Ex jätti kutsumatta 7-vuotiaamme häihinsä

Aika tylyltä kuulostaa. Mutta ei ole helppoja nämä uusperheen uusavioitumiset. Itse haluaisin karata naimisiin vaikka ulkomailla, mutta mitenkäs sitten miehen ex-liiton lapset, mukaan vaan noiden meidän yhteisten lisäksi? Mutta sitten on katras jo sellainen, että mukaan tarvitsisi myös isovanhemnat tms. lapsenvahdiksi, ja sitten alkaa myös ajatus karkaamisesta vesittymään. Mutta jos karkaisi vain yhteisten kanssa, ja järjestäisi sitten kotimaassa juhlat koko lähipiirille ex-liiton lapset mukaanlukien. Olisiko sekin kovin tympeää?

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:59"]Usein se on tämä uusi vaimo, joka ei halua niitä miehen lapsia sinne muistuttamaan miehen entisestä elämästä. Näitä hirviömorsiamia on pilvinpimein. Tätä en ole ikinä ymmärtänyt. Minkälainen nainen kieltää mieheltään tämän lapset...voi voi.

Ja ei, minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia, olen vain sivusta seurannut miten aikaisempi perhe hylätään uuden vaimon painostuksen alla. Iljettävää.
[/quote]

On niitäkin tapauksia, että mamma estää lapsia tapaamasta isää ja pyrkii vieraannuttamaan nämä toisistaan. Kun isä menee uusiin naimisiin ja perustaa uuden perheen, alkaa vinkuminen, että isä hylkäsi edellisen liiton lapset. Näitäkin on nähty.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 08:39"][quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 08:29"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 08:17"]Me emme myöskään kutsuneet miehen alle kouluikäisiä lapsia häihimme. Syynä oli se, ettemme saaneet ketään katsomaan lasten perään. Paikalla ei ollut ketään, jonka lapset olisivat pikein hyvin tunteneet.  Hassua, että alapeukutatte tällaista valintaa. Tässähän ajatellaan nimenomaan niitä lapsia. Teidän mielestänne olisi ollut parempi, että lapset palloilevat yksinään ja eksyksissä? Tai joku ventovieras olisi karaonut heidän perään. Joo, tosi mukavaa lapsille. [/quote] Toisin sanoen ette halunneet nähdä vaivaa. Ei se miehesi tule välittämään sinunkaan mahdollisista lapsista, mutta olet varmaan tehnytkin sen ratkaisun ettei niitä tule. Voit pitää lapsia ylipäätään pelkkinä vastuksina.

[/quote]

nähdä vaivaa? Mitä tarkoitat?

Emmehän me itse voi huolehtia kenenkään lapsista omissa häissämme. Jos tämä on sitä vaivan näkemistä, niin kyllä, emmem halunneet nähdä vaivaa. Kyse oli meidän parisuhteestamme, meidän häistämme. Ei lasten häistä.

Toinen olisi se, että olisimme palkanneet lastenlikan. Pohdimme sitä, mutta emme nähneet asiaa mielekkäänä lastenkaan kannalta. 

Ja olet oikeassa - meille ei yhteisiä lapsia tule. Minä en ole sitä päättänyt, vaan me olemme sen päättäneet.
[/quote]

Tää on just tätä. Hommataan lapsia, ja sitten pitää järjestää häät, joissa teeskennellään olevan lapsettomia.

Minun isällä ja isän vaimolla on aina ollut selvästi "minun ja sinun lapset". Minä en ollut mukana yhdelläkään lomareissulla jota isä vaimon ja vaimon lasten kanssa teki, enkä ole ollut heille tervetullut kylään sen jälkeen, kun itse muutin pois kotoa ja he vihdoin saivat muuttaa kahdestaan. 

Isä käy meidän luona, tai näemme vaikka kahvilassa. Äitipuoli käy täällä lastemme synttäreillä - jos käy. Useimmiten häntä ei täällä näy. Äitipuolen lapset ovat minua vanhempia, mutta minulla ei ole heihin mitään suhdetta. Toinen ei edes tervehdi, jos tulee vastaan. Isä ei koskaan puhu heistä minulle mitään. Molemmat ovat menneet tänä aikana naimisiin ja saaneet lapsia ja tiedän, että isä näkee heitä silloin tällöin. Mutta ei. 

Kutsun isän ja äitipuolen häihin sain eräänä heinäkuisena torstaina, kun häät olivat maanantaina 250km päässä kaupungissa, jossa toinen äitipuolen lapsista asuu. Juu, ei ollut paljoa mahdollisuuksia niin pienellä varoitusajalla lähteä mihinkään. 

Kerran sain aikaan puolen vuoden riidan sillä, että menin heidän kyydillään hautausmaalle pyhäinpäivänä. Isä ja äitipuoli menivät viemään kukkia äitipuolen exän haudalle (!!!) ja minä menin äidin puolen isovanhempien haudalle. Olin siinä, kun sattumalta äitini ja tämän uusi mies tulivat paikalle. Isä ja äitipuoli olivat myös lähestymässä hautaa, mutta näkivät meidät ja kääntyivät pois. Äitipuoli suuttui tästä minulle verisesti, eikä auttanut kun sanoin etten tiennyt että he ovat samaan aikaan siellä. Se olikin ainoa kerta (hän tuli elämääni kun olin kymmenenvuotias) kun sanoin hänelle pahasti: haistatin vitut ja kävelin kotiin. Puoleen vuoteen en kuullut kummastakaan mitään. 

Pahinta on, että tuollainen käytös on joidenkin mielestä ihan ok. Ja että minua voi syyttää kaikesta, koska olin pidättyväinen ja ujo lapsi, ja hyvin ujo teini. Että kun minä olin sellainen, oli minut oikeus sulkea kaikesta pois koko heidän loppuelämäkseen. 

Ajoittain tekee tiukkaa, etten olisi katkera. Toivon, että aika auttaa. Olen vasta 33-vuotias.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 15:21"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 22:02"][quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 21:47"][quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 21:05"][quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 21:00"]Aika tylyltä kuulostaa. Mutta ei ole helppoja nämä uusperheen uusavioitumiset. Itse haluaisin karata naimisiin vaikka ulkomailla, mutta mitenkäs sitten miehen ex-liiton lapset, mukaan vaan noiden meidän yhteisten lisäksi? Mutta sitten on katras jo sellainen, että mukaan tarvitsisi myös isovanhemnat tms. lapsenvahdiksi, ja sitten alkaa myös ajatus karkaamisesta vesittymään. Mutta jos karkaisi vain yhteisten kanssa, ja järjestäisi sitten kotimaassa juhlat koko lähipiirille ex-liiton lapset mukaanlukien. Olisiko sekin kovin tympeää? [/quote] Jos on karkaaminen mielessä, niin tietenkin teette sen miehesi kanssa kahdestaan. Kotimaassa sitten juhlat yhdessä kaikkien lasten kanssa. Ei kai miehesi niin tossu ole että suostuu siihen että aikaisemmat lapset jätetään matkalta pois? [/quote] Mies karkaisi kyllä kahdestaan, mutta minä en halua. [/quote] Eli sinä haluat vain omat lapsesi mukaan. [/quote] Kyllä, koska he ovat miehen ohella minulle ne maailman kaikista rakkaimmat henkilöt. Mutta uusperheessä tällaisen toivominen ei ole sallittua. Kuolinvuoteellekin pitää varmaan ex-liiton lapset pyytää, jotta kaikki elämän isot hetket varmasti tulevat jaetuksi.

[/quote]

Mites oikein käy oikeuntajuusi, että sinun elämäsi rakkaimmat henkilöt on oltava mukana mutta miehen elämän rakkaimmat henkilöt ei? Ovatko ne häät jotenkin enemmän sinun ja lastesi juttu eikä lainkaan mieheen ja hänen lapsiinsa liittyvä juttu? Ymmärrätkö mitään parisuhteen tasapuolisuudesta ja kumppanuudesta vai onko kaikki sinulle vain sitä, mikä sopii sinulle ja mielllyttää sinua?

Olet oikeasti aivan kuvottava. Oikeastaan karikatyyri äitipuolesta. Tuhkimollakin oli lapanen isänä, sinä äitipuolena ja sisarpuolina luultavasti kaltaisesi äidin kasvattamat lapset. Eikä kai kukaan voi kiistää, etteikö Tuhkimon äitipuoli olisi rakastanut OMIA lapsiaan.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 08:17"]Me emme myöskään kutsuneet miehen alle kouluikäisiä lapsia häihimme. Syynä oli se, ettemme saaneet ketään katsomaan lasten perään. Paikalla ei ollut ketään, jonka lapset olisivat pikein hyvin tunteneet. 

Hassua, että alapeukutatte tällaista valintaa. Tässähän ajatellaan nimenomaan niitä lapsia. Teidän mielestänne olisi ollut parempi, että lapset palloilevat yksinään ja eksyksissä? Tai joku ventovieras olisi karaonut heidän perään. Joo, tosi mukavaa lapsille.
[/quote]

Eikö teidän häissä ollut lainkaan miehesi sukua paikalla? Luulisi heidän tuntevan miehesi lapset?

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 08:39"][quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 08:29"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 08:17"]Me emme myöskään kutsuneet miehen alle kouluikäisiä lapsia häihimme. Syynä oli se, ettemme saaneet ketään katsomaan lasten perään. Paikalla ei ollut ketään, jonka lapset olisivat pikein hyvin tunteneet.  Hassua, että alapeukutatte tällaista valintaa. Tässähän ajatellaan nimenomaan niitä lapsia. Teidän mielestänne olisi ollut parempi, että lapset palloilevat yksinään ja eksyksissä? Tai joku ventovieras olisi karaonut heidän perään. Joo, tosi mukavaa lapsille. [/quote] Toisin sanoen ette halunneet nähdä vaivaa. Ei se miehesi tule välittämään sinunkaan mahdollisista lapsista, mutta olet varmaan tehnytkin sen ratkaisun ettei niitä tule. Voit pitää lapsia ylipäätään pelkkinä vastuksina.

[/quote]

nähdä vaivaa? Mitä tarkoitat?

Emmehän me itse voi huolehtia kenenkään lapsista omissa häissämme. Jos tämä on sitä vaivan näkemistä, niin kyllä, emmem halunneet nähdä vaivaa. Kyse oli meidän parisuhteestamme, meidän häistämme. Ei lasten häistä.

Toinen olisi se, että olisimme palkanneet lastenlikan. Pohdimme sitä, mutta emme nähneet asiaa mielekkäänä lastenkaan kannalta. 

Ja olet oikeassa - meille ei yhteisiä lapsia tule. Minä en ole sitä päättänyt, vaan me olemme sen päättäneet.
[/quote]

Olisitte voineet palkata sen lastenhoitajan. Ymmärrän kyllä ettette nähneet sitä mielekkääksi. Mutta lapset kasvavat ja muistavat kohtelunsa.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:59"]Usein se on tämä uusi vaimo, joka ei halua niitä miehen lapsia sinne muistuttamaan miehen entisestä elämästä. Näitä hirviömorsiamia on pilvinpimein. Tätä en ole ikinä ymmärtänyt. Minkälainen nainen kieltää mieheltään tämän lapset...voi voi.

Ja ei, minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia, olen vain sivusta seurannut miten aikaisempi perhe hylätään uuden vaimon painostuksen alla. Iljettävää.
[/quote]

Samaa olen minäkin nähnyt ja ihmetyttää miehet että ne suostuu.
Ihan pakko ajatella että lapset ei merkkaa mitään, vain naisen sukupuolielin näin hienommin sanottuna.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 17:27"][quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 16:06"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 08:17"]Me emme myöskään kutsuneet miehen alle kouluikäisiä lapsia häihimme. Syynä oli se, ettemme saaneet ketään katsomaan lasten perään. Paikalla ei ollut ketään, jonka lapset olisivat pikein hyvin tunteneet.  Hassua, että alapeukutatte tällaista valintaa. Tässähän ajatellaan nimenomaan niitä lapsia. Teidän mielestänne olisi ollut parempi, että lapset palloilevat yksinään ja eksyksissä? Tai joku ventovieras olisi karaonut heidän perään. Joo, tosi mukavaa lapsille. [/quote] Ihan mielenkiinnosta: miten olisitte toimineet jos kyse olisi ollut yhteisistä lapsistanne? Moni menee naimisiin vasta kun on lapsetkin tehtynä.

[/quote]

Ensinnäkin isovanhemmat olisivat tunteneet yhteiset lapsemme, eli olisivat olleet pitämässä heistä huolta. Lapset eivät olisi joutuneet itse selviämään ja palloilemaan isossa väkijoukossa, jossa eivät tunne ketään.

Kieltämättä olisimme suhtautuneet heihin erilailla. Ehkä sitten olisin palkannut lastenhoitajan, jos ei isovanhemmista siihen olisi ollut. Nämä miehen lapset kun eivät ole osa meidän arkeamme, ja lapset itsekin  itsekin sanovat tulevansa "kylään isän luokse". Ja asia oli näin jo ennen kuin minä ilmestyin kuvioihin.
[/quote]

Olet kyllä kylmä nainen kertakaikkiaan.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 22:02"][quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 21:47"][quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 21:05"][quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 21:00"]Aika tylyltä kuulostaa. Mutta ei ole helppoja nämä uusperheen uusavioitumiset. Itse haluaisin karata naimisiin vaikka ulkomailla, mutta mitenkäs sitten miehen ex-liiton lapset, mukaan vaan noiden meidän yhteisten lisäksi? Mutta sitten on katras jo sellainen, että mukaan tarvitsisi myös isovanhemnat tms. lapsenvahdiksi, ja sitten alkaa myös ajatus karkaamisesta vesittymään. Mutta jos karkaisi vain yhteisten kanssa, ja järjestäisi sitten kotimaassa juhlat koko lähipiirille ex-liiton lapset mukaanlukien. Olisiko sekin kovin tympeää?
[/quote]
Jos on karkaaminen mielessä, niin tietenkin teette sen miehesi kanssa kahdestaan. Kotimaassa sitten juhlat yhdessä kaikkien lasten kanssa. Ei kai miehesi niin tossu ole että suostuu siihen että aikaisemmat lapset jätetään matkalta pois?
[/quote]
Mies karkaisi kyllä kahdestaan, mutta minä en halua.
[/quote]
Eli sinä haluat vain omat lapsesi mukaan.
[/quote]
Kyllä, koska he ovat miehen ohella minulle ne maailman kaikista rakkaimmat henkilöt. Mutta uusperheessä tällaisen toivominen ei ole sallittua. Kuolinvuoteellekin pitää varmaan ex-liiton lapset pyytää, jotta kaikki elämän isot hetket varmasti tulevat jaetuksi.