Mikä anopissasi ärsyttää?

Up

Typerä muka-sivistynyt laiskimus, joka tykkää puhua vain itsestään. Itse ei tee kotihommia, syyllistää omia lapsiaan martyyrimaisyydellaan ja saa heidät tekemään puolestaan kaiken verhojen silittämisestä ruohonleikkaamiseen. Itse on olevinaan sitä "parempaa väkeä".

Välinpitämättömyys. Ei tunnu meidän elämä kiinnostavan pätkän vertaa.

Kuoli liian nuorena.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 22:15"]Painostus lasten tekoon.Kun ei vaan mene jakeluun,että poikansa ja minä emme omasta tahdostamme tule koskaan lisääntymään.
Lisäksi vielä pirun utelias.
[/quote]

Sama... Anoppi haluaisi hirveästi lapsenlapsia ja mies sattuu olemaan hänen ainokaisensa... Ei pidä minusta koska en näin 20v vielä tiedä haluanko lapsia, ja hän tietää että epäröin asiaa ja vaikka niitä hommaisinkin niin vähintään 10 vuoden päästä :D

Avoimen epätasapuolinen, siivoushullu - ärsyttää kun aina meille tullessaan rupeaa tonkimaan liedentakusia, että ai ette ole taas ehtineet siivoomaan ja että oletteko tulleet ajatelleeksi, että vessankaakelit voisi hammasharjalla hinkata - ja passannut appiukon tärviölle. Hyviäkin puolia toki on, mutta huonojahan tässä pyydettiin kertomaan.

Se että on murskannut mieheni itsetunnon, eikä ole hänelle äiti saatikka lapsellemme isoäiti.

Ei mikään. Enää. Silloin kun eli niin ärsytti monikin asia, mm. mun jatkuva mustamaalaaminen ja perättömien juttujen kertominen suvulleen. Onneksi miehen suku suhtautui anoppini juttuihin hyvin voimakkaasti varauksella.

Luulee olevansa aina oikeassa. Jakelee neuvoja kaikesta ja pyytämättä. Yrittää määräillä. Keskeyttää eikä osaa kuunnella. Ei pysty hyväksymään sitä että itsekin voisi joskus ehkä mahdollisesti olla hieman väärässä.

Se että hän on niin lapanen, että suostuu tyttärensä ilmaiseksi lastenhoitajaksi vuodesta toiseen ja päivittäin. Ei ymmärrä pitää huolta itsestään kun on niin paljon töitä.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 15:19"]

Välinpitämättömyys. Ei tunnu meidän elämä kiinnostavan pätkän vertaa.

[/quote]

Tämä. Ja silloin kun kiinnostaa (kausiluontoista), ärsyttää hänen omituiset kommenttinsa joista ei voi aina olla ihan varma, onko ne tarkoitettu hyväksi vai huonoksi. 

Niin, ja sellainen outo sievistely. En osaa selittää sitä, mutta se on päälleliimattua. 

Ja ei, en ole itsekään täydellinen. 

Puhuu tauotta. Kuuntelee kyllä kun joku muu kertoo jotain mutta siirtyy heti omaan hieman parempaan tarinaansa. Lisäksi kertoo meidän perheen kaikki asiat kaikille sukulaisille vaikka kieltäisimme. Oikeasti olen tosi kiitollinen että anoppi on näin helppo.

Ryssii mun lapsen kasvatuksen. Appi on kyllä pahempi, mutta silti. Lapsi käyttäytyy heidän luonaan kauhealla tavalla juurikin siksi että hän voi. Saadaan sitten kotona tehdä kunnon kurinpalautus: jäätelö ei voi olla aamupala, ketään ei saa lyödä/potkia/purra, ketään ei hakuta, lapset ei käskytä aikuisia jnejne. Ollaan jouduttu vähentämään anoppilassa käyntiä. Lapsemme käyttäytyy muualla oikein hyvin, kunhan ei vaan noudata anoppilan oppeja.

Sairaalloisen utelias kyttääjä ja penkoja. Ihan uskomaton. Ei näe omien lasten ja lastenlastensa vikoja, muita on silti heti arvostelemassa, vaikkei syytä olisikaan.

On sanonut minulle vain ja ainoastaan sanat "moi", "otatko teetä?", "moikka". En ole nähnyt ikinä hymyilevän näiden neljän vuoden aikana.

Epähygieeninen, tuputtaa ruokaa ja vanhoja tavaroitaan meille, mustavalkoinen ajattelutapa, köyhäilee joka asiassa ja ei usko esim. sitä, että joissain asioissa se hinta todennäköisesti tuo myös laatua mukanaan. Kauhistelee sitten kun ostetaan jtn liian kallista hänen mielestä.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 22:15"]

Varmaan raha. Jotenkin tuntuu avuttomalta, kun anoppi ostaa lastenlapsille 18v-lahjaksi asunnon Helsingistä ja maksaa lahjaverot. Sitten menevät yhdessä ostamaan huonekalut jne. ja minulle äitinä ei ole mitään sijaa koko asiassa.

[/quote]

Eihän tuosta kannata olla moksiskaan. Oletko pyytänyt päästä mukaan? Voihan anoppi ajatella olevansa suureksi avuksi. Oma asunto lapselle Helsingistä. Sehän on valtava lahja, josta moni voi vain unelmoida. 

Ainainen jankkaaminen rahasta! Perkele sentää! Vaikkei millään tavalla kuulu hänelle!

Jatkuva piilovittuilu ja nälvintä ärsyttää... Jutut eivät edes vihlase mutta aina aattelen, että miten tuo ees jaksaa?
Ex-miniästä puhuminen.. Mulle exät on exiä ja ihan yks ja sama mitä niille kuuluu.. En minäkään läpätä anopille ventovieraiden ihmisten kuulumisia :D
Minun vanhempieni mollaus ja itsensä jalustalle nostaminen esim. Hänen isompi lapsiluku versus minun vanhempien "vain kaksi lasta" huoh...

[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 15:23"]

Se että on murskannut mieheni itsetunnon, eikä ole hänelle äiti saatikka lapsellemme isoäiti.

[/quote]

Kutakuinkin tämä. Ei olla kyllä annettu mahdollisuuttakaan olla isoäiti. En varmasti edes tiedä pahimpia, mutta sen verran tiedän, että tulen varmasti loppuikäni vihaamaan häntä salaa, vaikka mies päättäisikin jossain vaiheessa haluta antaa anteeksi ja toki häntä siinä tukisin. 

Anoppi oli varmasti todella onneton ihminen, ja jossain määrin voin kuvitella ymmärtäväni syitä kaikkeen, mutta kun uhrina oli minulle rakas ihminen niin vaikea olisi luottaa tai tuntea sympatiaa, kun hän nyt ulisee sitä, ettei poika pidä yhteyttä ja hän ei mukamas ymmärrä miksi.