Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Reissun lukion keskiarvoraja 2022
06.04.2022 |
Viime vuonna oli 9,5 ja hakijoita yhteensä reilut 600. Tänä vuonna lähes tuplamäärä hakijoita. Mahtaa keskiarvoraja asettua melko korkealle, kun koko PK-seudun kerma tuonne pyrkii. Tuonnehan otetaan sisään se 190 oppilasta.
Kommentit (326)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä että noinkin moni hakee lukioon, vaikkei sieltä saa mitään oikeaa osaamista. Ylioppilastutkinto on yhtä tyhjän kanssa työnhaussa.
Amislainen ei taita ymmärtää, ettei kukaan pelkkään lukioon aio opintoja jättää. Et taida olla kuullut korkeakouluista?
Amiksesta on tie sinne myös. Ja myös ylioppilaaksi. Ketuttaako, kun lukiolla ei ole enää statusarvoa?
(Olen itse lukion käynyt ja amikseen päätynyt taidekäsityöläinen, onnellinen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä että noinkin moni hakee lukioon, vaikkei sieltä saa mitään oikeaa osaamista. Ylioppilastutkinto on yhtä tyhjän kanssa työnhaussa.
Tulihan se sieltä! Kaikkien lukiokeskustelujen klassikko! Katkeroitunut ammattikoululainen/elämänkoululainen joka tulee kyseenalaistamaan koko lukion merkityksen vaikkei siitä ollut edes kyse,
Tottahan se on. Ammattikoulusta valmistuu ammattiin ja ammattikoulun käynyt voi ihan yhtälailla hakeutua yliopistoon jos sellainen kiinnostaa. Lukiosta ei ole mitään hyötyä.
Amiksesta lääkikseen tai oikikseen?
lääkikseen ei ainakaan onnistu, täytyy käydä lukion syventävät fykebi ja maa tietyt kurssit
Onnistuu se, jos saa sen oppimäärän itse hommattua muualta, mutta helpoiten se onnistuu lukiossa.
Alisuoriutunut älykkö pystyy nuo asiat omaksumaan myös jostain Khan Academyn videoista ja lukemalla lukiokirjat siihen päälle. Keskivertoamikselta ei tietenkään onnistu.
älykkäältä kyllä onnistuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressussa ei ole paljoa lähärien ja putkimiesten jälkikaskua. Eikä tilanteelle voi mitään kun amis parien geenit eivät riitä korkeampaan älykkyyteen.
Mun esikoisen ryhmän vanhemmissa ei ollut yhtään ei-korkeakoulutettua. Käytännössä minä ja mieheni edustettiin heikkoa koulutustasoa kun ollaan vain maisteri ja DI. Isolla osalla kun oli tohtorin tutkinto jne.
Jakautuminen eri sosioekonomisiin ryhmiin alkoi 60-luvulla ja on jo tapahtunut lukuunottamatta joitakin poikkeuksia. Aina joskus luonnon oikusta joku amisten lapsikin saattaa yltää ressuun. Kyse on luultavasti kauempaa esivanhempien geeneistä esiin noussut älykkyys.
No tässäpä vasta älykäs kommentti. Lapseni olisi päässyt Ressun lukioon, valitsi kuitenkin toisen lukion. En ole korkeakoulutettu, lapsen isä ei ole käynyt edes lukiota. Omat vanhempani eivät ole myöskään pitkälle koulutettuja, myös minä olisin halutessani (oletettavasti, ja arvosanojen perusteella) voinut kouluttautua enemmän. Valitsin toisen ammatin.
Luulisi itsensä älykkäiksi mieltävien ihmisten ymmärtävän, että vaikka älykkyys ja koulutus korreloivat, niiden väliin ei voi laittaa yhtäläisyysmerkkiä. Vähemmän koulutettu voi olla myös älykäs.
Miten? Miksi joku jättäisi opiskelematta? Ja miksi ei mene parhaaseen mahdolliseen lukioon vaan alisuorittaa?
On toisessa kovatasoisessa lukiossa, alisuorittamisesta tuskin voi puhua. Näistä huippulukioista oli juttua Hesarissa muinoin, kun vielä Tapiolan lukio oli kovin. Mitään mitattavaa huippua ei opetuksessa ollut, sen sijaan mikäli huippulukion maineessa olevaan lukioon hekeutuivat lahjakkaat kympin oppilaat, myös yo-menestys on hyvää, johtuen oppilaista itsestään.
Itse halusin ammatin, jossa pystyn tekemään mielestäni merkityksellistä työtä.
Tapiolan lukiossa oli musiikki luokka ts esiintyivät myös, Etis meni ohi ja nyt on kovaa huutoa Otaniemen lukio, yhdistyi Olarin matematiikka lukion kanssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikku kylässäkin voi kirjoittaa loistavasti kuten tänä vuonna pohjoisen pojat.
No sehän se pointti onkin. Huiput pärjäävät missä vaan, mutta jos käden ulottuvilla on valittavaksi asti lukioita, miksi ei valitsisi parasta?
Aika moni myös lähtee naapurikaupunkiin lukioon, vaikka omalta kylältäkin lukio löytyisi. Tämä näkyy kaikkialla valtateiden varrella, ei vain pk-seudulla.
matkat on ilmaisia,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikku kylässäkin voi kirjoittaa loistavasti kuten tänä vuonna pohjoisen pojat.
No sehän se pointti onkin. Huiput pärjäävät missä vaan, mutta jos käden ulottuvilla on valittavaksi asti lukioita, miksi ei valitsisi parasta?
Aika moni myös lähtee naapurikaupunkiin lukioon, vaikka omalta kylältäkin lukio löytyisi. Tämä näkyy kaikkialla valtateiden varrella, ei vain pk-seudulla.
matkat on ilmaisia,
Me valittiin ihan tarkoituksella Hesasta se yli 7 kilsan päässä oleva just ihan matkalipun takia.
Kävelymatkan päässä ei ollut mitään joten ihan sama ajaa kolme metropysäkkiä pidemmälle kun sittem raja ylittyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikku kylässäkin voi kirjoittaa loistavasti kuten tänä vuonna pohjoisen pojat.
No sehän se pointti onkin. Huiput pärjäävät missä vaan, mutta jos käden ulottuvilla on valittavaksi asti lukioita, miksi ei valitsisi parasta?
Aika moni myös lähtee naapurikaupunkiin lukioon, vaikka omalta kylältäkin lukio löytyisi. Tämä näkyy kaikkialla valtateiden varrella, ei vain pk-seudulla.
matkat on ilmaisia,
Me valittiin ihan tarkoituksella Hesasta se yli 7 kilsan päässä oleva just ihan matkalipun takia.
Kävelymatkan päässä ei ollut mitään joten ihan sama ajaa kolme metropysäkkiä pidemmälle kun sittem raja ylittyi.
idässä metro kulkee ja on aika hyvin lukioita, Kulosaaren lukio, Herttoniemen yk lukio, Itis Hgin kielilukio, Kontulan lähellä kirkon suuntaan on joku lukio, Vuosaaren lukio . Siilitien metroasemalta ulos ja bussilla oliko 79 Viikin yliopiston normaali lukioon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko Otaniemen 10 laudaturin kirjoittaja kumpaa sukupuolta, ennätyspisteet kirjoittaneet on pohjoisen poikia.
Nuo 10-12 aineen hamatraajat ovat miltei aina 4 vuoden opiskelijoita. Vähän niin kuin itseisarvo se lukumäärä. Ei siitä hyötyä mihinkään ole kun valintapisteitä saa vain 5 aineesta.
Jos lukee pitkän matikan ja fysiikan ja on useampi kuin yksi a-kieli, lukiota on vaikea suorittaa kolmeen vuoteen, joten jos se menee joka tapauksessa 3,5-4 vuoteen niin samallahan siinä sitten kirjoittaa enemmänkin aineita.
poika kirjoitti aikoinaan fykebi, pitkä matematiikka ja 2 pitkää kieltä
Ja?
Voi kirjoittaa 3 vuodessa kun joku olsitä mieltä ett4 vuotta menee. Tietenkin jos ottaa psykan, historian, maantiedon jne kaikki kurssit.
Jos sun poikasi on aikoinaan tehnyt jotain, ei se tarkoita, että se nykyään on mahdollista. Lopsikin varmaan vaihtunut jo kahdesti sen jälkeen ja ihan kaikki muukin.
Sekä Lops16 että Lops21 mahdollistaa ihan helposti näiden kirjoittamisen 3 vuoteen. Toki jossain lukioissa voi olla niin vähän oppilaita tai muu syy (esim. harvinainen A-kieli) ettei kursseja järjestetä riittävän usein ja lukkarin kanssa tulee ongelmia
Mun lapsi kirjoittaa syksyllä bilsan ja A-englannin ja ensi keväänä äikkä, pitkä matikka, fy, ke, ja A-ruotsi. Ei ole missään kohtaa ollut ongelmia lukkarin kanssa. Hyvin mahtuu kolmeen vuoteen. Ja on mahdollista myös lops21:n kanssa toimia samoin.Kolmenkin A-kielen kirjoittaminen kolmantena vuonna onnistuu, jos yksi on ruotsi, sillä on eri koepäivä kuin muilla kielillä.
harva kirjoittaa kolmea A-kieltä. Varsinkin jos on pitkä matematiikka ja fyke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko Otaniemen 10 laudaturin kirjoittaja kumpaa sukupuolta, ennätyspisteet kirjoittaneet on pohjoisen poikia.
Nuo 10-12 aineen hamatraajat ovat miltei aina 4 vuoden opiskelijoita. Vähän niin kuin itseisarvo se lukumäärä. Ei siitä hyötyä mihinkään ole kun valintapisteitä saa vain 5 aineesta.
Jos lukee pitkän matikan ja fysiikan ja on useampi kuin yksi a-kieli, lukiota on vaikea suorittaa kolmeen vuoteen, joten jos se menee joka tapauksessa 3,5-4 vuoteen niin samallahan siinä sitten kirjoittaa enemmänkin aineita.
poika kirjoitti aikoinaan fykebi, pitkä matematiikka ja 2 pitkää kieltä
Ja?
Voi kirjoittaa 3 vuodessa kun joku olsitä mieltä ett4 vuotta menee. Tietenkin jos ottaa psykan, historian, maantiedon jne kaikki kurssit.
Jos sun poikasi on aikoinaan tehnyt jotain, ei se tarkoita, että se nykyään on mahdollista. Lopsikin varmaan vaihtunut jo kahdesti sen jälkeen ja ihan kaikki muukin.
Sekä Lops16 että Lops21 mahdollistaa ihan helposti näiden kirjoittamisen 3 vuoteen. Toki jossain lukioissa voi olla niin vähän oppilaita tai muu syy (esim. harvinainen A-kieli) ettei kursseja järjestetä riittävän usein ja lukkarin kanssa tulee ongelmia
Mun lapsi kirjoittaa syksyllä bilsan ja A-englannin ja ensi keväänä äikkä, pitkä matikka, fy, ke, ja A-ruotsi. Ei ole missään kohtaa ollut ongelmia lukkarin kanssa. Hyvin mahtuu kolmeen vuoteen. Ja on mahdollista myös lops21:n kanssa toimia samoin.Kolmenkin A-kielen kirjoittaminen kolmantena vuonna onnistuu, jos yksi on ruotsi, sillä on eri koepäivä kuin muilla kielillä.
Kaikki ei halua vain kirjoittaa, vaan kirjoittaa hyvin. Siksi se lukion suorittaminen 3,5 - 4 vuoteen on yleistynyt.
Koska mitään järkeähän ei ole hosua sitä läpi ja sitten täydennellä ja parannella vuositolkulla.
suurin osa kirjoittaa kolmessa vuodessa , osa neljässä ts hajauttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikku kylässäkin voi kirjoittaa loistavasti kuten tänä vuonna pohjoisen pojat.
No sehän se pointti onkin. Huiput pärjäävät missä vaan, mutta jos käden ulottuvilla on valittavaksi asti lukioita, miksi ei valitsisi parasta?
Aika moni myös lähtee naapurikaupunkiin lukioon, vaikka omalta kylältäkin lukio löytyisi. Tämä näkyy kaikkialla valtateiden varrella, ei vain pk-seudulla.
matkat on ilmaisia,
Me valittiin ihan tarkoituksella Hesasta se yli 7 kilsan päässä oleva just ihan matkalipun takia.
Kävelymatkan päässä ei ollut mitään joten ihan sama ajaa kolme metropysäkkiä pidemmälle kun sittem raja ylittyi.
idässä metro kulkee ja on aika hyvin lukioita, Kulosaaren lukio, Herttoniemen yk lukio, Itis Hgin kielilukio, Kontulan lähellä kirkon suuntaan on joku lukio, Vuosaaren lukio . Siilitien metroasemalta ulos ja bussilla oliko 79 Viikin yliopiston normaali lukioon
Se joku on Helsingin yhteislyseo.
Kielilukio muuttaa vuoden päästä uudisrakennukseen Myllypuroon. Sitten on metroaseman toisessa päässä kielilukio ja toisessa päässä Metropolia AMK.
Otaniemen lukio on ihan suoraan Aalto-yliopiston metroaseman vieressä, se on entinen Tiedon pääkonttori. Sinne pääsee metrolla mistä vaan nopeammin kuin Ressuun, kun Ressu on kuitenkin yli puolen kilometrin päässä rautatientorin liikenneyhteyksistä.
Metrolla pääsee myös Lauttasaareen, Etelä-Tapiolaan, Kallioon ja Torkkeliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö Kuvataidelukio oo jossain Kalliossa?
Etikseen pääsee Tapiolan metroasemalta kävelyä, kauanko kestää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö Kuvataidelukio oo jossain Kalliossa?
Joo, se on tuo mainittu Torkkeli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikku kylässäkin voi kirjoittaa loistavasti kuten tänä vuonna pohjoisen pojat.
No sehän se pointti onkin. Huiput pärjäävät missä vaan, mutta jos käden ulottuvilla on valittavaksi asti lukioita, miksi ei valitsisi parasta?
Aika moni myös lähtee naapurikaupunkiin lukioon, vaikka omalta kylältäkin lukio löytyisi. Tämä näkyy kaikkialla valtateiden varrella, ei vain pk-seudulla.
matkat on ilmaisia,
Me valittiin ihan tarkoituksella Hesasta se yli 7 kilsan päässä oleva just ihan matkalipun takia.
Kävelymatkan päässä ei ollut mitään joten ihan sama ajaa kolme metropysäkkiä pidemmälle kun sittem raja ylittyi.
idässä metro kulkee ja on aika hyvin lukioita, Kulosaaren lukio, Herttoniemen yk lukio, Itis Hgin kielilukio, Kontulan lähellä kirkon suuntaan on joku lukio, Vuosaaren lukio . Siilitien metroasemalta ulos ja bussilla oliko 79 Viikin yliopiston normaali lukioon
Se joku on Helsingin yhteislyseo.
Kielilukio muuttaa vuoden päästä uudisrakennukseen Myllypuroon. Sitten on metroaseman toisessa päässä kielilukio ja toisessa päässä Metropolia AMK.
Otaniemen lukio on ihan suoraan Aalto-yliopiston metroaseman vieressä, se on entinen Tiedon pääkonttori. Sinne pääsee metrolla mistä vaan nopeammin kuin Ressuun, kun Ressu on kuitenkin yli puolen kilometrin päässä rautatientorin liikenneyhteyksistä.
Metrolla pääsee myös Lauttasaareen, Etelä-Tapiolaan, Kallioon ja Torkkeliin.
Ei Ressuun kannata Steissiltä kävellä. Ajaa Kamppiin ja menee sieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Etikseen pääsee Tapiolan metroasemalta kävelyä, kauanko kestää?
10min
Valitsin toisen, matalamman, mutta silti yli ysin keskiarvon lukion. En kadu. Kirjoitin ällän paperit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko Otaniemen 10 laudaturin kirjoittaja kumpaa sukupuolta, ennätyspisteet kirjoittaneet on pohjoisen poikia.
Nuo 10-12 aineen hamatraajat ovat miltei aina 4 vuoden opiskelijoita. Vähän niin kuin itseisarvo se lukumäärä. Ei siitä hyötyä mihinkään ole kun valintapisteitä saa vain 5 aineesta.
Jos lukee pitkän matikan ja fysiikan ja on useampi kuin yksi a-kieli, lukiota on vaikea suorittaa kolmeen vuoteen, joten jos se menee joka tapauksessa 3,5-4 vuoteen niin samallahan siinä sitten kirjoittaa enemmänkin aineita.
poika kirjoitti aikoinaan fykebi, pitkä matematiikka ja 2 pitkää kieltä
Ja?
Voi kirjoittaa 3 vuodessa kun joku olsitä mieltä ett4 vuotta menee. Tietenkin jos ottaa psykan, historian, maantiedon jne kaikki kurssit.
Jos sun poikasi on aikoinaan tehnyt jotain, ei se tarkoita, että se nykyään on mahdollista. Lopsikin varmaan vaihtunut jo kahdesti sen jälkeen ja ihan kaikki muukin.
Sekä Lops16 että Lops21 mahdollistaa ihan helposti näiden kirjoittamisen 3 vuoteen. Toki jossain lukioissa voi olla niin vähän oppilaita tai muu syy (esim. harvinainen A-kieli) ettei kursseja järjestetä riittävän usein ja lukkarin kanssa tulee ongelmia
Mun lapsi kirjoittaa syksyllä bilsan ja A-englannin ja ensi keväänä äikkä, pitkä matikka, fy, ke, ja A-ruotsi. Ei ole missään kohtaa ollut ongelmia lukkarin kanssa. Hyvin mahtuu kolmeen vuoteen. Ja on mahdollista myös lops21:n kanssa toimia samoin.Kolmenkin A-kielen kirjoittaminen kolmantena vuonna onnistuu, jos yksi on ruotsi, sillä on eri koepäivä kuin muilla kielillä.
Kaikki ei halua vain kirjoittaa, vaan kirjoittaa hyvin. Siksi se lukion suorittaminen 3,5 - 4 vuoteen on yleistynyt.
Koska mitään järkeähän ei ole hosua sitä läpi ja sitten täydennellä ja parannella vuositolkulla.
suurin osa kirjoittaa kolmessa vuodessa , osa neljässä ts hajauttaa.
Kävin lukion kolmessa vuodessa ja silti hajautin kirjoitukset kahteen kertaan. Suunnittelin 3,5 vuotta, mutta sain kurssit helposti kasaan, joten en tahtonut vitkuttaa. Jos olisin lähtenyt vaihtoon, niin sitten ehkä olisi mennyt kauemmin aikaa.
Kirjoitukset täytyy hoitaa max. kolmena peräkkäisenä kertana, joten lisävuoden tarve pitää tietää jo kakkosvuoden syksyllä, kun on aika ilmoittautua kevään kirjoituksiin. Niihin ei voi ilmoittautua silloin, jos on aikeissa pitkittää lukiota.
Reaaliaineita saa kirjoittaa vain yhden per päivä ja ne on jaettu kahdelle eri koepäivälle. Tämä hankaloittaa kirjoittamista, kun yhdestä reaalikorista voi näin ollen kirjoittaa vain kolme ainetta.
Kaikki haluaa nykyään yliopistoon, sekä nuoret että vanhat. Ketään ei enää kiinnosta hanttihommat ja amiksia haukutaan tyhmiksi elämänkoululaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikku kylässäkin voi kirjoittaa loistavasti kuten tänä vuonna pohjoisen pojat.
No sehän se pointti onkin. Huiput pärjäävät missä vaan, mutta jos käden ulottuvilla on valittavaksi asti lukioita, miksi ei valitsisi parasta?
Aika moni myös lähtee naapurikaupunkiin lukioon, vaikka omalta kylältäkin lukio löytyisi. Tämä näkyy kaikkialla valtateiden varrella, ei vain pk-seudulla.
matkat on ilmaisia,
Me valittiin ihan tarkoituksella Hesasta se yli 7 kilsan päässä oleva just ihan matkalipun takia.
Kävelymatkan päässä ei ollut mitään joten ihan sama ajaa kolme metropysäkkiä pidemmälle kun sittem raja ylittyi.
idässä metro kulkee ja on aika hyvin lukioita, Kulosaaren lukio, Herttoniemen yk lukio, Itis Hgin kielilukio, Kontulan lähellä kirkon suuntaan on joku lukio, Vuosaaren lukio . Siilitien metroasemalta ulos ja bussilla oliko 79 Viikin yliopiston normaali lukioon
Se joku on Helsingin yhteislyseo.
Kielilukio muuttaa vuoden päästä uudisrakennukseen Myllypuroon. Sitten on metroaseman toisessa päässä kielilukio ja toisessa päässä Metropolia AMK.
Otaniemen lukio on ihan suoraan Aalto-yliopiston metroaseman vieressä, se on entinen Tiedon pääkonttori. Sinne pääsee metrolla mistä vaan nopeammin kuin Ressuun, kun Ressu on kuitenkin yli puolen kilometrin päässä rautatientorin liikenneyhteyksistä.
Metrolla pääsee myös Lauttasaareen, Etelä-Tapiolaan, Kallioon ja Torkkeliin.
Tuota noin...
Ressuun pääsee siitä Rautatieasemalta raitiovaunulla minuuteissa, mutta myös kävellen n.10minuutissa.
T. Ressulaisen äiti
Alue: Aihe vapaa
On toisessa kovatasoisessa lukiossa, alisuorittamisesta tuskin voi puhua. Näistä huippulukioista oli juttua Hesarissa muinoin, kun vielä Tapiolan lukio oli kovin. Mitään mitattavaa huippua ei opetuksessa ollut, sen sijaan mikäli huippulukion maineessa olevaan lukioon hekeutuivat lahjakkaat kympin oppilaat, myös yo-menestys on hyvää, johtuen oppilaista itsestään.
Itse halusin ammatin, jossa pystyn tekemään mielestäni merkityksellistä työtä.