Lue keskustelun säännöt.
Voisitko seurustella mt-ongelmaisen kanssa?
25.09.2015 |
Jos muuten tykkäisit ihmisestä paljon ja hän olisi mukava ja kaikinpuolin muuten hyvä kumppaniehdokas sinulle? Onko kaikki mt-ongelmat ehdoton no-no, vai onko jotain tiettyjä mitä et hyväksyisi ja jotka hyväksyisit?
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapauskohtaisesti, harkitsisin ainakin hyvin tarkkaan. Edellinen suhde ongelmaihmisen kanssa vei niin totaalisesti itseltä mehut niin henkisesti kuin fyysisestikin, että en jaksaisi toista samanlaista suhdetta enää.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 23:20"]Varmaan jokaisella ihmisellä on jossain vaiheessa elämää jonkinlaisia mt ongelmia. Ihan varmasti ei niin täydellisesti kenenkään niin fyysinen kuin psyykkinenkään terveys mene. Mutta asia toinen on, että elämää ja parisuhdetta ei missään nimessä kannata sekoittaa :)
[/quote]
No eikä ole!!
Olen seurustellut kahdenkin kanssa eikä siitä mitään tullut - vaikka toisessa oli paljon hyviä puolia. Ne mt-ongelmat alkoivat kuitenkin haitata ja kuormittivat omaa elämääni aivan kohtuuttomasti. Ei ollut tasapainoinen suhde kumpikaan niistä. Molemmilla vähän eri ongelmat mutta jotain samaakin,mm.masennusta, toisella myös psykoositaipumusta. Realistisesti ajatellen mitään konkreettisia elämänsuunnitelmia ei voinut tehdä koska toisella ei ollut resursseja toteuttaa niitä, haaveita kyllä riitti. Kun lopetin suhteet, tuntui kuin kivireki olisi pudonnut harteilta. Mt-ongelmiakin on monenlaisia. Jos, ap, kysyt tätä itsesi takia niin sanoisin että kokonaisuus on ratkaiseva. Ei kukaan ihminen eikä mikään suhde ole täydellinen, jos hyviä asioita on enemmän kuin kuluttavia niin keskiarvo on ihan hyvä. Riippuu ihan ihmisestä kuka hyväksyy mitäkin, ei kukaan täällä pysty vastaamaan kuin omasta puolestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi, siis jos ongelma olisi sellainen, että se olisi juuri sillä hetkellä vaikuttamassa. Jokin aikaa sitten sairastettu masennus ym., joka ei ole uusinut ja jonka ihminen on jotenkin käsitellyt omassa päässään ei olisi ongelma.
En ole itse henkisesti niin vahva, että pystyisin myötäelämään mielenterveysongelman kanssa ja kantamaan vastuuta toisen hyvinvoinnista. Tietysti voihan ihminen sairastua myös keskellä pitkää parisuhdetta, mutta se olisi sitten eri tilanne, kun yhteiseen elämään olisi jo sitoutunut ja toisen ihmisen tuntisi paljon paremmin.