Jättäydyn tarkoituksella pois parisuhdemarkkinoilta

En ole tätä varmaan kovin tietoisesti tehnyt. Mulla on paljon kavereita paljon menoja. Päivätyö ja kahtena päivänä viikos treenit, 2xvkos valmennan, koiran kanssa kans harrastan. Nyt kun sen kirjotan auki tähän niin vaikuttaa siltä et milloinkohan tulee burnout :DD En oo hirveesti himassa ja koirakin on suurimman osan ajasta vanhemmillani. Joten missä välissä sitä toista ihmistä kerkeis nähdä ellei se olis harrastuksien kautta tullu..

Missä ihmeessä voi edes tavata ihmisiä...Olen kuvitellut olevani ihan nätti ja mukava, mutta ei ole kukaan ikinä osoittanut minkäänlaista kiinnostusta. Olen varmaankin sosiaalisesti täysin taitamaton, ja se ilmeisesti näkyy ja kauas. En halua tyrkyttää itseäni kenellekään tai tuottaa pettymystä, joten olen mieluummin yksin.
N22

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 18:38"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 18:09"]Aktiivinen parinhaku hiipui osaltani neljänkymmenen ikävuoden jälkeen. m50 [/quote] Sullahan kauan kesti tajuta tilanne. :) No ei vaineskaan. Kyllähän sen huomaa jo yläasteella onko/tuleeko vientiä olemaan. Jos ei silloin ole kiinnostuneita, harvoin myöhemminkään meno muuttuu. Ja kun vielä sattuu olemaan nuori lama-aikaan ja kaikki on ympärillä synkkää ja maailmanloppua enteilevää, niin se tekee varovaiseksi. Naiset ja lapset ovat niin kalliita harrastuksia ettei ole tosikaan. Eli kaikessa lyhykäisyydessään, markkinoilta puuttuu sekä imu, että työntö. Ja aika huomaamattomasti ne vuodet vierii ja aikaikkuna parisuhteen ja perheleikkien osalta kutistuu vääjäämättömästi, kunnes sitä ei enää ole. m41

[/quote]

90-luvun lama tosiaan hankaloitti näitäkin asioita. En kuitenkaan usko että tämä olisi minun osaltani vaikuttanut mitenkään ratkaisevasti asiaan koska sittemmin olen onnistunut etenemään työelämässä, jopa jonkinlaiseen uraputkeenkin.

Asioita vain joko tapahtuu tai ei tapahdu, ja tuntuu ettei niihin itse voi paljoakaan vaikuttaa.

m50

No onhan se ikävä kyllä hassua, kun ihmiset ei juttele toisilleen kun säästä. Avainsana on kuitenkin juttelu, keskustelu, kymmeniin, satoihin tyyppeihin tutustuminen ja ehkä niiden kautta sen kontaktin löytyminen. Vois sanoa että yllättävä määrä tätänykyä on haluttomia tai kykenemättömiä olemaan ihminen ihmiselle.