Kohdellaanko potilaita eri tavoin "naamakertoimen" perusteella?
Kysymys koskee tilannetta lakkojen ulkopuolella ja lähinnä niitä lääkäreiden päätöksiä. Eli jos vaikkapa yksinäisempi tai ulkoisesti "vähävaraisemman oloinen" ihminen hakeutuu julkiseen terveydenhuoltoon vaikkapa akuutin, henkeä uhkaavan sairauden vuoksi, hoidetaanko häntä huonommin kuin perinteisellä tavalla keskiluokkaisen oloista ihmistä? Luovutaanko helpommin hoidoista? Mihin tuo perustuu? Mitä asialle voisi tehdä? Omasta mielestäni kaikkia pitäisi kohdella tasa-arvoisesti.
Kommentit (50)
Olin parikymppinen ja masentunut, olin lihava ja minulla oli rastat sekä iso tatuointi käsivarressa (90luvun loppupuolta kun tatuoinnit eivät vielä olleet niin yleisiä). Yöllä alkoi koskea vatsaan ja aamulla pyöräilin 2km sairaan päivystykseen. Kipu paheni enkä voinut enää kävellä suorassa. Odotushuoneessa oli lisäkseni kolme ihmistä kun saavuin kello 10 tai vähän yli. Pian nämä ihmisetkin katosivat ja istuin yksin. Ohi kulki lääkäri ja hoitajia, mulkoilivat vain. Kävin luukulta kysymässä onko minut unohdettu ja vastaus oli vihainen "odota!" Itkin kovaan äänen mutta kukaan ei tullut kysymään mikä hätänä . Lopulta päätin mennä tupakalle ja lyyhistyin ovien väliin, ilmeisesti tässä vaiheessa minusta sitten kiinnostuttiin . En tiedä kun olin taju kankaalla. Herätessäni kuulin että minulta oli poistettu kiertynyt kysta ja että tila oli ollut kriittinen. Anteeksi ei kukaan pyytänyt.
Voi voi kun hus:sissa oli jutut lentäneet. Silloin alussa en tajunnut tai enhän voinut mitenkään huomata muuta, kun ohimeneviä outouksia, jotka nyt on jo ihan selvää, että ei ollut sattumia nekään. Esim. jo 1998 kun sain ekan lapsen. Järjestettyjä juttuja.
Sinä, joka olet huolissasi harhaisuudesta. Olet jäänyt valitettavasti paitsi eräästä jutusta täysin, joten et voi tietenkään mitään muuta ajatella.
Friikki sairaala kirjoitti:
Voi voi kun hus:sissa oli jutut lentäneet. Silloin alussa en tajunnut tai enhän voinut mitenkään huomata muuta, kun ohimeneviä outouksia, jotka nyt on jo ihan selvää, että ei ollut sattumia nekään. Esim. jo 1998 kun sain ekan lapsen. Järjestettyjä juttuja.
Sinä, joka olet huolissasi harhaisuudesta. Olet jäänyt valitettavasti paitsi eräästä jutusta täysin, joten et voi tietenkään mitään muuta ajatella.
Avaapa kommenttiasi lisää. Mitä tarkoitat? Mikä juttu?
Itse hoitajana kohtelen kaikkia potilaita samalla tavalla, hyvin ja asiallisesti. Kuitenkin minua hyvin kohteleva asiakas kokee todennäköisesti saavansa sydämellisempää hoitoa ja huomiointia kuin tyly ja haukkuva potilas. Ihan jo siksi, että mukavan ja asiallisen potilaan kanssa voin olla rennommin ja ammatillisuuden rajoissa enemmän oma itseni, kun haukkuvan potilaan kanssa joudun etäännyttämään itseäni tilanteesta ja olemaan tiukan ammatillinen.
Vierailija kirjoitti:
Tää on taas näitä: älä mene turkiksen kanssa Kelaan
Uskomatonta että tuollaista edes joku pohtii. Siinä päätöksessäkö sitten lukisi: "tuesta vähennetty turkislisä" (mut ku se oli tekoturkis)
No ei tietenkään lue, ei ainakaan siinä päätöksessä, mikä sinulle annetaan. Se on sitten eri asia mitä muissa lausunnoissa voi lukea.
Minä taas en voi helpolla tai juuri millään ilveellä saada hoitoa silloin kun ehdottomasti tarvitsisin. Olen kouliintunut näyttelemään tervettä ja näyttämään suht. terveeltä, koska sairastan vaikeita kipusairauksia, enkä kestä sitä nälvimistä jonka ihan arjessa saan osakseni jos paljastan heikkouteni. Olen siis ylioppinut näyttämään hyvinvoivalta vaikka totuus olisi hyvin kaukana siitä.
Vierailija kirjoitti:
Eli siinä heikoimmalla hetkellä kovissa kivuissa on joka ainoa hiussuortuva oltava kuosissa, edustavat rypyttömät vaatteet päällä esitettävä asiansa mahdollisimman varovasti ja huolellista suomen kieltä käyttäen, jotta saisi olisi oikeutettu hoitoon?
Selvä.
No mutta sitten et ole sairas etkä kipeä, kun olet jaksanut niin siististi pukeutua ja laittautua ja kykenet hyvin ilmaisemaan vaivasi.
Parin vuoden takaisessa opinnäytetyössä selvitettiin sairaanhoitajien ja kokemusasiantuntijoiden teemahaastatteluilla, minkälaista potilaan hoito on sisätauteihin ja fyysisiin vaivoihin keskittyneillä sairaalaosastoilla, kun potilaalla on psyykkinen sairaus.
Haastatteluissa kävi ilmi, että hoitojärjestelmässä psyykkisesti sairaat ovat eriarvoisessa asemassa, eivätkä he saaneet yhtä laadukasta hoitoa ja ohjausta kuin potilaat, joilla ei ollut mielenterveydensairauksia. Potilaat saattoivat jäädä hoidon ulkopuolelle, kun oireet miellettiin psyykkisestä sairaudesta johtuvaksi. Leimaamista ja ennakkoluuloja esiintyi edelleen hoitokulttuurissa ja se vaikutti muun muassa tapaan, jolla potilaasta raportoitiin työyhteisössä. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/228009/Maenpaa_Jari2019.p…
Synnytysten yhteydessä olen saanut huomata, että jos synnytys menee hyvin ja on 'reipas' (miksei olisi, kun asiat ok), saa hyvää kohtelua. Mutta vaikea synnytys on oma vika, samoin se jos parin vuorokauden valvomisen jälkeen alapää riekaleina ei jaksa heti valvoa vauvan kanssa, imetys ei onnistu jne. Silloin tylytetään. Toinen huomio on, että hoitohenkilökunta purkaa kiukkuaan sellaisiin, joiden ei tarvitse pelätä sanovan vastaan.
Tää on taas näitä: älä mene turkiksen kanssa Kelaan
Uskomatonta että tuollaista edes joku pohtii. Siinä päätöksessäkö sitten lukisi: "tuesta vähennetty turkislisä" (mut ku se oli tekoturkis)