Lue keskustelun säännöt.
Mies sydänvikaisena juo alkoholia päivittäin. En osaa auttaa häntä.
02.04.2022 |
Valitettavasti mies on aivan liian itsepäinen ja alkoholisoitunut. Hän syö sydänvaivaan ja diabetekseen kourallisen lääkkeitä päivittäin.
On todella väsynyt ja taas alkanut vatsa turpoamaan huolestuttavasti. Kuulemma niin turvonnut ja kipeä, ettei ruoka aina maistu.
On selvästi sairaan oloinen ja yskii paljon.
En kestä katsella tätä vierestä. Juo viinaa, käy töissä, syö epäterveellisesti (limsaa, mehuja, runsaasti hiilihydraatteja sisältäviä kaloripommeja) ja nukkuu huonosti.
Uniapneakin todettu.
En tiedä yhtään miten voisin miestä auttaa enempää tai jaksanko enää välittää. Ei välitä itsestään tarpeeksi. Ei halua mennä lääkäriin, eikä joutua sairaalaan. Uhoaa myös ettei mene kontrollikäynnille.
Huoh...
Joskus myös toivoo, että tulisi kunnon laaki, eikä tarvitsisi sitten enää miettiä mitään.
Mies on vielä suht nuori ja harmittaa, ettei halua pitää itsestään huolta. Ei vain jaksa ja taitaa olla masentunut.
Onko mitään keinoa? Sain hänet onneksi aikaisemmin lääkäriin, olisi varmasti saanut sydänkohtauksen ja oli sairaalassa viikon kun sydänvaiva todettiin. Lääkkeitä myös onneksi syö kuten pitää. Siihen se omahoito jääkin.
Nyt en osaa tehdä mitään.
Kommentit (126)
No siihen alkoriippuvuuteen on korvaushoitoa.
Pidin huolen lääkkeiden säännöllisestä ottamisesta kotona puolisolleni.
Valitkaa asiaan erikoistunut lääkäri hakiessanne lääkehoitoa.
Ja puoliso ei juonut lääkehoidon aikana alkoa.
Mihin tämä maailma on menossa, kun ihmisen sairaus pitäisi monen mielestä sivuuttaa hylkäämällä sairas oman onnensa nojaan juuri silloin, kun omat voimat ei riitä.
Alkoholismi on aivosairaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse vähän samantyyppisessä tilanteessa olen, ja tekisi eritoten mieli kysyä, että miten sinä itse jakselet, ap?
Kiitos kysymästä.
No minä voin hyvin. Olen ottanut omaan kipuiluuni hoitoa vastaan, syön terveellisesti ja liikun. Olen myös ajattelut, että omat elämäntapani voisivat kannustaa myös miestä muuttamaan kun näkee kuinka hyvin voin.
Onkin syönyt terveellisesti välillä, kanssani salaattia ja kalaa tms.
En minä oikein pysty enää muuta kuin etäältä tosiaan käsittelemään asiaa. Huoli on mutta minun täytyy kai vain luottaa, että mies tekee valintoja kun on siihen itse valmis.
Uniapnea laitteen hakee, on sekin tosi hyvä juttu. Ehkä sen ajatuksen voimalla pääsee taas etapin eteenpäin ja toivon, että se jotenkin taianomaisesti olisi avain hänen terveysongelmiin.
Ensiapua voisi taas harjoitella tässä varuiksi jos joudun elvyttämään.
Mies kertoi tehneenä hoitotahdon ettei elvytettäisi. Sekin aika surullista. En ole varma puhuiko totta...
Harmi tosiaan kun en osaa auttaa. Neuvoton olo..
Miten itse jakselet?
ApNoh, sanotaanko vaikka, etten oikein jaksa pitää huolta itsestäni, niin rankkaa tämä on, kun toinen (päihderiippuvuutensa sokaisemana, toki) tekee lähes päivittäin niitä aivan vääriä valintoja. Eikä huoli ole minulla läheskään yleisin tuntemus, vaan vuorottelee siellä jossain epätoivon, raivon ja välinpitämättömyyden kanssa... Ajattelen myös ihan jatkuvasti sitä, että lähden ja jätän miehen yksin tuhoamaan elämäänsä.
-se aiempi kysyjä
Hyvin ymmärrettävää. Itselläkin on ollut samanlaisia ajatuksia. Ollut raivoa ja epätoivoa. Joskus olen jopa tokaissut, että no älä sitten mene lääkäriin! Kun valitellut oloaan ja uhonnut ettei aio hoitaa sairauttaan.
Olen myös ollut masentunut. En ehkä tilanteeseen vaan jotenkin vain tuntunut kuin elämällä ei olisi väliä.. Kuin olisi vain uponnut jonnekin syvyyteen. Hain kuitenkin apua kun olin kaksi vuotta kärvistellyt tunteiden kanssa.
Nyt jaksan taas pitää itsestäni huolta.
Miehen kohdalla vain toivon, että hänkin saisi voimia kun on aikansa käsitellyt ajatuksiaan. Luulen, että hänellä on jotain mielenperukoilla, jota ei kerro.
Hän on maannut koko päivän tänään sängyssä melkeinpä. Menin hetki sitten hänen viereensä, silittelin ja hipsutin vatsaa (pitää siitä) ja olimme vain hiljaa. Jotenkin oli ihana hetki kaikessa rauhallisuudessaan ja rakkaudessa kun pidimme toisistamme kiinni.
Toivottavasti mies saa tätäkin kautta hyvää oloa.
Tsemppiä sinulle paljon!
Ap
kyllä juua täytyy jos janottaa.mäkin korkkasen kohta...
Toisen tukeminen alkosta eroon pääsemiseksi on mahdollista, vaikka muuta väitetään.
Kun sairaan omat voimat ei riitä. Olen nähnyt tämän ihmeen omassa perheessäni. Puoliso oli vakavasti alkoholisoitunut, mutta nyt jo vuosia raitis. En hyljännyt sairastunutta.
Jos olisi yksin jäänyt, todennäköisesti olisi taivaallisessa laulukuorossa.
Miksi juuri tästä sairaudesta kärsivä ihminen pitää jättää yksin?
En ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Toisen tukeminen alkosta eroon pääsemiseksi on mahdollista, vaikka muuta väitetään.
Kun sairaan omat voimat ei riitä. Olen nähnyt tämän ihmeen omassa perheessäni. Puoliso oli vakavasti alkoholisoitunut, mutta nyt jo vuosia raitis. En hyljännyt sairastunutta.
Jos olisi yksin jäänyt, todennäköisesti olisi taivaallisessa laulukuorossa.
Miksi juuri tästä sairaudesta kärsivä ihminen pitää jättää yksin?
En ymmärrä.
Koska hyvin harvoin se tuki riittää. Koska muut sairaudet tuskin koskaan aiheuttavat läheisille samanlaista tuskaa kuin alkoholismi. Koska epävarmuus, epäluotettavuus, petetyt lupaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä täällä vingut. Ei ole pakko olla tuollaisen ihmisen kanssa. Pelkäätkö olla yksin, taidat olla läheisriippuvainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisen tukeminen alkosta eroon pääsemiseksi on mahdollista, vaikka muuta väitetään.
Kun sairaan omat voimat ei riitä. Olen nähnyt tämän ihmeen omassa perheessäni. Puoliso oli vakavasti alkoholisoitunut, mutta nyt jo vuosia raitis. En hyljännyt sairastunutta.
Jos olisi yksin jäänyt, todennäköisesti olisi taivaallisessa laulukuorossa.
Miksi juuri tästä sairaudesta kärsivä ihminen pitää jättää yksin?
En ymmärrä.Koska hyvin harvoin se tuki riittää. Koska muut sairaudet tuskin koskaan aiheuttavat läheisille samanlaista tuskaa kuin alkoholismi. Koska epävarmuus, epäluotettavuus, petetyt lupaukset.
Kannatta siis yrittää tukea sairasta toipumiseen.
Aluksi sairaslomaa, kunnes pääsee tolpilleen. Ensin katkaisuhoitopaikkaan viikoksi. Jatkopaikkaan sitten pariksi kuukaudeksi.
Kuljetin puolisoa muutamia kertoja katkaisuun. Hoidin kotona lääkkeet.
On minun mielestä ihmiselämän arvoinen yritys, joka onnistui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja mitäköhän se meitä koskettaa ???
Miksi edes olet tullut lukemaan tällaista ketjua?
Vierailija kirjoitti:
Kunnon henkivakuutus ukolle ja anna juoda itsensä hengiltä.
Ala-arvoinen ehdotus. Ei noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa ikävä tilanne. Eihän siinä oikein mitään voi, jos miehellä itsellään ei ole halua huolehtia edes alkeellisella tasolla omasta terveydestään.
Psykologia hän tarvitsisi mutta se on varmaan viimeinen paikka, johon hänet saisi.
Ei voi muuta muin odottaa, että tulee sydäninfarkti tai jokin muu komplikaatio, joka saa hänet heräämään – ja katumaan, ettei tehnyt asialle mitään vielä siinä vaiheessa, kun terveys olisi ollut pelastettavissa.
No, minä olen käynyt monesti psykologilla omasta aloitteestani. Olen kuin ap:n mies, paitsi en juo (absolutisti) enkä polta ja liikun paljon. Mutta syön epäterveellisesti, huonot veriarvot, lääkkeitä.
Ei se psykologin kanssa juttelu saanut mua luopumaan itsetuhoisuudestani. Pitäis itse haluta muutosta.
Aikoinaan työnantajilla oli velvollisuus ohjata hoitoon alkoriippuvuutta sairastava. Ei siis heti potkuja.
Miten nykyään on asia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi tehdä mitään, ap. Surullinen tosiasia. Muutoksen ja halun pitää lähteä ihmisestä itsestään, jos sun miehellä ei näitä ole niin mikään määrä lahjontaa, motivaatiopuheita tai uhkailua ei tilannetta muuta. Voi olla että miehesi on masentunut eikä ole esimerkiksi pystynyt käsittelemään sairastumistaan, vaan purkaa pahaa oloaan alkoholiin entistä enemmän. Alkoholismi itsessään tarvitsee jo hoitoa, jotta muihin sen piilottamiin ongelmiin päästään käsiksi. Jos sun mies ei hoitoa ota vastaan, niin kurjalta tulevaisuus näyttää hänellä. En sano, että eroa, mutta harkitse mitä olet valmis jaksamaan ja kannattaako katsoa loppuun asti jos tilanne pahenee.
Kuolemanvietti. On kyllästynyt elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnon henkivakuutus ukolle ja anna juoda itsensä hengiltä.
Ala-arvoinen ehdotus. Ei noin.
Sairaalle ihmiselle ei myönnettä henkivakuutusta. Se on otettava terveenä.
Eksäni oli kuoli tuollaisen kuoleman omassa sängyssään uuden vaimon vieressä. Sai sairauskohtauksen, kusi ja paskoi ja oksensi makuuhuoneen täyteen, vaimo soitti ambulanssin, ensihoitajat yrittivät elvyttää ukkoa pari tuntia, veivät sairaalaan ja siellä hän kuoli. Kaikki jäi kesken: talous kuralla, ei testamenttia, ei hoitotahtoa, ei avioehtoa, helvetisti velkaa ja perintöasiat sekaisin.
Ihmisen itsetuhoisuus ei koskaan ole vain hänen oma asiansa.
Juokse, ap. Et voi pelastaa muita kuin itsesi.
Vierailija kirjoitti:
Et voi tehdä mitään, paitsi hakea apua omaan läheisriippuvaisuuteesi. Miehesi hyväksi et voi tehdä mitään. Toki voit hänen eksänsä kanssa suunnitella vaikka hautajaiset valmiiksi, niin sitten ei tarvitse, katsot vain oman taloudellisen selustasi kuntoon. Ja eikun Tinderiin, hyvä laadtari kehiin niin eiköhän se onnen kevät koita sinullekin!
Ap ei kuulosta läheisriippuvaiselta.
Palstalaisten ja minnesotalaisten mielestä läheisriippuvainen on kuka vaan, joka ei välittömästi hylkää alkoholistia. Samoin mahdollistamisena nähdään kaikenlainen toiminta, vaikka eläisi vain omaa elämäänsä eikä puuttuisi juojan tekemisiin mitenkään.
75, itsetuhoisuus on oma asia jos elää yksin eikä ole läheisiä. Ap:n miehellä on lapsia joista pitäisi välittää, ja ap.
Onko ap puolisollesi tullut koskaan viinakramppia? Kouristelukohtausta ja sen jälkeistä sekavuustilaa?
Silloin jos tulee, niin soitettava 112.Se on silloin sairaalareissu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä rauhoittavaa lääkettä kannattaa kokeilla vaihtoehtona. Alkoholilla sitä rentoutusta haetaan. Rauhoittavalla voi päästä samaan.
Kyllä minun puoliso sai lääkettä.
Mistä sai? Ei niitä nykyään määrätä.
Vierailija kirjoitti:
Niin se on, että lääkkeeseen on vaikea saada resepti, mutta kannattaa vaatia.
Sitä ihmettelen, että miksi lääkäreiden on niin vaikea sitä määrätä.
Silloinhan jää ilman hoitoa.
Saahan huumeveikotkin korvaushoitoa.
Valvira kyttää ja vie lääkäriluvat jos määrää bentsoja. Suomessa uskotaan ettei bentsoja voi käyttää oikein.
Noh, sanotaanko vaikka, etten oikein jaksa pitää huolta itsestäni, niin rankkaa tämä on, kun toinen (päihderiippuvuutensa sokaisemana, toki) tekee lähes päivittäin niitä aivan vääriä valintoja. Eikä huoli ole minulla läheskään yleisin tuntemus, vaan vuorottelee siellä jossain epätoivon, raivon ja välinpitämättömyyden kanssa... Ajattelen myös ihan jatkuvasti sitä, että lähden ja jätän miehen yksin tuhoamaan elämäänsä.
-se aiempi kysyjä