Reissun lukion keskiarvoraja 2022

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko Otaniemen 10 laudaturin kirjoittaja kumpaa sukupuolta, ennätyspisteet kirjoittaneet on pohjoisen poikia. 

Nuo 10-12 aineen hamatraajat ovat miltei aina 4 vuoden opiskelijoita. Vähän niin kuin itseisarvo se lukumäärä. Ei siitä hyötyä mihinkään ole kun valintapisteitä saa vain 5 aineesta.

Jos lukee pitkän matikan ja fysiikan ja on useampi kuin yksi a-kieli, lukiota on vaikea suorittaa kolmeen vuoteen, joten jos se menee joka tapauksessa 3,5-4 vuoteen niin samallahan siinä sitten kirjoittaa enemmänkin aineita.

poika kirjoitti aikoinaan fykebi, pitkä matematiikka ja 2 pitkää kieltä

Ja? 

Voi kirjoittaa 3 vuodessa kun joku olsitä mieltä ett4 vuotta menee. Tietenkin jos ottaa psykan, historian, maantiedon jne kaikki kurssit.

Jos sun poikasi on aikoinaan tehnyt jotain, ei se tarkoita, että se nykyään on mahdollista. Lopsikin varmaan vaihtunut jo kahdesti sen jälkeen ja ihan kaikki muukin.

Sekä Lops16 että Lops21 mahdollistaa ihan helposti näiden kirjoittamisen 3 vuoteen. Toki jossain lukioissa voi olla niin vähän oppilaita tai muu syy (esim. harvinainen A-kieli) ettei kursseja järjestetä riittävän usein ja lukkarin kanssa tulee ongelmia

Mun lapsi kirjoittaa syksyllä bilsan ja A-englannin ja ensi keväänä äikkä, pitkä matikka, fy, ke, ja A-ruotsi. Ei ole missään kohtaa ollut ongelmia lukkarin kanssa. Hyvin mahtuu kolmeen vuoteen. Ja on mahdollista myös lops21:n kanssa toimia samoin.

Kolmenkin A-kielen kirjoittaminen kolmantena vuonna onnistuu, jos yksi on ruotsi, sillä on eri koepäivä kuin muilla kielillä.

Kaikki ei halua vain kirjoittaa, vaan kirjoittaa hyvin. Siksi se lukion suorittaminen 3,5 - 4 vuoteen on yleistynyt.

Koska mitään järkeähän ei ole hosua sitä läpi ja sitten täydennellä ja parannella vuositolkulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko Otaniemen 10 laudaturin kirjoittaja kumpaa sukupuolta, ennätyspisteet kirjoittaneet on pohjoisen poikia. 

Nuo 10-12 aineen hamatraajat ovat miltei aina 4 vuoden opiskelijoita. Vähän niin kuin itseisarvo se lukumäärä. Ei siitä hyötyä mihinkään ole kun valintapisteitä saa vain 5 aineesta.

Jos lukee pitkän matikan ja fysiikan ja on useampi kuin yksi a-kieli, lukiota on vaikea suorittaa kolmeen vuoteen, joten jos se menee joka tapauksessa 3,5-4 vuoteen niin samallahan siinä sitten kirjoittaa enemmänkin aineita.

poika kirjoitti aikoinaan fykebi, pitkä matematiikka ja 2 pitkää kieltä

Ja? 

Voi kirjoittaa 3 vuodessa kun joku olsitä mieltä ett4 vuotta menee. Tietenkin jos ottaa psykan, historian, maantiedon jne kaikki kurssit.

Jos sun poikasi on aikoinaan tehnyt jotain, ei se tarkoita, että se nykyään on mahdollista. Lopsikin varmaan vaihtunut jo kahdesti sen jälkeen ja ihan kaikki muukin.

Sekä Lops16 että Lops21 mahdollistaa ihan helposti näiden kirjoittamisen 3 vuoteen. Toki jossain lukioissa voi olla niin vähän oppilaita tai muu syy (esim. harvinainen A-kieli) ettei kursseja järjestetä riittävän usein ja lukkarin kanssa tulee ongelmia

Mun lapsi kirjoittaa syksyllä bilsan ja A-englannin ja ensi keväänä äikkä, pitkä matikka, fy, ke, ja A-ruotsi. Ei ole missään kohtaa ollut ongelmia lukkarin kanssa. Hyvin mahtuu kolmeen vuoteen. Ja on mahdollista myös lops21:n kanssa toimia samoin.

Mun esikoinen kirjoitti viime keväänä ja jo hänen vuosiluokastaan melkein puolet ei kirjoittanut kolmeen vuoteen. Ja kuopukseni aloitti nyt ja hänelle opo oli suositellut, että lukee 3,5 vuoteen.

Ja on iso huippulukio kyseessä.

No onko siihen joku erityinen syy, paljon ylimääräisiä kursseja? Joku painotuslinja? Koepäivien suhteen pitäisi onnistua ihan hyvin.

Näissä ranking-lukioissa painostetaan joskus pidentämään opintoja senkin vuoksi että tulisi mahdollisimman hyviä arvosanoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko Otaniemen 10 laudaturin kirjoittaja kumpaa sukupuolta, ennätyspisteet kirjoittaneet on pohjoisen poikia. 

Nuo 10-12 aineen hamatraajat ovat miltei aina 4 vuoden opiskelijoita. Vähän niin kuin itseisarvo se lukumäärä. Ei siitä hyötyä mihinkään ole kun valintapisteitä saa vain 5 aineesta.

Jos lukee pitkän matikan ja fysiikan ja on useampi kuin yksi a-kieli, lukiota on vaikea suorittaa kolmeen vuoteen, joten jos se menee joka tapauksessa 3,5-4 vuoteen niin samallahan siinä sitten kirjoittaa enemmänkin aineita.

poika kirjoitti aikoinaan fykebi, pitkä matematiikka ja 2 pitkää kieltä

Ja? 

Voi kirjoittaa 3 vuodessa kun joku olsitä mieltä ett4 vuotta menee. Tietenkin jos ottaa psykan, historian, maantiedon jne kaikki kurssit.

Jos sun poikasi on aikoinaan tehnyt jotain, ei se tarkoita, että se nykyään on mahdollista. Lopsikin varmaan vaihtunut jo kahdesti sen jälkeen ja ihan kaikki muukin.

Sekä Lops16 että Lops21 mahdollistaa ihan helposti näiden kirjoittamisen 3 vuoteen. Toki jossain lukioissa voi olla niin vähän oppilaita tai muu syy (esim. harvinainen A-kieli) ettei kursseja järjestetä riittävän usein ja lukkarin kanssa tulee ongelmia

Mun lapsi kirjoittaa syksyllä bilsan ja A-englannin ja ensi keväänä äikkä, pitkä matikka, fy, ke, ja A-ruotsi. Ei ole missään kohtaa ollut ongelmia lukkarin kanssa. Hyvin mahtuu kolmeen vuoteen. Ja on mahdollista myös lops21:n kanssa toimia samoin.

Kolmenkin A-kielen kirjoittaminen kolmantena vuonna onnistuu, jos yksi on ruotsi, sillä on eri koepäivä kuin muilla kielillä.

Kaikki ei halua vain kirjoittaa, vaan kirjoittaa hyvin. Siksi se lukion suorittaminen 3,5 - 4 vuoteen on yleistynyt.

Koska mitään järkeähän ei ole hosua sitä läpi ja sitten täydennellä ja parannella vuositolkulla.

No jos on pakko päästä todistusvalinnalla lääkikseen niin ehkä sitten... Enemmistölle riittää 3 vuotta vallan hyvin.

Av mammojen jälkikasvulle tärkeämpää on amiksen vaatima keskiarvo;D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko Otaniemen 10 laudaturin kirjoittaja kumpaa sukupuolta, ennätyspisteet kirjoittaneet on pohjoisen poikia. 

Nuo 10-12 aineen hamatraajat ovat miltei aina 4 vuoden opiskelijoita. Vähän niin kuin itseisarvo se lukumäärä. Ei siitä hyötyä mihinkään ole kun valintapisteitä saa vain 5 aineesta.

Jos lukee pitkän matikan ja fysiikan ja on useampi kuin yksi a-kieli, lukiota on vaikea suorittaa kolmeen vuoteen, joten jos se menee joka tapauksessa 3,5-4 vuoteen niin samallahan siinä sitten kirjoittaa enemmänkin aineita.

poika kirjoitti aikoinaan fykebi, pitkä matematiikka ja 2 pitkää kieltä

Ja? 

Voi kirjoittaa 3 vuodessa kun joku olsitä mieltä ett4 vuotta menee. Tietenkin jos ottaa psykan, historian, maantiedon jne kaikki kurssit.

Jos sun poikasi on aikoinaan tehnyt jotain, ei se tarkoita, että se nykyään on mahdollista. Lopsikin varmaan vaihtunut jo kahdesti sen jälkeen ja ihan kaikki muukin.

Sekä Lops16 että Lops21 mahdollistaa ihan helposti näiden kirjoittamisen 3 vuoteen. Toki jossain lukioissa voi olla niin vähän oppilaita tai muu syy (esim. harvinainen A-kieli) ettei kursseja järjestetä riittävän usein ja lukkarin kanssa tulee ongelmia

Mun lapsi kirjoittaa syksyllä bilsan ja A-englannin ja ensi keväänä äikkä, pitkä matikka, fy, ke, ja A-ruotsi. Ei ole missään kohtaa ollut ongelmia lukkarin kanssa. Hyvin mahtuu kolmeen vuoteen. Ja on mahdollista myös lops21:n kanssa toimia samoin.

Mun esikoinen kirjoitti viime keväänä ja jo hänen vuosiluokastaan melkein puolet ei kirjoittanut kolmeen vuoteen. Ja kuopukseni aloitti nyt ja hänelle opo oli suositellut, että lukee 3,5 vuoteen.

Ja on iso huippulukio kyseessä.

No onko siihen joku erityinen syy, paljon ylimääräisiä kursseja? Joku painotuslinja? Koepäivien suhteen pitäisi onnistua ihan hyvin.

Näissä ranking-lukioissa painostetaan joskus pidentämään opintoja senkin vuoksi että tulisi mahdollisimman hyviä arvosanoja.

Niin. He haluaa kirjoittaa hyvin, tietenkin. Esikoiseni tiesi mihin yliopistoon haluaa ja kirjoitti sinne vaadittavat aineet, sai ällän paperit ja on nyt siellä toiveyliopistossaan.

Kuopukseni taas ei tiedä vielä mitä haluaa joten hänellä on ne kolme a-kieltä jne ja hän aikoo olla lukiossa 3,5 vuotta.

Meillä nuori kävi lukiota 3,5v ja mm siksi, että hajautti kirjoittamansa aineet 3 osaan ja koska armeija alkoi tammikuun alussa niin ei ollut mitään hoppuakaan lopettaa lukiota toukokuussa vaan sitten syksyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko Otaniemen 10 laudaturin kirjoittaja kumpaa sukupuolta, ennätyspisteet kirjoittaneet on pohjoisen poikia. 

Nuo 10-12 aineen hamatraajat ovat miltei aina 4 vuoden opiskelijoita. Vähän niin kuin itseisarvo se lukumäärä. Ei siitä hyötyä mihinkään ole kun valintapisteitä saa vain 5 aineesta.

Jos lukee pitkän matikan ja fysiikan ja on useampi kuin yksi a-kieli, lukiota on vaikea suorittaa kolmeen vuoteen, joten jos se menee joka tapauksessa 3,5-4 vuoteen niin samallahan siinä sitten kirjoittaa enemmänkin aineita.

poika kirjoitti aikoinaan fykebi, pitkä matematiikka ja 2 pitkää kieltä

Ja? 

Voi kirjoittaa 3 vuodessa kun joku olsitä mieltä ett4 vuotta menee. Tietenkin jos ottaa psykan, historian, maantiedon jne kaikki kurssit.

Jos sun poikasi on aikoinaan tehnyt jotain, ei se tarkoita, että se nykyään on mahdollista. Lopsikin varmaan vaihtunut jo kahdesti sen jälkeen ja ihan kaikki muukin.

Sekä Lops16 että Lops21 mahdollistaa ihan helposti näiden kirjoittamisen 3 vuoteen. Toki jossain lukioissa voi olla niin vähän oppilaita tai muu syy (esim. harvinainen A-kieli) ettei kursseja järjestetä riittävän usein ja lukkarin kanssa tulee ongelmia

Mun lapsi kirjoittaa syksyllä bilsan ja A-englannin ja ensi keväänä äikkä, pitkä matikka, fy, ke, ja A-ruotsi. Ei ole missään kohtaa ollut ongelmia lukkarin kanssa. Hyvin mahtuu kolmeen vuoteen. Ja on mahdollista myös lops21:n kanssa toimia samoin.

Mun esikoinen kirjoitti viime keväänä ja jo hänen vuosiluokastaan melkein puolet ei kirjoittanut kolmeen vuoteen. Ja kuopukseni aloitti nyt ja hänelle opo oli suositellut, että lukee 3,5 vuoteen.

Ja on iso huippulukio kyseessä.

Ok. Erikoista. Omankin lapsen lukio on top10:ssä mutta vain n. 15 % jatkaa 4. vuodelle.

Heillä on kyllä tosi joustavasti järjestetty opinnot, voi tehdä omatoimisesti, suorittaa naapurilukiossa jne. jos on päällekkäisyyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Av mammojen jälkikasvulle tärkeämpää on amiksen vaatima keskiarvo;D

AV-mammoja on erilaisia ja heillä on erilaiset jälkikasvut. Samassa perheessä voi olla jopa amiksessa oleva ja eliittilukiossa oleva.

Hyvät vanhemmat osaavat ohjata lapsensa oikeanlaisen koulutuksen pariin. Lapsen osaamisen tasoon nähden liian vaativaan paikkaan patistaminen ei ole kannattavaa. Muiden menestys ei tartu eikä oma osaaminen kartu, kun perusasioiden läpikäymiseen ei käytetä riittävästi aikaa, vaan mennään suoraan vaativampaan sisältöön.

Ressussa ei ole paljoa lähärien ja putkimiesten jälkikaskua. Eikä tilanteelle voi mitään kun amis parien geenit eivät riitä korkeampaan älykkyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Av mammojen jälkikasvulle tärkeämpää on amiksen vaatima keskiarvo;D

AV-mammoja on erilaisia ja heillä on erilaiset jälkikasvut. Samassa perheessä voi olla jopa amiksessa oleva ja eliittilukiossa oleva.

Hyvät vanhemmat osaavat ohjata lapsensa oikeanlaisen koulutuksen pariin. Lapsen osaamisen tasoon nähden liian vaativaan paikkaan patistaminen ei ole kannattavaa. Muiden menestys ei tartu eikä oma osaaminen kartu, kun perusasioiden läpikäymiseen ei käytetä riittävästi aikaa, vaan mennään suoraan vaativampaan sisältöön.

Älykkyys on periytyvää joten silloin epäillä ovatko kaikki lapset yhteisiä.

Vierailija kirjoitti:

Ressussa ei ole paljoa lähärien ja putkimiesten jälkikaskua. Eikä tilanteelle voi mitään kun amis parien geenit eivät riitä korkeampaan älykkyyteen.

Mun esikoisen ryhmän vanhemmissa ei ollut yhtään ei-korkeakoulutettua. Käytännössä minä ja mieheni edustettiin heikkoa koulutustasoa kun ollaan vain maisteri ja DI. Isolla osalla kun oli tohtorin tutkinto jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ressussa ei ole paljoa lähärien ja putkimiesten jälkikaskua. Eikä tilanteelle voi mitään kun amis parien geenit eivät riitä korkeampaan älykkyyteen.

Mun esikoisen ryhmän vanhemmissa ei ollut yhtään ei-korkeakoulutettua. Käytännössä minä ja mieheni edustettiin heikkoa koulutustasoa kun ollaan vain maisteri ja DI. Isolla osalla kun oli tohtorin tutkinto jne.

Jakautuminen eri sosioekonomisiin ryhmiin alkoi 60-luvulla ja on jo tapahtunut lukuunottamatta joitakin poikkeuksia. Aina joskus luonnon oikusta joku amisten lapsikin saattaa yltää ressuun. Kyse on luultavasti kauempaa esivanhempien geeneistä esiin noussut älykkyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ressussa ei ole paljoa lähärien ja putkimiesten jälkikaskua. Eikä tilanteelle voi mitään kun amis parien geenit eivät riitä korkeampaan älykkyyteen.

Mun esikoisen ryhmän vanhemmissa ei ollut yhtään ei-korkeakoulutettua. Käytännössä minä ja mieheni edustettiin heikkoa koulutustasoa kun ollaan vain maisteri ja DI. Isolla osalla kun oli tohtorin tutkinto jne.

Jakautuminen eri sosioekonomisiin ryhmiin alkoi 60-luvulla ja on jo tapahtunut lukuunottamatta joitakin poikkeuksia. Aina joskus luonnon oikusta joku amisten lapsikin saattaa yltää ressuun. Kyse on luultavasti kauempaa esivanhempien geeneistä esiin noussut älykkyys.

Kyse on myös siitä, että "väärän taustan vanhemmat" eivät osaa ohjata lapsiaan oikealle opiskelupolulle. Siksi amisperheen lapsi saattaa nuorena lähteä amikseen, mutta sen jälkeen tajuta, että ei haluakaan tällaista elämää. Eräs sukulainen ponnisti amiksesta iltalukion kautta tohtoriksi, kun opiskelun palo nuorena aikuisena syttyi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ressussa ei ole paljoa lähärien ja putkimiesten jälkikaskua. Eikä tilanteelle voi mitään kun amis parien geenit eivät riitä korkeampaan älykkyyteen.

Mun esikoisen ryhmän vanhemmissa ei ollut yhtään ei-korkeakoulutettua. Käytännössä minä ja mieheni edustettiin heikkoa koulutustasoa kun ollaan vain maisteri ja DI. Isolla osalla kun oli tohtorin tutkinto jne.

Jakautuminen eri sosioekonomisiin ryhmiin alkoi 60-luvulla ja on jo tapahtunut lukuunottamatta joitakin poikkeuksia. Aina joskus luonnon oikusta joku amisten lapsikin saattaa yltää ressuun. Kyse on luultavasti kauempaa esivanhempien geeneistä esiin noussut älykkyys.

No tässäpä vasta älykäs kommentti. Lapseni olisi päässyt Ressun lukioon, valitsi kuitenkin toisen lukion. En ole korkeakoulutettu, lapsen isä ei ole käynyt edes lukiota. Omat vanhempani eivät ole myöskään pitkälle koulutettuja, myös minä olisin halutessani (oletettavasti, ja arvosanojen perusteella) voinut kouluttautua enemmän. Valitsin toisen ammatin.

Luulisi itsensä älykkäiksi mieltävien ihmisten ymmärtävän, että vaikka älykkyys ja koulutus korreloivat, niiden väliin ei voi laittaa yhtäläisyysmerkkiä. Vähemmän koulutettu voi olla myös älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ressussa ei ole paljoa lähärien ja putkimiesten jälkikaskua. Eikä tilanteelle voi mitään kun amis parien geenit eivät riitä korkeampaan älykkyyteen.

Mun esikoisen ryhmän vanhemmissa ei ollut yhtään ei-korkeakoulutettua. Käytännössä minä ja mieheni edustettiin heikkoa koulutustasoa kun ollaan vain maisteri ja DI. Isolla osalla kun oli tohtorin tutkinto jne.

höpöhöpö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ressussa ei ole paljoa lähärien ja putkimiesten jälkikaskua. Eikä tilanteelle voi mitään kun amis parien geenit eivät riitä korkeampaan älykkyyteen.

Mun esikoisen ryhmän vanhemmissa ei ollut yhtään ei-korkeakoulutettua. Käytännössä minä ja mieheni edustettiin heikkoa koulutustasoa kun ollaan vain maisteri ja DI. Isolla osalla kun oli tohtorin tutkinto jne.

Jakautuminen eri sosioekonomisiin ryhmiin alkoi 60-luvulla ja on jo tapahtunut lukuunottamatta joitakin poikkeuksia. Aina joskus luonnon oikusta joku amisten lapsikin saattaa yltää ressuun. Kyse on luultavasti kauempaa esivanhempien geeneistä esiin noussut älykkyys.

No tässäpä vasta älykäs kommentti. Lapseni olisi päässyt Ressun lukioon, valitsi kuitenkin toisen lukion. En ole korkeakoulutettu, lapsen isä ei ole käynyt edes lukiota. Omat vanhempani eivät ole myöskään pitkälle koulutettuja, myös minä olisin halutessani (oletettavasti, ja arvosanojen perusteella) voinut kouluttautua enemmän. Valitsin toisen ammatin.

Luulisi itsensä älykkäiksi mieltävien ihmisten ymmärtävän, että vaikka älykkyys ja koulutus korreloivat, niiden väliin ei voi laittaa yhtäläisyysmerkkiä. Vähemmän koulutettu voi olla myös älykäs.

Miten? Miksi joku jättäisi opiskelematta? Ja miksi ei mene parhaaseen mahdolliseen lukioon vaan alisuorittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä että noinkin moni hakee lukioon, vaikkei sieltä saa mitään oikeaa osaamista. Ylioppilastutkinto on yhtä tyhjän kanssa työnhaussa.

Tulihan se sieltä! Kaikkien lukiokeskustelujen klassikko! Katkeroitunut ammattikoululainen/elämänkoululainen joka tulee kyseenalaistamaan koko lukion merkityksen vaikkei siitä ollut edes kyse,

Tottahan se on. Ammattikoulusta valmistuu ammattiin ja ammattikoulun käynyt voi ihan yhtälailla hakeutua yliopistoon jos sellainen kiinnostaa. Lukiosta ei ole mitään hyötyä.

Amiksesta lääkikseen tai oikikseen?

lääkikseen ei ainakaan onnistu, täytyy käydä lukion syventävät fykebi ja maa tietyt kurssit

kärjessä ollut pitkään Etis ja Ressu, Kulosaaren yk,  Hgin Norssi, SYK, Viikin yliopiston normaali lukio

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä että noinkin moni hakee lukioon, vaikkei sieltä saa mitään oikeaa osaamista. Ylioppilastutkinto on yhtä tyhjän kanssa työnhaussa.

Tulihan se sieltä! Kaikkien lukiokeskustelujen klassikko! Katkeroitunut ammattikoululainen/elämänkoululainen joka tulee kyseenalaistamaan koko lukion merkityksen vaikkei siitä ollut edes kyse,

Tottahan se on. Ammattikoulusta valmistuu ammattiin ja ammattikoulun käynyt voi ihan yhtälailla hakeutua yliopistoon jos sellainen kiinnostaa. Lukiosta ei ole mitään hyötyä.

Yliopistoon on vaikea päästä pelkällä ammattitutkinnolla. Lukiolaisilla on auttamatta etulyöntiasema. Ammattikoulussa opitut parturi-kampaajan, kondiittori-leipurin, lähihoitajan tai vaikkapa prosessitekniikan taidot eivät anna kovin paljon valmiuksia akateemiseen maailmaan. 

Mahdollista se toki on, mutta helpoin tie akateemiseen maailmaan käy yleissivistävän lukiokoulutuksen kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä että noinkin moni hakee lukioon, vaikkei sieltä saa mitään oikeaa osaamista. Ylioppilastutkinto on yhtä tyhjän kanssa työnhaussa.

Tulihan se sieltä! Kaikkien lukiokeskustelujen klassikko! Katkeroitunut ammattikoululainen/elämänkoululainen joka tulee kyseenalaistamaan koko lukion merkityksen vaikkei siitä ollut edes kyse,

Tottahan se on. Ammattikoulusta valmistuu ammattiin ja ammattikoulun käynyt voi ihan yhtälailla hakeutua yliopistoon jos sellainen kiinnostaa. Lukiosta ei ole mitään hyötyä.

Amiksesta lääkikseen tai oikikseen?

lääkikseen ei ainakaan onnistu, täytyy käydä lukion syventävät fykebi ja maa tietyt kurssit

Onnistuu se, jos saa sen oppimäärän itse hommattua muualta, mutta helpoiten se onnistuu lukiossa.

Alisuoriutunut älykkö pystyy nuo asiat omaksumaan myös jostain Khan Academyn videoista ja lukemalla lukiokirjat siihen päälle. Keskivertoamikselta ei tietenkään onnistu.