työttömänä on ollut pitkästä aikaa ihan mukavaa kyllä vähän päälle 5kk on mennyt ihan siivillä. Toki liiton masseilla pari tonnia kuussa ei juhlaa ole, mutta vähän kun katsoo mitä syö, juo niitä kuuluisia alkon halvempia shampanjoita (:D) ja hakee grillijuhliin mätöt punalaputettuina on pärjäillyt ihan hyvin. Tuli pariviikkoa käytyä matkoillakin.
Koska olen oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Meen töihin ku päivät loppuu ansiosidonnaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Irtisanouduin hyväpalkkaisesta työstä koska työmäärä oli ihan sairas eikä helpotusta ollut näköpiirissä, pöinvastoin. Päällimmäinen syy oli kuitenkin esihenkilöni ilkeä/toksinen persoona jonkalaista en ole koskaan joutunut kokemaan. En osannut / uskaltanut enää työskennellä hänen alaisenaan. En voi sietää sellaista kohtelua.
Oli pakko jättää koko yritys kun muutakaan ei löytynyt.Nyt olen työtön ja pelottaa saanko enää näillä ikävuosilla koskaan sellaista työtä mitä oikeasti haluaisin ja mikä kiinnostaa.
Minulla sama, 13 vuotta samassa duunissa ammattitaidolla. Alkoi muuttumaan vuosien varrella, ettei ihmistä kunnioitettu pätkääkään. Teet ylitöitä, et saa ansaitsemiasi vapaapäiviä tai lomia muuten kun firmalle sopii. Sanoin itseni irti, ja nyt teen pätkätöitä duuneissa, joissa ei tarvitse koulutusta. En silti ikinä palaisi siihen henkiseen kyykytykseen.
En laita tikkuakaan ristiin työnhakuun, koskan en halua työllistyä vaan relata työttömänä koko elämäni!