Lue keskustelun säännöt.
Opettajaksi opiskelevalle, joka ei usko älykkyyden synnynnäisyyteen
22.09.2015 |
Ketju poistui, mutta aiheesta voinee jatkaa ilman Afrikka-ulottuvuutta.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2015 klo 22:23"] Mutta itse oon kyllä käsittänyt, ettei lahjakkuus/älykkyys ole sinänsä synnynnäistä. Ei oo olemassa "matikkapäätä" tai "kielipäätä". [/quote]
Kyllä on. Älykkyyden (g) variaatio selittyy länsimaisessa yhteiskunnassa n. 50%:sti synnynnäisyydellä teini-iässä ja n. 80%:sti synnynnäisyydellä myöhemmällä aikuisiällä. Tämä aikuisiän voimakkaampi korrelaatio painottaa sitä, kuinka voimakkaasti kyse on synnynnäisestä tekijästä. Tämän tueksi on lähes vuosisadan mitalta käyttäytymisgenetiikan (mm. erillään eläneet identtiset kaksoset) tutkimuksia, jotka kerran toisensa jälkeen antavat samansuuntaisen tuloksen.
[quote]Kovalla harjoittelulla, sisäisellä motivaatiolla ja oikeanlaisella sosiaalisella verkostolla ihminen pystyy saavuttamaan enemmän kuin "ei mulla oo matikkapäätä"-asenteella (eli ajatuksella, että älykkyys olisi synnynnäistä).[/quote]
Asenne vaikuttaa, mutta sen vaikutus on rajallinen. Halusi uskoa toisin, ei tätä muuta. Myös "asenne" on pitkälti synnynnäisten taipumusten, temperamentin, impulsiivisuuden ja vastaavien vaikutuksen alainen.
[quote]Itse ainakin haluan uskoa, että ihminen voi oppia mitä tahansa, kun vaan tekee töitä sen eteen. Toki oppimisvaikeudet jne vaikeuttaa.[/quote]
Ei voi. Ei kannata opettajana "uskoa" tällaisia asioita, vaan ottaa selvää. Ettet syyllistä lahjattomia huonosta asenteesta, ja että huomiot erityislahjakkuudet ja pyrit auttamaan heitä saamaan lahjakkuuttaan vastaavia haasteita. Tämä synnynnäinen variaatio on hyvin merkittävää.
Lue Arthur Jensenin g-factor. Pitäisi mielestäni olla pakollista luettavaa opettajakoulutettaville.
Kommentit (48)
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 07:50"]
70-luvulla oli joku teoria muodissa, nimi oli ehkä master learning, ja sen mukaan kaikki oppii kaiken, kyse on vaan ajasta.
[/quote]Mastery learning. Ja se tosiaan toimii. Siksi sen opit onkin siirretty nykykouluun vähintäänkin kohtuullisesti. Oppimista mittaavat diagnostiset välikokeet, eriyttäminen ja nykyinen yksilöllisyyttä painottava suuntaus ovat kaikki 1970-luvun tutkimuksesta peräsin. -10
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:51"]
Minusta on väärin että älykkäillä on usein kokeampi palkka. Esimerkiksi lääkärit ovat todella hyvä esimerkki siitä miten epäreilu yhteiskunta meillä on. Lääkäri ja vammainen.
Vammainen ei koskaan pääse kovalla työllä lääkäriksi. Vammainen ei myöskään saa koskaan yhtä korkeaa palkkaa vaikka ylittäisi itsensä ja tasonsa opiskelemalla ahkerasti. Se on väärin.
Minusta vammaisten jotka ylittävät omat rajansa pitäisi saada vähintään yhtä ja hieman korkeampaa kuukausipalkkaa kuin lääkäreiden.
[/quote]
Itse nähnyt lääkäreissä paljon ns. "omaa laatuaan" olevia tyyppejä, mukavia silti ja varmasti todella älykkäitä.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:51"]
Minusta on väärin että älykkäillä on usein kokeampi palkka. Esimerkiksi lääkärit ovat todella hyvä esimerkki siitä miten epäreilu yhteiskunta meillä on. Lääkäri ja vammainen.
Vammainen ei koskaan pääse kovalla työllä lääkäriksi. Vammainen ei myöskään saa koskaan yhtä korkeaa palkkaa vaikka ylittäisi itsensä ja tasonsa opiskelemalla ahkerasti. Se on väärin.
Minusta vammaisten jotka ylittävät omat rajansa pitäisi saada vähintään yhtä ja hieman korkeampaa kuukausipalkkaa kuin lääkäreiden.
[/quote]
Vammainen joka pääsee macs donaldsiin töihin ansaitsisi saman verran kuin lääkäri?
Minusta se kuulostaa kohtuulliselta. Jokainen ylittää omalla tasollaan itsensä ja harjoittelee ahkerasti. Lääkäreiden palkoista voisi leikata reippaasti pois.
[/quote]
Samaa mieltä. Minullakin on geneettinen laiskuus rasitteena. Ylitin itseni raahautumalla sohvalta mäkkäriin töihin. Olisi kohtuullista saada työsuhdeasunto ja noin 6500e kk palkka.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 15:57"]
Älykkyys ei määritä oppimistuloksia. Kyky itsesäätelyyn, oppimisstrategioiden käyttö, motivaatio, opiskeluun käytetty aika ja kyky sietää epämukavuutta määrittävät.
t. opettaja
[/quote]
Älykkyysmittausten tulosten ja koulumenestyksen korrelaatio on erittäin vahva. Korrelaatio vielä vahvistuu yliopistoissa ja myöhemmällä akateemisella uralla.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 16:04"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 15:57"]
Älykkyys ei määritä oppimistuloksia. Kyky itsesäätelyyn, oppimisstrategioiden käyttö, motivaatio, opiskeluun käytetty aika ja kyky sietää epämukavuutta määrittävät.
t. opettaja
[/quote]
Älykkyysmittausten tulosten ja koulumenestyksen korrelaatio on erittäin vahva. Korrelaatio vielä vahvistuu yliopistoissa ja myöhemmällä akateemisella uralla.
[/quote]Jo tuntisit oppimistutkimusta, tietäisit, että merkittävin oppimiseen vaikuttava tekijä on time on task, oppimiseen käytetty aika. -10
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 16:14"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 16:04"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 15:57"]
Älykkyys ei määritä oppimistuloksia. Kyky itsesäätelyyn, oppimisstrategioiden käyttö, motivaatio, opiskeluun käytetty aika ja kyky sietää epämukavuutta määrittävät.
t. opettaja
[/quote]
Älykkyysmittausten tulosten ja koulumenestyksen korrelaatio on erittäin vahva. Korrelaatio vielä vahvistuu yliopistoissa ja myöhemmällä akateemisella uralla.
[/quote]Jo tuntisit oppimistutkimusta, tietäisit, että merkittävin oppimiseen vaikuttava tekijä on time on task, oppimiseen käytetty aika. -10
[/quote]
Jos tuntisit oppimistutkimusta, etkä vain esittäisi tuntevasi ja käyttäisi sitä tuollaisena ad hominem nolla-argumenttina, niin tietäisit, että käytetty aika on vain yksi muuttujista, eikä mitenkään mitätöi lahjakkuuden hyvin keskeistä merkitystä.
[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 13:19"][quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 10:42"]
Tuohon matikkakysymykseen: oppilaat ovat eri vaiheessa oppimisessaan. Nämä, joilla onnistuu helpommin, omaavat jäsentyneemmät tietorakenteet ko. asiasta. Heidän on siis helpompi työskennellä, koska ovat sisäistäneet aiemmat asiat paremmin ja esim. työmuisti ei ylikuormitu uudesta asiasta. Näin ollen he voivat käyttää voimavarojaan uuden oppimiseen helpommin kuin toiset.
[/quote]
Mutta eikö kysymys ole nyt siitä, miksi toiset sisäistävät asiat hetkessä, kun toisilla saman asian sisäistämien vie vuosia, jos onnistuu lainkaan. Minusta kyse on älykkyydestä tai lahjakkuudesta. Lahjakas omaksuu opetettavan sisällön nopeasti tai jopa osaa sen jo valmiiksi "intuitiivisesti".
Peruskoulun ongelma on, että lahjakkuus tunnistetaan ja tunnustetaan vain liikunnassa ja taideaineissa. Akateemisissa aineissa aihe on tabu, josta ei keskustella. Tässä hukataan valtavasti potentiaalia kun lahjakkaiden kehitystä ei tueta.
[/quote]
Musta tuntuu, että joudun nyt koko ajan toistamaan samaa. Mun käsitys on se, että älykkyys on toiminnan seurausta, ei mikään synnynnäinen ominaisuus. Se, että sisäistää asian nopeasti/helposti, johtuu aiemmasta toiminnasta (mm. aiemmin opitut asiat, tiedonkäsittelyn kehittyminen), joka tukee uuden asian oppimista. Oppiminen on konstruktivistista, uusi asia liitetään vanhempaan tietoon. Ei ne opittavat asiat sun "lahjakkaiden" päähän tyhjästä ilmesty?
Älykkyys ei määritä oppimistuloksia. Kyky itsesäätelyyn, oppimisstrategioiden käyttö, motivaatio, opiskeluun käytetty aika ja kyky sietää epämukavuutta määrittävät.
t. opettaja