Kohdellaanko potilaita eri tavoin "naamakertoimen" perusteella?

Vierailija kirjoitti:

Ei kohdella huonommin. Vaivan mukaan hoidetaan kaikki. Vastaanotolla edetään vaivan kiireellisyyden mukaan.

Höpöhöpö. On ihan tutkimusta, että naisten oireita vähätellään. Myös tummaihoiset (naiset) saavat huonoiten hoitoa (esim. todennäköisyys kuolla synnytyksessä huomattavasti suurempi).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tapana, jos haluaa nopeasti hoitoa, niin mies otettava mukaan. Miehiä uskotaan enemmän ja mitä enemmän valittaa sitä paremmin/ nopeammin saa hoitoa. Aivan älytöntä, mutta näin se menee.

Minä, pieni hiirulainen, joka ei turhasta valita niin en mitään hoitoa saa. Synnyttämäänkään en päässyt, kun ei uskottu että vauvani syntyy. Valitettavasti näin se menee, niin lääkäreissä kuin kaipoissakin.

Syntyi kuitenkin synnyttämättä vai kuinka kävi?

Syntyi, mutta kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni on ainakin kohdeltu todella huonosti parikymppisenä perusterveenä ja hoikkana opiskelijana jo ja mietin aina syytä siihen. Sain siis päivystyksessä odotella/jonottaa pahimmillaan n. 10 tuntia ja käytännössä kaikki muut menivät ohitseni. Mutta se oli todennäköisesti pientä verrattuna siihen, miten joitakin muita kohdellaan - todennäköisesti paljon huonommin vielä.

Tää on niin totta.

Jouduin pari vuotta sitten viemään silloin 22v pojan päivystykseen vatsaoireiden vuoksi, epäilin umpisuolentulehdusta. Jäin odottelemaan, meneekö osastolle. Kohtelu oli tylyä eli ensin 2 tuntia odoteltiin pääsyä verikokeisiin ja sitten yhteiseen kiireettömien potilaiden aulaan odottelemaan. Poika kävi kipeämmäksi ja kipeämmäksi, pyysin ohikulkevilta hoitajilta apua, edes makuupaikkaa, mutta kaikki oli kuulemma täynnä. Poika kävi oksentamassa, palasi takaisin, kävi oksentamassa ja palasi ja sanoi lopulta, että ei jaksa, pakko päästä pitkäkseen ja meni lattialle makaamaan. Paikalle tuli suunnilleen heti joku aulavahtimestari ilmoittamaan, että täällä ei saa maata lattialla, ylös siitä. Totesin sille vaksille, että poika ei todennäköisesti kuule, hän on tajuton.

 Vasta siinä vaiheessa alkoi tapahtua ja lääkärikin kiinnostui asiasta. Pojan kannalta oli liian myöhäistä, hän menetti ison osan suolistoaan kuolion takia. Sairaalassa meni yli 7 viikkoa. Jos lääkäri olisi tutkinut heti, olisi huomattu tilanne, leikattu ongelma ja paraneminen olisi alkanut heti.

Minulla tulehtui sektiohaava ja menin sitä synnytyssairaalan päivystykseen näyttämään. Hoitaja katsoi ja otettiin verikokeet. Lääkäriä odotin 8 tuntia, ihan kaikki meni ohi. Viimein kun lääkärille pääsin, lähdettiinkin sitten suoraan leikkaussaliin, haavassa oli kuolio. Verikokeissa ei näkynyt vielä edes tulehdusta ja hoitaja ei osannut ilmeisesti arvioida missä kunnossa haava on. 6 korjausleikkausta ja kuukauden alipainepumppuhoito. Ei ne lääkärit joka paikkaan repeä ja katsottavaa on per lääkäri ihan liikaa.

Eli siinä heikoimmalla hetkellä kovissa kivuissa on joka ainoa hiussuortuva oltava kuosissa, edustavat rypyttömät vaatteet päällä esitettävä asiansa mahdollisimman varovasti ja huolellista suomen kieltä käyttäen, jotta saisi olisi oikeutettu hoitoon?

Selvä.

Minulle on jäänyt mieleen lääkärin ja "laitapuolen kulkijan" lämmin kohtaaminen yliopistosairaalan ensiavussa. Ambulanssi toi paareilla hoitoon vakavan sairaskohtauksen saaneen miehen, joka vaikutti olleen asunnoton ja käyttäneen alkoa jo pitkään. 

Vanhempi mieslääkäri piti potilasta kädestä kiinni ja kertoi rauhallisesti silmiin katsoen, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Ohitin heidät nopeasti. Silti tämä kahden ihmisen kohtaaminen on jäänyt mieleen ikuisesti.

Mä tiedän että musta oli levitelty juttuja. Näin ollen joillain oli jotain etukäteis ennakkoluuloja. Mutta, tiesin siitä jossain vaiheessa, joten eipä sinänsä hämmentänyt. Huvitti vain jälkikäteen eräiden reaktiot ja tyyli puhua.

"Tuliko nyt selväksi, miltä tuntuu, kun jollain on ennakkoluuloja."

Ei, tuli selväksi millaista on hullu gang stalking operaatio kaikkine tyylilajeineen.

Huvitti kun yritettiin esim. syyllistää jostain, mutta kuitenkin jonkin verran kun tiedän asioista ei onnistunut.

Hui kauhistus, esbl- hui pitääkö kertoa jonnekin. Kuules, kova oli yritys. Olin onneksi ottanut selvää ennen kun ne "ammattilaiset" huolestuneena yritti neuvoa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, jopa pukeutuminen vaikuttaa asenteisiin.

Pukeutuminen vaikuttaa aina asenteisiin, mutta se voi kertoa myös asiakkaan terveydestä. Esim. puhtaudesta huolehtiminen voi jäädä masentuneella. Hoitoon se ei vaikuta.

Niin siis esbl bakteeri on aika monella tietämättään. Ja jos se ilmenee jonkun tulehduksen yhteydessä niin ei siitä tarvitse kuitenkaan kenellekään ilmoittaa. Ei päiväkotiin, ei kouluun, ei työpaikalle.

Luin kerran tutkimuksesta, jossa oli eräässä maassa tutkittu randomisti yhden päiväkodin lapset. Viidesosalla oli esbl bakteeeri.

Mäkin jouduin "ammattihenkilölle" kertomaan, että hei, luettu on litaniat kyseisestä bakteetista kun puhui asiasta soperrellen, ylihuolestuneena ja hieman oudostikin kun kyseessä päiväkotia käyvä lapsi, että mites sen päiväkodin kanssa. Niin miten. Ei mitenkään. Hoidetaas se 10 päivän antibioottikuuri, niin lapsi pääsee takaisin päiväkotiin.

Enpäs kerro kirjoitti:

Mä tiedän että musta oli levitelty juttuja. Näin ollen joillain oli jotain etukäteis ennakkoluuloja. Mutta, tiesin siitä jossain vaiheessa, joten eipä sinänsä hämmentänyt. Huvitti vain jälkikäteen eräiden reaktiot ja tyyli puhua.

"Tuliko nyt selväksi, miltä tuntuu, kun jollain on ennakkoluuloja."

Ei, tuli selväksi millaista on hullu gang stalking operaatio kaikkine tyylilajeineen.

Huvitti kun yritettiin esim. syyllistää jostain, mutta kuitenkin jonkin verran kun tiedän asioista ei onnistunut.

Hui kauhistus, esbl- hui pitääkö kertoa jonnekin. Kuules, kova oli yritys. Olin onneksi ottanut selvää ennen kun ne "ammattilaiset" huolestuneena yritti neuvoa.

Lisäisin vielä, että ongelma ei suinkaan ollut vähättelevä asenne, vaan toisenlainen: "sähän tiedät ja osaat kaiken" mutta mikä parhainta, en oikeasti ollut tuollainen, mutta liioitellusti joku oli saanut tuon iskostetttua hyvin moniin, joiden kanssa en ollut edes ikinä puhunut. Enkä muutenkaan ole paljon kenenkään kanssa tekemisissä, joten voi miettiä mitenköhän niin paljon juttuja ja mielipiteitä, voi henkilöstä olla etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Enpäs kerro kirjoitti:

Mä tiedän että musta oli levitelty juttuja. Näin ollen joillain oli jotain etukäteis ennakkoluuloja. Mutta, tiesin siitä jossain vaiheessa, joten eipä sinänsä hämmentänyt. Huvitti vain jälkikäteen eräiden reaktiot ja tyyli puhua.

"Tuliko nyt selväksi, miltä tuntuu, kun jollain on ennakkoluuloja."

Ei, tuli selväksi millaista on hullu gang stalking operaatio kaikkine tyylilajeineen.

Huvitti kun yritettiin esim. syyllistää jostain, mutta kuitenkin jonkin verran kun tiedän asioista ei onnistunut.

Hui kauhistus, esbl- hui pitääkö kertoa jonnekin. Kuules, kova oli yritys. Olin onneksi ottanut selvää ennen kun ne "ammattilaiset" huolestuneena yritti neuvoa.

Lisäisin vielä, että ongelma ei suinkaan ollut vähättelevä asenne, vaan toisenlainen: "sähän tiedät ja osaat kaiken" mutta mikä parhainta, en oikeasti ollut tuollainen, mutta liioitellusti joku oli saanut tuon iskostetttua hyvin moniin, joiden kanssa en ollut edes ikinä puhunut. Enkä muutenkaan ole paljon kenenkään kanssa tekemisissä, joten voi miettiä mitenköhän niin paljon juttuja ja mielipiteitä, voi henkilöstä olla etukäteen.

Ehkä joku ei pitänyt, että sanoit joskus mielipiteesi.

Aina vähän pelottaa lääkärissä käynti. Luullaanko hulluks tai asennevammaseks vaikka ihan asiasta käy. Pitää varoa sanojansa ettei provosoi tai ärsytä millään lailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kohdella huonommin. Vaivan mukaan hoidetaan kaikki. Vastaanotolla edetään vaivan kiireellisyyden mukaan.

Höpöhöpö. On ihan tutkimusta, että naisten oireita vähätellään. Myös tummaihoiset (naiset) saavat huonoiten hoitoa (esim. todennäköisyys kuolla synnytyksessä huomattavasti suurempi).

Mulla ei ollut mies mukana toisessa synnytyksessä (eikä ketään muutakaan tukena tai seurana). Yksin sitten makoilin jossain sairaalahuoneessa unen ja valveen rajamailla tuntikausia ja supistukset pahenivat. Koetin välillä tilata hoitajan paikalle, mutta heillä oli muualla enemmän tekemistä. Välillä ilmeisesti unohtivat käydä tarkistamassa tilannetta. Lopulta ei ehditty laittamaan mitään kivunlievityksiä ja melkein repesin kahtia, häntäluu murtui jne. ja mut kiidätettiin synnytyshuoneeseen. Mulle tiuskittiin ja kohtelu oli aika tylyä.

Ekassa synnytyksessä mies oli ihan alussa seurana noin tunnin ennen varsinaista ponnistusvaihetta ja tuolloin kohtelu oli huimasti parempaa, ehdin saada puudutukset ja muut kivunlievitykset ja tilanne oli hallitumpi ja miellyttävämpi kokemuksenakin. Hoitajat kohtelivat mua ystävällisemmin myös.

Onko paras tapa yrittää saada joku suvaitsevaiseksi tai ymmärtäväiseksi kohtelemalla niin kuin olisit vähemmistöä. Ei toimi, jos tietää tuollaisesta systemaattiseta toiminnasta. Sehän ei ole tuolloin aitoa syrjintää, vaan järjestettyä ja feikkiä.

Vierailija kirjoitti:

Onko paras tapa yrittää saada joku suvaitsevaiseksi tai ymmärtäväiseksi kohtelemalla niin kuin olisit vähemmistöä. Ei toimi, jos tietää tuollaisesta systemaattiseta toiminnasta. Sehän ei ole tuolloin aitoa syrjintää, vaan järjestettyä ja feikkiä.

Oli feikkiä tai ei, kaikkia pitäisi kohdella yhtä inhimillisesti.

Vierailija kirjoitti:

Aina vähän pelottaa lääkärissä käynti. Luullaanko hulluks tai asennevammaseks vaikka ihan asiasta käy. Pitää varoa sanojansa ettei provosoi tai ärsytä millään lailla.

Tämä on aivan totta. Sillä sairaalla pitäisi olla kovat paineet miellyttää hoitohenkilökuntaa.

Vaikka osaan olla muuten ihan siistin näköinen, esim. luunmurtumapotilaana voi olla aika vaivainen, hiustenpesu, mahdollinen meikkaaminen ja pukeminen ovat vaikeita. Siinä sitten saa jännittää, millaista kohtelua kenties saa, kun ei ole niin siistin näköinen.

Uskonnon mukaan . Kristittyjä kohdellaan huonoimmin sitten riippuu minkä maalaiset on ilkeitä suomalaisia kohtaan tahallista ilkeyttä. Voi estää jotain voi eksyttää väärään suuntaan ja jättää syöttämättå juottamatta pitää märissä vaipoissa tahallaan.

Selässä oli työtapaturma ei edes hakettu korvausta ilkeä työlääkäri olisi kuulunut saada ja myöhemmin jalat meni alta niin tietysti joutui lattialla pyörimään kun putosi sängystä niin valkoisia koiran karvoja vaatteissa sitten niin koska oli jalaton ambulanssiin meni yli tunti ja sairaalassa ensin vietiin väärään sairaalaan sitten toiseen siellä taas sanottiin ei kuulu tänne mutta katsotaan sitten röntgen sitä ennen odotettu pitkään paareissa ja huoneessa nais lihava lääkäri nosti tai hoitaja pystyyn kivuista huolimatta potilaan joka riippui tippatelineessä kivusta kankeana niukin naukin sängyn reunalla pääsi sänkyyn. Röntgen näytti nikama siirtymää oikein ei siis pullistuma vaan siirtynyt paikaltaan saatana. Kaikki selkä kivut on kovia säteilee jopa sääriin. Holtitonta henkilökuntaa. Koska oli koirankarvoissa kohdeltiin kuin jotain juopporetkua vaikka selvinpäin ja omasta kodista haettu.Myös alkoholisti on ihminen jolla voi olla sairaus.No kipupiikkiä kotiin ja taas ettei kuulu meille vaan kirurgiselle.Lääkäri kävi lyömässä kipupiikin jos se nyt edes oli sitä käsivarteen oliko sekään oikein ? Ei mitään apua vessatukseen edes naapuri toi rollaattorin. Ei mitään muuta kuin ambulanssi lasku tuli ei mitään paperia miten hoidetaan mihin mennään. Potilaat on siis ihan heitteillä tee se itse leikkaa selkäsi itse niinkö? Antibiootteja saa rukoilla reseptiä ihmiset kuolee sepsikseen koska ei saa antibiootteja ientulehdukset virtsavaivat loiset haavat sukupuolitaudit. Eläin ruuista saa bakteereja.Lääkäri saa palkan parantamisesta eikä tappamisesta.Potilaita pidetään pitkään ilman kipulääkettä tulehdus lääkettä. Yksityinen hammaslääkäri ymmärtää määrätä antibiootti kuurin kun on parodontoksia ikenissä.Kunnissa on outoja opetuksia ja asiakas sen lääkkeen maksaa ei se lääkäri.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on jäänyt mieleen lääkärin ja "laitapuolen kulkijan" lämmin kohtaaminen yliopistosairaalan ensiavussa. Ambulanssi toi paareilla hoitoon vakavan sairaskohtauksen saaneen miehen, joka vaikutti olleen asunnoton ja käyttäneen alkoa jo pitkään. 

Vanhempi mieslääkäri piti potilasta kädestä kiinni ja kertoi rauhallisesti silmiin katsoen, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Ohitin heidät nopeasti. Silti tämä kahden ihmisen kohtaaminen on jäänyt mieleen ikuisesti.

Valehtelet tai olet nähnyt unta. Kumpi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kohdella huonommin. Vaivan mukaan hoidetaan kaikki. Vastaanotolla edetään vaivan kiireellisyyden mukaan.

Höpöhöpö. On ihan tutkimusta, että naisten oireita vähätellään. Myös tummaihoiset (naiset) saavat huonoiten hoitoa (esim. todennäköisyys kuolla synnytyksessä huomattavasti suurempi).

Tummaihoisia miehiä synnärillä vasta syrjitäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Itseäni on ainakin kohdeltu todella huonosti parikymppisenä perusterveenä ja hoikkana opiskelijana jo ja mietin aina syytä siihen. Sain siis päivystyksessä odotella/jonottaa pahimmillaan n. 10 tuntia ja käytännössä kaikki muut menivät ohitseni. Mutta se oli todennäköisesti pientä verrattuna siihen, miten joitakin muita kohdellaan - todennäköisesti paljon huonommin vielä.

Mistä tiedät ettei ne "käytännössä kaikki muut" olleet kiireellisempiä hoidettavia?

Itse olen aina kirmannut odotushuoneen ihmisten ohi päivystyksessä kun kyseessä oli luuhun asti menevä iso haava sekä aivoverenvuotoepäily. Ei niitä tulemisjärjestyksessä hoideta vaan kiireellisyys-.