Lue keskustelun säännöt.
Poikaystävä halusi kämppäämme kaksi kissaa, jäi kokonaan minun vastuulle
19.09.2015 |
Olemme 19- ja 22-vuotiaat. Itse olen töissä, mies (tai poika käytöksestä päätellen) työttömänä. Hänelle on ylivoimainen tehtävä siivota sillä välin hiekkalaatikot ja vaihtaa vedet. Toinen kissoista niin tarkka laatikoiden puhtauden kanssa että kuseksii sitten pitkin kämppää jos laatikko ei ole tiptop.
Ottaessamme kissat hän lupasi kantaa niistä päävastuun, kun olen kuitenkin myös v-loput usein töissä. Hänen käsityksensä ruokkimisesta on se että kaataa kuivaraksuja kuppiin. Jopa märkäruuan antaminen on liian työlästä. Joutuu avaamaan purkin, ottamaan lusikan, laittamaan ruokaa, pesemään lusikan-ajatelkaa mikä urakka!
Vit***aa ja kunnolla. Väittää että leikittää kissoja päivän aikana mutta huomaa kyllä ettei ole totta. Kun tulen kotiin, katit hyppivät seinillä ja hyvä etteivät kiipeile katossa.
Ja kun en voi yhtään luottaa. Esim. olin sukulaisen häissä kauempana ja jouduin olemaan la-su-pe poissa kotoa. En ehtinyt lähtötohinassa käydä enää automaatilla joten jätin sen mitä lompakossani oli ja käskin ostaa koko rahalla kissoille märkäruokaa, kun kaapissa oli enää muutama purkki. Rahaa oli 15€
No, kissat oli hengissä palatessani ja kaikki kuulemma mennyt hyvin, kunnes... mies oli suihkussa ja hänen puhelimensa piippasi. Huusi suihkusta että luetko mun viestin. Viesti oli hänen kaveriltaan ja siinä luki "Kiitti, kyllä meidän kollille maistuu, teillä on vaan liian kallis maku :D"
Kysyin mitä tuo tarkoitti ja joutui myöntämään että oli ostanut sillä jättämälläni rahalla tupakkaa niin ettei ollut rahaa enää ostaa kun lidlin märkäruokaa. Ja sitähän meidän kissat ei kirveelläkään syö, oli sitten antanut ne kaverilleen ja kisut eläneet nuo poissaolopäivät nappuloilla. Tiedän, ettei ne siihen kuole mutta haluaisin edes vähän pystyä luottamaan toiseen :(
Jotain vinkkejä, miten saan tuon osallistumaan? Vai onko tilanne toivoton...
Kommentit (34)
Hän auttoi minut ylös vakavasta masennuksesta, oli tukena ja kuunteli. Tuntuisi itsekkäältä hylätä hänet sen jälkeen mitä teki. Nyt kun olen ns. parantunut niin ei käyttäydy enää samalla tavoin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 08:10"]Voisitko kertoa jotain hyviä puolia tästä "miehestäsi"?
Minulle, ja varmaan monille muillekin. on helvetin vaikea ymmärtää mitä näet tässä "tapauksessa".
41v m
[/quote]
Mietin samaa. Olin parikymppinen kun löysin nelikymppisen mieheni. Ja ei ole tarvinnut vinkua tuollaisista ap:n asioista ikinä.
Ok, tämä on niin klassinen sekasotku nyt, että pruut pakitusta nyt heti. Ensinnäkin, lopetat nalkuttamisen ja käskyttämisen. Miehen on osattava nämä asiat oma-aloitteisesti. VAKAVAN keskustelun paikka ja ellei tulosta tule, mies pihalle. Jos nyt annat periksi näissä niin siinä meni sun elämä. Omat asunnot vaikka ensin ellet halua heti erota. Kyllä se voi muuttua, mutta ole tarkkana, mitkä roolit teille suhteessa muotoutuu.
Meillä on ollut parikin nuorenparin kissaa sijoitettuna kun tilanne on kärjistynyt. Ymmärrän ap:ta hyvin. Sääli kissoja mutta tulipa kokeiltua että ei kannata ainakaan lapsia tehdä kymmeneen vuoteen tuollaisen teinin kanssa.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 08:15"]Hän auttoi minut ylös vakavasta masennuksesta, oli tukena ja kuunteli. Tuntuisi itsekkäältä hylätä hänet sen jälkeen mitä teki. Nyt kun olen ns. parantunut niin ei käyttäydy enää samalla tavoin.
Ap
[/quote]
Onko miehelläni masennusta, jossa pitää tukea ja kuunnella? Tai muuta elämää ravistelevaa? Jos olisitte naimisissa, asia olisi eri. Mutta sinulla on vielä elämä edessä.
Seurustelusuhdetta ei tule jättää esim. juuri masennuksen tai muun ohimenevän asian takia, mutta jos perusarvoissa ja elämäntavoissa on radikaaleja eroja, niin sitten pitää harkita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tutulta. Exäni meni jopa niin pitkälle,että kun olin viikon poissa, hän meni viikonlopuksi kaverilleen ryyppäämään 50km päähän ja jätti kissan 2vrk hoidotta. Asia selvisi kun kaveri soittaa iloisessa tuiskeessa (oli jo toisen pv:n aamuna aloitellut) että mitäs lomalaiselle kuuluu. "Lomalainen" hirmustui niin paljon, että ex ei saanut rauhaa ennen kuin soitti kotikaupunkiin kaverilleen, että tämä ajais hakemaan hänet edes takaisin että kissa saa safkaa.
Ei se mun exä ainakaan kissan suhteen ikinä kunnostautunut. Ikinä ei siivonnut hiekkalootaa ja ruoan antoi vaan pakolla jos olin poissa.
Jos et halua yksin kissoja hoitaa, ala puhelemaan niiden poisannosta, katso mitä jätkä tuumaa. Jos sille on ihan se ja sama et voi kun hoitaa yksin tai tosiaan etsiä sen uuden kodin.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 08:15"]Hän auttoi minut ylös vakavasta masennuksesta, oli tukena ja kuunteli. Tuntuisi itsekkäältä hylätä hänet sen jälkeen mitä teki. Nyt kun olen ns. parantunut niin ei käyttäydy enää samalla tavoin.
Ap
[/quote][quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 08:15"]Hän auttoi minut ylös vakavasta masennuksesta, oli tukena ja kuunteli. Tuntuisi itsekkäältä hylätä hänet sen jälkeen mitä teki. Nyt kun olen ns. parantunut niin ei käyttäydy enää samalla tavoin.
Ap
[/quote]
Masennuksesta paraneminen lähtee Sinusta itsestäsi. Mies varmasti oli tärkeänä tukena prosessissa, mutta et ole hänelle velkaa.siitä.
Kirjoita paperille plussat ja miinukset tilanteesta, niin näet konkreettisesti tilanteesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 08:15"]Hän auttoi minut ylös vakavasta masennuksesta, oli tukena ja kuunteli. Tuntuisi itsekkäältä hylätä hänet sen jälkeen mitä teki. Nyt kun olen ns. parantunut niin ei käyttäydy enää samalla tavoin.
Ap
[/quote]
Hänessä siis on potentiaalia, miten se saataisiin käyttöön.
Ehkä sinä huolehtimalla kaikesta teet mahdolliseksi lusmuilun.
Onko hänellä vakavasti otettavia suunnitelmia tulevaisuudesta?
Toki voit olla kiitollinen miehelle siitä, että hän auttoi sinut masennuksesta ylös, mutta: Velvollisuuden/syyllisyydentunto on huono syy jäädä epätyydyttävään suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
30, sanoo että ottaa minkä tahansa työn vastaan jos työkkäristä tarjotaan. Ei kuitenkaan ole koko aikana tarjottu mitään.
Tunnen juurikin tavallaan olevani hänelle velkaa...
Ap
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 08:31"]
30, sanoo että ottaa minkä tahansa työn vastaan jos työkkäristä tarjotaan. Ei kuitenkaan ole koko aikana tarjottu mitään.
Tunnen juurikin tavallaan olevani hänelle velkaa...
Ap
[/quote]
Jos haluaa töitä, niin hänen pitää hakea aktiivisesti. Ei passiivisesti odottaa kotona, että työkkäri pakottaa/käskee jonnekin.
Suurin osa työpaikosta ei liiku työkkärin kautta, sillä yritykset tietävät että työkkäristä lähetetää joku pakotettuna/painostettuna kääntymään... Sen sijaan että oikeasti haluaisi töihin ja juuri tiettyyn yritykseen.
41v m
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 08:31"]30, sanoo että ottaa minkä tahansa työn vastaan jos työkkäristä tarjotaan. Ei kuitenkaan ole koko aikana tarjottu mitään.
Tunnen juurikin tavallaan olevani hänelle velkaa...
Ap
[/quote]
Niin mutta etsiikö itse aktiivisesti töitä? Miettiikö mitään koulutusta? Koetapas heittää hänelle näitä kysymyksiä.
Et voi olla hänen kanssaan kiitollisuuden velan takia tai masennut itse piankin uudestaan.
Ei työkkäristä tarjota työtä! Itse pitää etsiä!
"Pelaa playstationia ja pyörii kavereiden kanssa."
Onnea. Olet saanut itsellesi ylikasvaneen teinin.
Elämää saa olla, mutta oikeasti: miehelle tiukat rajat nyt, ettei voi elää kuin pellossa. Kotityöt hoitoon (tiukka kirjoitettu lista miehelle) ja sitten vasta kavereiden kanssa hengaamaan. Ja voit myös todeta, ettet halua olla kenenkään aikuisen miehen äiti nyt, että jos ei nämä asiat muutu, täytyy harkita muita vaihtoehtoja.