Mies sydänvikaisena juo alkoholia päivittäin. En osaa auttaa häntä.
Valitettavasti mies on aivan liian itsepäinen ja alkoholisoitunut. Hän syö sydänvaivaan ja diabetekseen kourallisen lääkkeitä päivittäin.
On todella väsynyt ja taas alkanut vatsa turpoamaan huolestuttavasti. Kuulemma niin turvonnut ja kipeä, ettei ruoka aina maistu.
On selvästi sairaan oloinen ja yskii paljon.
En kestä katsella tätä vierestä. Juo viinaa, käy töissä, syö epäterveellisesti (limsaa, mehuja, runsaasti hiilihydraatteja sisältäviä kaloripommeja) ja nukkuu huonosti.
Uniapneakin todettu.
En tiedä yhtään miten voisin miestä auttaa enempää tai jaksanko enää välittää. Ei välitä itsestään tarpeeksi. Ei halua mennä lääkäriin, eikä joutua sairaalaan. Uhoaa myös ettei mene kontrollikäynnille.
Huoh...
Joskus myös toivoo, että tulisi kunnon laaki, eikä tarvitsisi sitten enää miettiä mitään.
Mies on vielä suht nuori ja harmittaa, ettei halua pitää itsestään huolta. Ei vain jaksa ja taitaa olla masentunut.
Onko mitään keinoa? Sain hänet onneksi aikaisemmin lääkäriin, olisi varmasti saanut sydänkohtauksen ja oli sairaalassa viikon kun sydänvaiva todettiin. Lääkkeitä myös onneksi syö kuten pitää. Siihen se omahoito jääkin.
Nyt en osaa tehdä mitään.
Kommentit (126)
Vierailija kirjoitti:
Ei koe elämäänsä sen arvoiseksi, että menisi lääkäriin. Ajaa mielummin itsensä sellaiseen tilaan, että kuolo korjaa pois. Suomeksi sanottuna: mies on vakavasti masentunut.
Ei tarvitse olla masentunut jos haluaa kuolla.
Jotkut saa juomisen poikki käymällä aa kokouksissa säännöllisesti. Siellä saa vertaistukea.
Olisikohan ahdistuneisuuteen määrättävistä lääkkeistä apua?
Tie terveyteen käy pienillä askelilla. Tässä vähän listaa millä voisi edetä.
1. Sokerit pois kokonaan. Sokerissa on puolet fruktoosia joka palaa vain maksassa. Suurin syy metaboliselle oireyhtymälle ja diabetekselle. Sokeri on huume, näkyy aivojen magneettikuvauksessa samalla lailla kuin huumeet. Parin viikon totaalitauon jälkeen sokerihimo katoaa. Kannattaa katsoa kaikki tuoteselostukset ettei niissä ole sokeria(ketsupit etc). Fruktoosi myös rasvoittaa maksaa, joten varsinkin alkoholistille sokerin minimoinnista on iso terveyshyöty.
2. Hiilarit minimiin. Verisuonten tukkeutuminen johtuu LDL molekyylien reagoinnista veressä olevan glugoosin(eli hiilarin) kanssa. Hiilarit myös nostavat rajusti insuliiin(rasvanvarastoimishormoni) määrää veressä. Kun hiilarit ovat minimissä niin kovia rasvoja voi syödä vapaasti ilman että niistä on haittaa. Näin on helpompi pitää ruokavalio kun pystyy syömään pekonia, voita jne vapaasti.
3. Pätkäpaasto. Kun hiilarit jättää minimiin niin elimistö alkaa sopeutua rasvanpolttoon. Tämä aiheuttaa sen ettei aterioiden jälkeen tule enää niin nopeasti nälkä. Ateriaväli pitenee kuin huomaamatta. Pätkäpaasto auttaa insuliinitasojen tiputuksessa.
Sitten se alkoholi, se on tietysti tärkein tiputtaa pois, mutta jos ei onnistu niin noilla kolmella saa ainakin rutkasti parannettua terveyttä.
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan työnantajilla oli velvollisuus ohjata hoitoon alkoriippuvuutta sairastava. Ei siis heti potkuja.
Miten nykyään on asia?
Edelleen alkoholiongelmasta on hoitoon ohjaus. Ongelmattomasta jointista viikonloppuna saa potkut samantien. Mikä lie siinäkin logiikka?
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan ahdistuneisuuteen määrättävistä lääkkeistä apua?
Varmaan olisi mutta niitä on vaikea saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan ahdistuneisuuteen määrättävistä lääkkeistä apua?
Varmaan olisi mutta niitä on vaikea saada.
Ei ole ollut vaikeaa saada.
Sen sijaan rauhoittavia on vaikea saada.
Kokemuksesta voin kertoa, että kun tuet puolisoa kamppailussa alkoa vastaan, ja hän tukesi avulla siitä toipuu. Saat tämän arvokkaan tuen toipuneelta moninkertaisesti takaisin itsellesi monin tavoin.
Ne, jotka hylkää sairaan, eivät ole enää minkään arvoisia toipuneen elämässä.
Miten kukaan voisi kuvitella saavansa tukea ja apua itselleen tarvittaessa, jos ei sitä itse anna?
Meinaan, että jos on samantekevää, ja hylkää läheisen vaikeina aikoina. En pidä niitä ihmisiä minkään arvoisina enää. Näin on tunne molemminpuolinen ja varma.
Toivon, että jonain päivänä tähän sairauteen on saatavissa asiallista hoitoa.
2 vaihtoehtoa.
Hoitoon tai hautaan.
Ne jotka lyö lyötyä, kaivaa itselleen kuoppaa.
Meillä on ollut pari ihmistä tukena vuosikausia alko-ongelmasta huolimatta.
Arvostan heitä todella korkealle. Pidän ihan huipputyyppeinä.
Ne jotka pilkkasivat ja lyttäsivät, ovat taakse jäänyttä elämää.
Emme jääneet kaipaamaan heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan ahdistuneisuuteen määrättävistä lääkkeistä apua?
Varmaan olisi mutta niitä on vaikea saada.
Ei ole ollut vaikeaa saada.
Sen sijaan rauhoittavia on vaikea saada.
Niitä lääkkeitä tarkoitin. Muuta toimivaa ei suomessa voi saada ahdistukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan ahdistuneisuuteen määrättävistä lääkkeistä apua?
Varmaan olisi mutta niitä on vaikea saada.
Ei ole ollut vaikeaa saada.
Sen sijaan rauhoittavia on vaikea saada.Niitä lääkkeitä tarkoitin. Muuta toimivaa ei suomessa voi saada ahdistukseen.
Päihdeongelman hoitaminen auttaa ahdistukseen.
Minkä verran alkoa kuluu päivittäin?
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta voin kertoa, että kun tuet puolisoa kamppailussa alkoa vastaan, ja hän tukesi avulla siitä toipuu. Saat tämän arvokkaan tuen toipuneelta moninkertaisesti takaisin itsellesi monin tavoin.
Ne, jotka hylkää sairaan, eivät ole enää minkään arvoisia toipuneen elämässä.
Millaista se tukeminen on, jos alkoholistin mielestä niillä kaikilla muilla on ongelmia alkoholin suhteen eikä hänellä? Eikö "kamppailu alkoa vastaan" tarkoita sitä, että alkoholisti itse haluaa toipua? Itse en uhraa vuosikymmeniä toisen juomisen seuraamiseen saati pilaa lasten elämää sillä, että heidän pitää elää alkoholistin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta voin kertoa, että kun tuet puolisoa kamppailussa alkoa vastaan, ja hän tukesi avulla siitä toipuu. Saat tämän arvokkaan tuen toipuneelta moninkertaisesti takaisin itsellesi monin tavoin.
Ne, jotka hylkää sairaan, eivät ole enää minkään arvoisia toipuneen elämässä.
Millaista se tukeminen on, jos alkoholistin mielestä niillä kaikilla muilla on ongelmia alkoholin suhteen eikä hänellä? Eikö "kamppailu alkoa vastaan" tarkoita sitä, että alkoholisti itse haluaa toipua? Itse en uhraa vuosikymmeniä toisen juomisen seuraamiseen saati pilaa lasten elämää sillä, että heidän pitää elää alkoholistin kanssa.
Aloittajan kodissa ei asu lapsia, jos oiken luin.
Mistään vuosikymmenistä ei ole ollut puhetta.
Meillä alkoholin runtelema puolisoni ei aiheuttanut pahaa ulkopuolisille. Hän raitistui hoidon alettua, ja on raitis edelleen. Tässä ei lyötyä tarvitse lytätä.
Alkoholisti mollaa kyllä tarpeeksi itse itseään omassa mielessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan ahdistuneisuuteen määrättävistä lääkkeistä apua?
Varmaan olisi mutta niitä on vaikea saada.
Ei ole ollut vaikeaa saada.
Sen sijaan rauhoittavia on vaikea saada.Niitä lääkkeitä tarkoitin. Muuta toimivaa ei suomessa voi saada ahdistukseen.
Päihdeongelman hoitaminen auttaa ahdistukseen.
Kyllä ja juopottelu aiheuttaa ahdistusta ja ahdistus panee juomaan lisää. Ahdistusta lievittää lääkkeet.
Alkoholistia tai muuta päihderiippuvaista on vaikea auttaa, jos hän ei itse halua ottaa apua vastaan tai motiivia parantumiseen ei ole. Omassa lähipiirissäni on yksi tällainen, jolla myös kaikenlaisia sairauksia jo alla ja silti ei saa lopetettua viinan ja pillereiden kanssa puljaamista.
Kaikin tavoin on yritetty auttaa ja ehdotettu vaikka mitä hoitomuotoja, mutta jossain vaiheessa on vaan pakko luovuttaa oman jaksamisen ja mielenterveyden takia. Onhan se kauheaa seurata vierestä, kun toinen pilaa elämänsä ja terveytensä, mutta minkäs teet. Hän on valintansa tehnyt, elämässä yksi on hänelle kaikista tärkein, ja se on päihteet.
Meillä kävi niin, että kramppi tuli töissä.
Sitten muutamia kertoja kotona.
Joka kerta sairaalareissu.
Sitten pari kertaa psykoosi kotona. Ja sairaalareissut näiden päälle.
Seuraavaksi kramppi sekä psykoosi, jolloin jo pitempi sairaalajakso. Jakson aikana lääkitys kuntoon ja lääkityksen jatkaminen kotona muutamia viikkoja.
Puoliso jätti tässä yhteydessä juomiset sille tielle. Raittiutta takana vuosia.
Tämä kannustaakseni heitä, jotka ajattelevat, voiko sairaudesta toipua.
Kyllä voi.