Vetovoiman laki: Vihdoinkin tajusin, miten "manifestoituminen" toimii
Nimittäin mulla.
En saa loton päävoittoa vaikka oon aika aktiivisesti sitä koettanut "ilmentää" monen vuoden ajan.
En osaa olla jatkuvan positiivinen ja kiitollinen (kuten vaikka The Secret opettaa), mutta silti jotkin asiat ilmestyvät kuin itsekseen.
Ja juttuhan on siinä, että kaikki sellaiset ajatukset, jotka heti ensimmäisestä pilkahduksesta lähtien tuntuvat sydämessä siltä, että ne ovat minun, todella tulevat todeksi ennemmin tai myöhemmin. Jostain syystä lottovoitto ei tunnu samalta, vaikka sitä kovasti toivoisinkin. Mutta olen esimerkiksi saanut unelmieni kodin, josta tuli jo taloa ulkopuolelta katsoessa "sellainen olo". En osaa selittää tuota tunnetta kunnolla, mutta sellainen intuiitivinen aavistus on kyseessä. Kuin jokin palanen loksahtaisi paikalleen. Lukemattomat toivomukseni ovat toteutuneet tätä kautta, eikä kyse ole oikeastaan edes toiveista vaan vain sellaisesta tunteesta, että tämä asia toteutuu väistämättä.
No, nyt aion hylätä ns. aktiivisen toivomisen ja visualisoinnin ja keskittyä vain niihin tavoitteisiin, jotka tuntuvat oikealta juuri nyt. Tämä on oikeastaan suuri helpotus minulle, koska olen monella tavalla kokenut ns. Vetovoiman lain toimivan elämässäni uskomattomalla tavalla monessa asiassa, mutta sitten jotkin "tosi isot haaveet" ei vaan toteudu (ikiaikaisen lottovoiton lisäksi pari muuta juttua). Aion päästää niistä nyt irti ja keskittyä seuraamaan Tunnetta.
Olen ollut lapsesta saakka ns. intuitiivinen ihminen ja jonkunlainen noituus meidän suvun naisissa elääkin. Onkin siis aika hylätä jenkki -New Age ja olla taas oma itsensä :) Mutta visualisointia käytän edelleen esim. ennen esityksiä, tenttejä tai muita sellaisia, koska siitä on todella konkreettista hyötyä kun kyse on nimenomaan oman toiminnan ohjaamisesta toivottuun suuntaan, ja myös jännityksen lievittämisestä.
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä haluan oman puolison, ihan oikeasti mulle sopivan miehen.
Niin minäkin haluan. Mutta haluan myös yhteyden Jumalaan ja haluan elää elämäni hänen haluamallaan tavalla. Häneltä saan myös kestävyyttä ja positiivista mieltä kestää sen, jos minulle ei ole tarkoitettu puolisoa vaan perheettömän osa.
Missä vaiheessa sen sitten tietää että on tarkoitettu perheettömäksi? Itse pyysin kesällä merkkiä siitä että onko mut tarkoitettu olemaan yksin; seuraavana yönä näin unta missä olin miehen seurassa ja minun oli hyvä olla.
Elän päivän kerrallaan. Tänään olen perheetön ja tänään nautin perheettömästä elämästäni iloineen ja suruineen. Ehkä vuoden päästä olen perheellinen tai edelleen perheetön, silloin joka tapauksessa mukanani sen päivän ilot ja surut ja tämä päivä on mennyttä.
Tottahan tuo on, että vuoden päästä ei kukaan tiedä mitä on, mutta mulla taitaa vaan olla ikää ja nähtyjä vuosia niin, että alan todella olla kärsimätön.
Niin, yhtään sellaista vetovoiman lakiin liittyvää kirjaa (ja olen lukenut monia) en ole nähnyt, missä esimerkkihenkilö Jill tms tekee tilauksen täydellisesti hänelle sopivasta puolisosta universumille ja sitten ei mene kuin 18 vuotta (esimerkkinä musertavasta odotusajasta) niin juttu toteutuu. Aina on kyse kuukausista maksimissaan. Höh.
Mikä tässä 'todistaa', että kyse on mistään universumin toimittamasta tilauksesta eikä ihan vaan normaalista elämästä?
Esim. jos minulla menee hyvältä tuntuva asunto tai työ ohitse, olen ilman mitään manifesteja tai okkultismia osannut ajatella, että se ei ollut minulle tarkoitettu ja myöhemmin vastaani kyllä tulee se minulle parempi ja oikeampi.
No se kai että jos 18 vuoden ajan menee kaikki ohi, niin kuinka hyvin jaksat uskoa että sulle on jotain parempaa tulossa.....
Miksi tämä ei toimi minulla? Olen nyt viisi vuotta visualisoinut ihanaa miestä ja perhettä ja työtä. Olen ollut tosi positiivinen, iloinen, kiitollinen jne. Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut. Nyt en enää jaksa tätä soopaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä haluan oman puolison, ihan oikeasti mulle sopivan miehen.
Niin minäkin haluan. Mutta haluan myös yhteyden Jumalaan ja haluan elää elämäni hänen haluamallaan tavalla. Häneltä saan myös kestävyyttä ja positiivista mieltä kestää sen, jos minulle ei ole tarkoitettu puolisoa vaan perheettömän osa.
Missä vaiheessa sen sitten tietää että on tarkoitettu perheettömäksi? Itse pyysin kesällä merkkiä siitä että onko mut tarkoitettu olemaan yksin; seuraavana yönä näin unta missä olin miehen seurassa ja minun oli hyvä olla.
Elän päivän kerrallaan. Tänään olen perheetön ja tänään nautin perheettömästä elämästäni iloineen ja suruineen. Ehkä vuoden päästä olen perheellinen tai edelleen perheetön, silloin joka tapauksessa mukanani sen päivän ilot ja surut ja tämä päivä on mennyttä.
Tottahan tuo on, että vuoden päästä ei kukaan tiedä mitä on, mutta mulla taitaa vaan olla ikää ja nähtyjä vuosia niin, että alan todella olla kärsimätön.
Niin, yhtään sellaista vetovoiman lakiin liittyvää kirjaa (ja olen lukenut monia) en ole nähnyt, missä esimerkkihenkilö Jill tms tekee tilauksen täydellisesti hänelle sopivasta puolisosta universumille ja sitten ei mene kuin 18 vuotta (esimerkkinä musertavasta odotusajasta) niin juttu toteutuu. Aina on kyse kuukausista maksimissaan. Höh.
Mikä tässä 'todistaa', että kyse on mistään universumin toimittamasta tilauksesta eikä ihan vaan normaalista elämästä?
Esim. jos minulla menee hyvältä tuntuva asunto tai työ ohitse, olen ilman mitään manifesteja tai okkultismia osannut ajatella, että se ei ollut minulle tarkoitettu ja myöhemmin vastaani kyllä tulee se minulle parempi ja oikeampi.
kysehän on juuri siitä, että nämä "universumin tilaukset" ovat ihan vaan normaalia elämää. Ei tämä magiikkaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta taas tuntuu, että vaikka nyt saisin sen mitä haluan, niin olisin silti vihainen että olen joutunut olemaan niin kauan yksin. Enkä millään pysty näkemään että olisin sitä alun perin tilannut...näen kyllä miten se on muodostunut kielteisistä kokemuksista jne. mutta tavallaan niin varhain että en voinut vaikuttaa siihen millään.
Näinhän se menee. Ei varmasti kukaan tietoisesti tilaa, että minulle sairautta tai työttömyyttä tai vastentahtoista ja kipeää tekevää yksinäisyyttä, kiitos! Näihin tiloihin ajaudutaan, kun eletään siinä maailman totuutena pitämässä uskomuksessa, että yksilö on erilaisten sattumien ja luonnonlakien armoilla, ja hänen mahdollisuutensa valita osaansa on varsin rajallinen. Hän kokee, että voi esim. valita mitä alaa opiskelee omien lahjakkuuksiensa rajoissa, mutta hän ei voi valita löytääkö puolison tai sairastuuko vaikka syöpään.
Vetovoiman laissa on kyse juuri sen perususkomuksen nakertamisesta, että ihminen on pääosin ulkoisten voimien armoilla, kunhan tietää sen että itse luo oman todellisuutensa. Niin kauan kuin sitä ei ole tiennyt, ei ole voinut sille mitään mitä on tapahtunut, joten ei ole mitään syytä esim. katua sitä mille ei ole mitään voinut. Ainoa mitä voi tehdä, on aloittaa tänä hetkenä puhtaalta pöydältä, uudella asenteella.
Ja saat sinä olla vihainen jos kerran olet. On tuulimyllyjä vastaan taistelemista kieltää sellaista, mikä jo on. Voit kuitenkin muuttaa ajatteluasi, jotta vihaisuus ei kestäisi tarpeettoman kauan. Yleensä tunteet menevät varsin nopeasti ohi, jos ne vaan tuntee läpi eikä jää ajattelemaan ja pyörittelemään niitä, mutta jos mielessään pyörittää toistuvasti tarinaa katkerasta ja elämän väärin kohtelemasta itsestä, niin kyllä niitä negatiivisia tunteita tulee riittämään. Ihminen voi kuitenkin valita, haluaako ajatella sellaisia ajatuksia vai ei.
juuri näin. Tunteet tulevat ja menevät. Jos jokin tunne jää päälle, niin se johtuu ajattelusta, ja niistä uskomuksista. Itse siis ajatuksillaan ylläpitää niitä tunteita. Ilman ajatuksia se viha joskus nostaisi päätään ja sitten menisi ohi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä ei toimi minulla? Olen nyt viisi vuotta visualisoinut ihanaa miestä ja perhettä ja työtä. Olen ollut tosi positiivinen, iloinen, kiitollinen jne. Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut. Nyt en enää jaksa tätä soopaa.
...jatkan: Ja en ole missään vaiheessa ollut epätoivoinen, ottanut ketään vain seksin takia tai siksi, etten pysty olemaan yksin. Olen rohkeasti elänyt elämääni ja matkustellutkin yksin. En ole odottanut mitään, olen kuitenkin pitänyt silmäni auki miesten suhteen ja olen koko ajan ajatellut, että nämä pyytämäni asiat kyllä tulevat luokseni.
Todellakin siis on tehty listat ja tilaukset universumille, aarrekartat, tilaa vaatekaappiin, kaikki taiat tehty ja meditaatiot ja hömppäkurssit käyty. Rakastan itseäni, olen tasapainoinen, ja aiemman eroni olen käsitellyt jo aikoja sitten. Mitään, YHTÄÄN mitään konkreettista ei ole tapahtunut. Tuntuu ihan idiootilta jatkaa tätä secret-touhua yhtään enempää. Voisiko joku kertoa, miksi tämä ei toimi minulla?
Vierailija kirjoitti:
Luin viime vuona Sonia Choquetten kirjoja ja hänen neuvonsa oli kiinnittää huomiota pieniin asioihin, joissa intuitio toimii. Eli ajattelet sattumalta jotakin sinänsä yhdentekevääkin ja sitten asia tulee esille pian jossain muodossa. Mulla on näitä paljon. Ihan kiva. Mutta joo, haluan oman puolison enkä uutisia Keith Armstrongista kun olin juuri miettinyt että mitäköhän sekin puuhailee. Vinkkejä?
Jännä, oon joskus lukenut hänen kirjojaan myös mutta unohtanut tuon. Mullakin on esiintynyt tuollaista nyt. Jokin aika sitten mulle alkoi tulla "joka paikassa" vastaan numerosarja 808. Eri muodoissa, 8.08, 8 08 jne. Ja sitten huomasin, että legendaarisesta 808 rumpukoneesta, jonka mukaan ilmeisesti myös elektrobändi 808 State (johon ekana liitän koko numerosarjan) on nimetty, on tehty elokuva. En edes tiennyt, että se on joku rumpukone!
Kyllä mua musamaailma paljon kiinnostaa, mutta olen silti normiperheenäiti. Niin mitä tästä pitäisi sitten ymmärtää? :D
Ai hei apua, pitääkö mun mennä katsomaan se elokuva, just tajusin?? Ja kun se tuli mieleeni, niin muistin, että sain just tänään arpajaispalkinnoksi erääseen mielipidetiedusteluun vastaamisesta yhden leffalipun!!! Enkä mä siis ikinä voita mitään. Haha, liian outoa, hei... Vai onko?
Siis tää loppuoivallus tuli oikeasti tätä kirjoittaessa. Pohdin nimittäin jotain SUUREMPAA yhteyttä noilla, mutta jos se onkin näin pieni (mut kumminkin!) tällaiselle noviisille?
130: Kyllä sun nyt vissiin on mentävä elokuviin. Kerro sitten meille lisää. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä ei toimi minulla? Olen nyt viisi vuotta visualisoinut ihanaa miestä ja perhettä ja työtä. Olen ollut tosi positiivinen, iloinen, kiitollinen jne. Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut. Nyt en enää jaksa tätä soopaa.
...jatkan: Ja en ole missään vaiheessa ollut epätoivoinen, ottanut ketään vain seksin takia tai siksi, etten pysty olemaan yksin. Olen rohkeasti elänyt elämääni ja matkustellutkin yksin. En ole odottanut mitään, olen kuitenkin pitänyt silmäni auki miesten suhteen ja olen koko ajan ajatellut, että nämä pyytämäni asiat kyllä tulevat luokseni.
Todellakin siis on tehty listat ja tilaukset universumille, aarrekartat, tilaa vaatekaappiin, kaikki taiat tehty ja meditaatiot ja hömppäkurssit käyty. Rakastan itseäni, olen tasapainoinen, ja aiemman eroni olen käsitellyt jo aikoja sitten. Mitään, YHTÄÄN mitään konkreettista ei ole tapahtunut. Tuntuu ihan idiootilta jatkaa tätä secret-touhua yhtään enempää. Voisiko joku kertoa, miksi tämä ei toimi minulla?
Entä muut asiat elämässäsi? Selvästi et ole tyytyväinen siihen, että sinulla ei ole miestä eikä perhettä, mutta vaikuttaako elämäsi muilta osin menevän hyvin vai huonosti?
Tiedän, että tämä on monesta ikävä kuulla, mutta joskus on niin, että pinnallisella persoonallisuudella ja syvemmällä itsellä on hyvin ristiriitaisia haluja. Pinnallinen persoona haluaisi esim. parisuhteen, perheen tai menestystä uralla, ja syvempi taas kaipaisi yksinäisyyttä, rauhaa ja hiljaisuutta. Niin kauan kuin tällainen ristiriita on itsen sisällä, ei pysty materialisoimaan pinnallisen minän toiveita. Ja yleensä siinä käy niin, että lopulta se syvempi minä voittaa, mutta se voi tapahtua vaikka vasta keski-ikäisenä, jos oikein kovasti on takertunut pinnallisen minänsä tahtomisiin eikä halua niistä luopua.
Miksi maailmankaikkeus haluaa antaa kivoja juttuja vain niille, jotka ovat ostaneet enkeli-kirjan? Eikö se kuulosta aika epikseltä? Jos olisin maailmankaikkeus, antaisin vähän helpotusta vaikka intialaiselle katulapselle mieluummin - vaikkei katulapsi hoksaisikaan tehdä näitä mielikuvaharjoituksia.
Mutta kenties maailmankaikkeus tietää paremmin, mitäpä mulla siihen on sanomista.
Vierailija kirjoitti:
Miksi maailmankaikkeus haluaa antaa kivoja juttuja vain niille, jotka ovat ostaneet enkeli-kirjan? Eikö se kuulosta aika epikseltä? Jos olisin maailmankaikkeus, antaisin vähän helpotusta vaikka intialaiselle katulapselle mieluummin - vaikkei katulapsi hoksaisikaan tehdä näitä mielikuvaharjoituksia.
Mutta kenties maailmankaikkeus tietää paremmin, mitäpä mulla siihen on sanomista.
Eiköhän kaikki voi elämäänsä parantaa niissä omissa ympyröissään vaikka tilanne olisi miten huono. Kim Kardashianin mielestä minun elämä persjalkaisena ja vähemmän kauniina taviksena olisi varmasti hirveä painajainen, mutta tuskin maailmankaikkeudelta on realistista toivoa Kim Kardashianin elämää. Kai tuossa on muutenkin se idea että elämän on tarkoitus opettaa asioita ja jokaisella on omat opetukset joiden raameissa eletään.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole täällä toiminut. Aina kun tekee jotain mikä tuntuisi hyvältä, niin paskaa sataa niskaan.
Tässä on aika voimakas etukäteisoletus, joka vetovoiman lain mukaan alkaa toteuttaa itseään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi maailmankaikkeus haluaa antaa kivoja juttuja vain niille, jotka ovat ostaneet enkeli-kirjan? Eikö se kuulosta aika epikseltä? Jos olisin maailmankaikkeus, antaisin vähän helpotusta vaikka intialaiselle katulapselle mieluummin - vaikkei katulapsi hoksaisikaan tehdä näitä mielikuvaharjoituksia.
Mutta kenties maailmankaikkeus tietää paremmin, mitäpä mulla siihen on sanomista.
Sinä ulkoistat maailmankaikkeuden itsesi ulkopuoliseksi voimaksi. Kun taas nämä filosofiat sanovat, että kaikki voima luoda oma maailmankaikkeutesi on sinussa. Ei ole mitään ulkopuolista maailmankaikkeutta tai jumalaa, joka tekisi jotain, vaan sinä luot maailman oman tietoisuuden tilasi mukaan. Intialainen katulapsi on ihmisen toistaiseksi yleisesti matalan synnynnäisen tietoisuudentilan uhri, kunnes herää. Se voi tapahtua myös ilman enkeli-kirjoja. Varsinkin Intiassa on rikas perinne saman tapaisesta hengellisestä opetuksesta, sekä hindulaisuuden että buddhalaisuuden parissa.
Kristitty mystikko: Kuinka pääsisin eroon pelkoa ruokkivista ajatuksista? Pelkään tilaavani pahoja asioita, kun en osaa olla ajattelematta niitä, esim. rakkaiden menettämistä.
Tästäkin näkee sen, että ihmisellä on luontainen ja sisäsyntyinen tarve uskoa johonkin. Jos pitää Raamattua ja kristinuskoa höpönä ja satuna, sen sijaan voi näppärästi valita tällaisen tarinan ja pitää edelleen kristittyjä täysin kajahtaneina.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on aika voimakas etukäteisoletus, joka vetovoiman lain mukaan alkaa toteuttaa itseään.
Ei pidä paikkaansa. Mitään oletuksia ei ollut ennen kuin paskaa satoi niskaan.
Onpa mielenkiintoinen ketju. Up.
Vierailija kirjoitti:
Mä en uskalla haaveilla rahasta, ettei käy niin että joku läheinen kupsahtaa ja perin hänet. Visualisoitko itse siis oikein lottokupongin vai numerot vai miten tuota lottovoittoa?
Kannattaisi visualisoida että tulee vauraaksi omalla työllään!
Niin, yhtään sellaista vetovoiman lakiin liittyvää kirjaa (ja olen lukenut monia) en ole nähnyt, missä esimerkkihenkilö Jill tms tekee tilauksen täydellisesti hänelle sopivasta puolisosta universumille ja sitten ei mene kuin 18 vuotta (esimerkkinä musertavasta odotusajasta) niin juttu toteutuu. Aina on kyse kuukausista maksimissaan. Höh.