50+ nainen, loukkaantuisitko jos sinua pikkulapsen äiti sanoisi mummoksi vai olenko ainoa?

No, Prisman kassalla mua sanottiin sedäksi, kun olin pakkaamassa tavaroita. "Älä mene sedän eteen."

Olen pienikokoinen hoikka nainen, jolla on pitkät hiukset ja mielestäni erittäin feminiininen kasvoistani ja muutenkin. Luultavasti olin myös meikannut.

Ehkä kuitenkin parempi setä kuin mummo. :D

Vierailija kirjoitti:

Olet mummoikäinen ja ilmeisesti näytät ikäistäsi vanhemmalta kuten 99 % suomalaisnaisista näyttää. Turha suuttua totuudesta.

Ai, turha suuttua totuudesta. Eli jos joku sanoo, anna tilaa tolle kaljupäiselle äijälle tai tolle läskille muijalle. Totuudesta ei siis pidä loukkaantua? Juu, totuutta vaan enemmän kehiin niin kaikilla on hyvä olla. 

Me naurettiin mieheni kanssa ihan vääränä kun ohi ajavat pikkulapset huikkasivat meille että hei mummo ja pappa! Olemme alle nelikymppisiä :D

Olan aina halunnut että minua kutsutaan tädiksi, joten monesti on ihmetyttänyt se ettei saisi sanoa tätiksikään ketään. Minä olen täti', ja ylpeä siitä!

50+v naiset olette mummoja yleisellä tasolla.

Mua on kutsuttu tädiksi ja hyväksi jätkäksi.

Olen 50+v nainen ja mummo.

Ei häiritsisi yhtään. Sanon hiekkalaatikolla aina 50+ miehiä papoiksi. Tuo on luonnollista.

Mä olin 24 vuotias, kun vastaavassa tilanteessa mua kutsuttiin tädiksi. "tehdään tädille tilaa" sanoi lapsen äiti ja siihen sitten tuumasi, että "kiitos, mutten ole lapsesi täti".

Mummottelusta olisin sanonut, että "en ole lapsesi mummo" ja vähän tulista katsetta mausteeksi. En usko, että olisin tuntemattomalle suuttunut, mutta olishan siitä hampaankoloon jotain jäänyt ja saanut sitten höpötellä asiasta seuraavat parikytä vuotta.

Lapset saa kyllä mua täditellä/mummotella, mutta aikuisten pitää osata paremmat käytöstavat.

Taannoin oman kuusivuotiaani kaveri kyseli: "onko tuo sun mummos?" " ei ole, se on mun äiti!" kyselijä jatkoi siihen: "no miksi sillä on tommoset valtavat mummotissit?!" oma muksu meni ihan änkäksi ja mua vaan nauratti. Tarttee vissiin alkaa riippareita terhakoittamaan, kun tuommoista palautetta tulee.. :`D

Huonokäytöksinen äiti. Ei ketään mummotella muuta kuin ilkeyksissään.

Lapsille sen voi antaa anteeksi mutta ei aikuisille.

Itse asiassa en tiedä kenelle suutuin, kun metsäpolulla tuli mies useamman pienen koiran kanssa vastaan ja tämä mies sanoi niille koirille että "tehdääs tädille tietä!"

Kai mä suutuin sille miehelle, kun tuolla lailla koirille puheleskeli. Tai sitten tuli itselle sellainen olo, että oonko mä jotenkin pöljän näkönen ja toi äijä sen takia rupeaa koirilleen tädistä puhumaan, että naljailis siinä että täti se siinä tulla tohottaa...

Mutta tuosta pikkulapselle puhumisesta, niin sopii sanoa ennemmin että täti, ja sitten jos se lapsi on jo vaikka kouluikäinen, niin sitten pitää sanoa, että annetaanpa toisille (ihmisille) tilaa.... vaikka minua ei siinä olekaan kuin yksi eli yhdelle ihmiselle...

Sanon itsekin itseäni mummoksi, vaikka en edes ole isoäiti. 53 v. Kyllä itselleen pitää osata nauraa.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi joku jaksaa edes kiinnittää huomiota johonkin termistöön, itseä ei reiluna kolmekymppisenäkään kiinnosta kutsuuko joku välillä minua vaikkapa sedäksi tai pojaksi.

Akathan noista jutuista lähinnä valittaakin.

Hah, näköjään itsekin olet sivistystasossa nimittelytasolla. Sitä paitsi setä ei ole verrokki mummo-sanalle vaan se että sinua kutsuttaisiin papaksi/ukiksi/vaariksi. Sitä piatsi olet muutenkin liian nuori ymmärtämään mitä tässä keskustellaan, lapsellinenkin ehkä?

Vierailija kirjoitti:

Sanon itsekin itseäni mummoksi, vaikka en edes ole isoäiti. 53 v. Kyllä itselleen pitää osata nauraa.

Miksi itselleen pitää nauraa jos toinen loukkaa? 

Minusta tuli mommo 42-vuotiaana.No silloin ei kyllä kukan outo kutsunut mummoksi,nykyään olen ylpeä jos joku sanoo mummoksi.Olenhan armeijassa olevan mummo j...viiden muun.

Mut kerron sellaisen kun olin jotain 18,vähän yli tai ali.

Odotin bussia maallakotiseudullani,asuinkin vielä kotona.Tien vieressä olevalla niityllä oli luonnonkukkia ja menin niitä poimimaan kun linja-auton tuloon oli vielä aikaa.

Pysähtyi henkilöauto ja sieltä hihkasi naisen ääni-hei täti,voitko neuvoa vähän.

Nousinsieltä kukkien keskeltä ja sen naisen ilmeoli katsomisen arvoinen,oli varmaan itse mua ainaskin kymmenen vuotta vanhempi.

Hyvin se kohtaaminen sujui,opastin heidät mitä sitten kysyivätkin,en enää muista.

Mulla ei ollut silloin 70-luvun uniformua,farkkuja,vaan kevyt kietaisuhame.Mutta niitä käytti kyllä just nuoret naiset,toki vanhemmatkin.

Piti olla mummo,ei mommo.Painovirhepaholainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin täti, kiitos. Tai rouva.

Mummottelu on varattu vain ja ainoastaan omille lapsenlapsille.

Olisin varmaan sanonut sille äipälle, että eipäs nimitellä.

Minä en ole myöskään koskaan ollut rouva - enkä halua sellaiseksi kutsuttavan, enkä vielä ole mummokaan, joten kaikista parasta on sanoa vaikkapa "anna tuolle naiselle tilaa", paitsi jos joku taas loukkaantuu, kun luokittelee jompaan kumpaan sukupuoleen. Koskaan ei voi voittaa näissä asioissa.

Pitää sanoa "anna tuolle aikuiselle tilaa", niin päiväkodissa opetettiin. Työntekijöitä ei saanut täditellä, vaan piti sanoa aikuiseksi.

Vierailija kirjoitti:

SÄ OLET MUMMON IKÄINEN!

JO PERIAATTEESSA 36-VUOTIAS ON MUMMOIKÄINEN ILMAN ETTÄ HÄN TAI LAPSENSA ON OLLUT TEINIÄITI. REVI SIITÄ!

Aina odottanut mummoutumista, joten en. Meidän iltatähti (11v) sanookin mua mummoksi =)

En tykkäisi ainakaan. En ole kenenkään äiti, kuinka voisin olla mummokaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei minusta ole kohteliasta sanoa ketään vierasta vanhempaa naista mummoksi. Loukkaavaa se on.

Edes vanhankodeissa ei mummotella vaan rouvia ovat kaikki.

emmää mikään rouva oo

Kyllä tuo mummottelu on misogyynistä vallankäyttöä, jolla osoitetaan naisen paikka. Ja kyllä nainenkim voi olla miessydäminen ja inhota omaa sukypuoltaan.

Koska tuo keski-ikä on pantu orjallisesti tarkoittamaan tiettyjen ikävuosien väliä.Ennen se oli työikä sieltä n. nelikymppisestä lähtien.

Minulla oli kansakoulussa johtajaopettaja joka täytti 50 kun olin toiselle luokalle mennyt.

Sitten oli mukavin naisope,joka tuli toisesta kyläkoulusta kun niitä yhdisteltiin lasten vähyyden vuoksi,asuin siis maalla.Hän täytti 60 kun tuli meidän kouluun.Molempia pidettiin juuri keski-ikäisinä.Ei he nyt vanhojakaan olleet,saatikka vanhuksia,kun olivat täydessä työelämässä.

Johtajaopettajaoli vielä sen 15 vuotta,toinen toki vähemmän.

Nuorin kolmesta opettajasta oli paljon alle kolmikymppinen kun menin kouluun.Hän elää edelleen,mutta nuorena oli kaikkein vanhanaikaisin.Ei niinkään pukeutumisessa mutta mielipiteiltään.

Vanhin oli nuorekkain,hauskin ja oppilaille kaikkein ymmärtäväisin.Muistan tuota naista hyvällä,60 oli hyvä numero.