Käräjäoikeus hylkäsi Päivi Räsäsen syytteet
Tuli vapauttava tuomio. Hienoa
Elämää kannattaa elää eikä valittaa joka asiasta
Kommentit (1117)
Miksi ei nosteta syytteitä i-maa-meja kohtaan? Heidän mielipiteet ovat suorastaan vä ki v a ltaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hihhuleita kiinnostaa lgbt-asiat niin äärettömän paljon? Huolehtisivat vaan itse syntisistä, sekoituskankaista tehdyistä vaatteistaan tai possunlihan syönnistään.
Miksi lgbt-ryhmää kiinnostaa niin kovin hihhuleiden mielipiteet heistä?
Ei uskota pätkääkään satukirjoihin, mutta vedetään sitten urakalla hernettä nenään, jos sieltä joku sattuu lukemaan tai kertomaan jotakin, mitä siellä lukee.
Osa lgbt:stä on myös uskonnollisia. Kyllä sellaisia kiinnostaa aika lailla, mitä oma yhteisö ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistutan edelleen kirkon roolista. Kirkko kieltäytyy vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja.
Kirkko on varsinainen kaksilla rattailla ajaja tässä asiassa. Se on Pride-kumppani, mutta samaan aikaan kieltäytyy kohtelemasta homoja samanarvoisesti omassa toiminnassaan. Kun kumarrellaan sinne sun tänne, pyllistetään vähemmistön oikeuksien suuntaan. Prideä enemmän auttaisi, että se tasa-arvo otettaisiin omaan toimintaan eikä ulkoistettaisi muille.
Silti palstalaiset ei käy kirkon kimppuun.
Yrittäkää ymmärtää että kristillinen kirkko ei ole puolueiden tai kansalaisjärjestöjen tapainen liike, joka voi kääntää takkinsa joka käänteessä vastaamaan yhteiskunnan arvoja.
Kristillisen uskon oppi perustuu aina viime kädessä Raamattuun. Raamatussa avioliitto määritellään miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Asia on siellä yksikäsitteinen. Kristillisen uskon valtavirta käsittää Raamatun Jumalan muuttumattomaksi sanaksi. Tällöin pappi, piispa tai mikä tahansa kirkollisjohtaja joutuu aina perustamaan kirkon opin ja opetuksen Raamattuun.
Tästä syystä kristityt papit eivät voi vihkiä homopareja, vaikka yhteiskunta sitä vaatisikin.
Minusta on jopa vähän ihmeellistä, että miksi yksikään homoparit haluavat kristillisen vihkimisen kun kyseisen uskonnon vuosituhantiseen oppiin kuuluu yksikäsitteisesti että avioliittoon vihkiminen kuuluu vain miehen ja naisen väliseen liittoon. Samalla tavalla ihmettelen ateistien kirkkohautajaisia. Kuoleman tullessa sitten ollaan hirveän uskovaisia. Kerrotaan siitä kuinka kuollut ateisti pääsi taivaaseen, mutta muuten pilkataan Jumalaa ja uskovaisia. Ihminen on hyvä pettämään itseään.
No jos ihan tarkkoja ollaan niin ei määrittele. Raamattu ei itse asiassa puhu juuri mitään avioliitosta virallisena ja kirkollisesti siunattuna instituutiona. Tästä syystä kristillisissä kirkoissa on kiistelty siitä että onko vihkiminen edes varsinainen sakramentti (=pyhä toimitus) vai vain jotain muuta. Katolinen kirkko on pitänyt avioliittoa sakramenttina mutta uskonpuhdistuksessa taas esim. luterilainen kirkko poisti vihkimisen sakramenttien joukosta juuri koska sille ei ollut suoraa Raamatullista perustaa. Meillä vihkiminen on ollut vain enemmänkin kirkollisen tahon hoitama juridinen toimi jossa se on siis toiminut ikäänkuin viranomaisena ja kirkollinen osuus on ollut se avioliiton siunaaminen, ei itse vihkiminen.
Asia ei siis ole edes Raamatullisesti ihan niin selvä asia kuin ihmiset usein kuvittelevat.
Yrität nyt liikaa viedä huomiota avioliiton sakramenttiin. Oli avioliitto pyhä sakramentti tai ei, niin sallitut parisuhteet on joka tapauksessa vain miehen ja naisen väliset suhteet. Homoseksuaalisuuteen viitataan sekä uudessa että vanhassa testamentissa ja Raamatun kanta niihin on joka kohdassa kielteinen. Toki näissä on usein yritetty vedota mahdollisiin käännosvirheisiin kyseisissä kohdissa, mutta väitteet eivät ole olleet uskottavia. Toiseksi Raamatussa kerrotaan häistä lukuisissa kohdissa ja Jeesuskin oli vieraana häissä.
Se on kuitenkin hyvin tärkeä asia kun puhutaan siitä voisiko kirkko vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Sillä jos ja kun Raamattu ei pihu vihkimisestä siten että se voitaisiin tulkita sakramentiksi eikä se määrittele itse vihkimistä vain miehen ja naisen välille, jää jäljelle oikeastaan kysymys siitä onko kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen yhdessä olo hyväksyttävää.
Ja näissä tällaisissa asioissa olemmekin tehneet uskonnoissa lukemattomia käsitysten modernisaatioita ihan alkaen naisten oikeuksista ja vastaavista. Kun kyse ei ole ihan uskonnon perusasioista, kuten sakramenteissa on, on tulkinnan mahdollisuus Raamatun sanomassa katsottu olevan paljon isompi.
Raamatun valossa kristilliseen avioliittoon ei voi mitenkään vihkiä tai ylipäätään siunata samaa sukupuolta olevia pareja, koska sellainen parisuhde määritellään synnilliseksi ja sitä kautta sitä on mahdoton siunata. Eihän tuossa ole mitään tulkinnan varaa sen suhteen. Jokainen joka lukee Raamattua tietää ne kohdat. Ne voi myös googlata muutamassa minuutissa.
Seksuaalikäsityksissä en lähtisi puhumaan modernisaatiosta. Käytännössähän jo ennen Jeesuksen aikaa oli olemassa samaa sukupuolta olevia suhteita. Mm Antiikin Kreikassa se oli hyvinkin yleistä. Eri seksuaalimoraaliset käsitykset tulevat ja menevät. Raamatun sanoma on pysyvä.
Tulkinta tuleekin siitä että mitkä Raamatun käsitykset heijastelevat vain aikansa kulttuurisia käsityksiä ja mitkä ovat sitä varsinaista uskoa. Raamatussa on paljon kohtia jotka eivät enää mitenkään sovi nykymaailman käsityksiin siitä mikä on oikein. Ja nämä on sitten tulkittu olevan käsityksiä jotka eivät liity uskon ydinsanomaan joten käsityksiä voi muuttaa.
Mielestäni tuo on keinotekoinen jako ja lisäksi johtaisi mielivaltaiseen oppiin. Samalla perusteella voitaisiin kyseenalaistaa mikä tahansa Raamatun opetus. Sanottaisiin vaan, että kyse on aikansa kulttuurisesta käsityksestä. Minä en lähde saksimaan Raamatusta mitään pois. Jos sen tekisin, niin en voisi enää sanoa että mikä on totta ja mikä ei. Toki jokaisella on vapaus tehdä niin.
Näin on kuitenkin aina tehty nimenomaan välttämättömyyden pakosta. Ja kyllä niille tulkinnoille on ollut ihan hyvät teologiset perusteet ja niitä on pohdittu pitkään ja hartaasti.
Kuten varmaan hyvin tiedät niin Raamatusta on yhtä monta tulkintaa kun on tulkitsijaakin ja samaan Raamattuun pohjaten on luotu lukematon määrä eri kirkkokuntia, lahkoja ja ryhmiä. Ja kaikilla on vähän eri käsitys siitä miten sitä Raamattua pitäisi tulkita ja mitä painottaa.
Jos Päivi saa jatkossa pienenkään tuomion, koko Raamattu on poltettava roviolla ja kirkon lakkautettava itsensä olemasta. Keissi kloussattu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistutan edelleen kirkon roolista. Kirkko kieltäytyy vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja.
Kirkko on varsinainen kaksilla rattailla ajaja tässä asiassa. Se on Pride-kumppani, mutta samaan aikaan kieltäytyy kohtelemasta homoja samanarvoisesti omassa toiminnassaan. Kun kumarrellaan sinne sun tänne, pyllistetään vähemmistön oikeuksien suuntaan. Prideä enemmän auttaisi, että se tasa-arvo otettaisiin omaan toimintaan eikä ulkoistettaisi muille.
Silti palstalaiset ei käy kirkon kimppuun.
Yrittäkää ymmärtää että kristillinen kirkko ei ole puolueiden tai kansalaisjärjestöjen tapainen liike, joka voi kääntää takkinsa joka käänteessä vastaamaan yhteiskunnan arvoja.
Kristillisen uskon oppi perustuu aina viime kädessä Raamattuun. Raamatussa avioliitto määritellään miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Asia on siellä yksikäsitteinen. Kristillisen uskon valtavirta käsittää Raamatun Jumalan muuttumattomaksi sanaksi. Tällöin pappi, piispa tai mikä tahansa kirkollisjohtaja joutuu aina perustamaan kirkon opin ja opetuksen Raamattuun.
Tästä syystä kristityt papit eivät voi vihkiä homopareja, vaikka yhteiskunta sitä vaatisikin.
Minusta on jopa vähän ihmeellistä, että miksi yksikään homoparit haluavat kristillisen vihkimisen kun kyseisen uskonnon vuosituhantiseen oppiin kuuluu yksikäsitteisesti että avioliittoon vihkiminen kuuluu vain miehen ja naisen väliseen liittoon. Samalla tavalla ihmettelen ateistien kirkkohautajaisia. Kuoleman tullessa sitten ollaan hirveän uskovaisia. Kerrotaan siitä kuinka kuollut ateisti pääsi taivaaseen, mutta muuten pilkataan Jumalaa ja uskovaisia. Ihminen on hyvä pettämään itseään.
No jos ihan tarkkoja ollaan niin ei määrittele. Raamattu ei itse asiassa puhu juuri mitään avioliitosta virallisena ja kirkollisesti siunattuna instituutiona. Tästä syystä kristillisissä kirkoissa on kiistelty siitä että onko vihkiminen edes varsinainen sakramentti (=pyhä toimitus) vai vain jotain muuta. Katolinen kirkko on pitänyt avioliittoa sakramenttina mutta uskonpuhdistuksessa taas esim. luterilainen kirkko poisti vihkimisen sakramenttien joukosta juuri koska sille ei ollut suoraa Raamatullista perustaa. Meillä vihkiminen on ollut vain enemmänkin kirkollisen tahon hoitama juridinen toimi jossa se on siis toiminut ikäänkuin viranomaisena ja kirkollinen osuus on ollut se avioliiton siunaaminen, ei itse vihkiminen.
Asia ei siis ole edes Raamatullisesti ihan niin selvä asia kuin ihmiset usein kuvittelevat.
Yrität nyt liikaa viedä huomiota avioliiton sakramenttiin. Oli avioliitto pyhä sakramentti tai ei, niin sallitut parisuhteet on joka tapauksessa vain miehen ja naisen väliset suhteet. Homoseksuaalisuuteen viitataan sekä uudessa että vanhassa testamentissa ja Raamatun kanta niihin on joka kohdassa kielteinen. Toki näissä on usein yritetty vedota mahdollisiin käännosvirheisiin kyseisissä kohdissa, mutta väitteet eivät ole olleet uskottavia. Toiseksi Raamatussa kerrotaan häistä lukuisissa kohdissa ja Jeesuskin oli vieraana häissä.
No nuo häät siis eivät olleet kristillisiä häitä koska kristinuskohan syntyi vasta Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Jumala on kristinuskon alku.
Mutta ympäristö jossa Jeesus eli ja asui oli juutalainen, ei kristillinen. Joten häät joissa Jeesus vieraili eivät olleet kristillisiä häitä vaan juutalaisia häitä.
Kristinusko on jatkumoa juutalaisista juurista ,jonka luoja on Jumala.
Jumala on kaikki kaikessa ja ensinmäinen.
Juuri näin. Kristilliseltä kannalta kyse on yhdestä jatkumosta, joka ihmisen osalta sai alkunsa Aatamin ja Eevan päivistä. Vanha testamentti ennustaa lukemattomat kerrat Jeesuksen tulemisen. Samoin ne ennustaa tulemisen ajankohdan Jerusalemin temppelin tuohoutumista edeltävään aikaan. Juuri siinä aikana vapahtaja tuli maan päälle ja Jeesuksen taivaaseen astumisesta alkoi uusi liitto. Juutalaiset hylkäsivät evankeliumin, mutta kristityt eivät ole koskaan hylänneet vanhan testamentin totuutta.
Kristinusko otti osan juutalaisista käsityksistä mutta kumosi sitten taas osan. Ne siis eivät ole sama asia.
Kristityt uskoo että vanha testamentti on kokonaisuudessaan totta ja Jumalan sanaa. Mutta Jeesuksen jälkeen alkoi uusi liitto. Tämä ennustetaan jo vanhassa testamentissa. Uuden ja vanhan testamentin välillä ei ole mitään ristiriitaa. Mutta Juutalaisuus on eri uskonto, koska juutalaiset eivät tunnista Jeesusta herrakseen.
No nimenomaan eivät. Kannattaisi opetella edes sen oman uskonsa perusteet ennen kuin siitä keskustelee. Kristinuskon merkittävyys on juuri se että se uudisti kokonaan sen juutalaisuuden opin joka pohjasi Vanhaan Testamenttiin ja toi sen tilalle Jeesuksen opetuksen jota taas kuvaa Uusi Testamentti. Tiettyjä osia Vanhasta Testamentista kyllä käytetään kristinuskossa historiallisena lähteenä eli siis menneiden tapahtumien kuvauksena mutta esimerkiksi sen suorien määräysten katsotaan koskevan pääosin vain juutalaisia, ei kristittyjä. Tästä poikkeuksena on kymmenen käskyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistutan edelleen kirkon roolista. Kirkko kieltäytyy vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja.
Kirkko on varsinainen kaksilla rattailla ajaja tässä asiassa. Se on Pride-kumppani, mutta samaan aikaan kieltäytyy kohtelemasta homoja samanarvoisesti omassa toiminnassaan. Kun kumarrellaan sinne sun tänne, pyllistetään vähemmistön oikeuksien suuntaan. Prideä enemmän auttaisi, että se tasa-arvo otettaisiin omaan toimintaan eikä ulkoistettaisi muille.
Silti palstalaiset ei käy kirkon kimppuun.
Yrittäkää ymmärtää että kristillinen kirkko ei ole puolueiden tai kansalaisjärjestöjen tapainen liike, joka voi kääntää takkinsa joka käänteessä vastaamaan yhteiskunnan arvoja.
Kristillisen uskon oppi perustuu aina viime kädessä Raamattuun. Raamatussa avioliitto määritellään miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Asia on siellä yksikäsitteinen. Kristillisen uskon valtavirta käsittää Raamatun Jumalan muuttumattomaksi sanaksi. Tällöin pappi, piispa tai mikä tahansa kirkollisjohtaja joutuu aina perustamaan kirkon opin ja opetuksen Raamattuun.
Tästä syystä kristityt papit eivät voi vihkiä homopareja, vaikka yhteiskunta sitä vaatisikin.
Minusta on jopa vähän ihmeellistä, että miksi yksikään homoparit haluavat kristillisen vihkimisen kun kyseisen uskonnon vuosituhantiseen oppiin kuuluu yksikäsitteisesti että avioliittoon vihkiminen kuuluu vain miehen ja naisen väliseen liittoon. Samalla tavalla ihmettelen ateistien kirkkohautajaisia. Kuoleman tullessa sitten ollaan hirveän uskovaisia. Kerrotaan siitä kuinka kuollut ateisti pääsi taivaaseen, mutta muuten pilkataan Jumalaa ja uskovaisia. Ihminen on hyvä pettämään itseään.
No jos ihan tarkkoja ollaan niin ei määrittele. Raamattu ei itse asiassa puhu juuri mitään avioliitosta virallisena ja kirkollisesti siunattuna instituutiona. Tästä syystä kristillisissä kirkoissa on kiistelty siitä että onko vihkiminen edes varsinainen sakramentti (=pyhä toimitus) vai vain jotain muuta. Katolinen kirkko on pitänyt avioliittoa sakramenttina mutta uskonpuhdistuksessa taas esim. luterilainen kirkko poisti vihkimisen sakramenttien joukosta juuri koska sille ei ollut suoraa Raamatullista perustaa. Meillä vihkiminen on ollut vain enemmänkin kirkollisen tahon hoitama juridinen toimi jossa se on siis toiminut ikäänkuin viranomaisena ja kirkollinen osuus on ollut se avioliiton siunaaminen, ei itse vihkiminen.
Asia ei siis ole edes Raamatullisesti ihan niin selvä asia kuin ihmiset usein kuvittelevat.
Yrität nyt liikaa viedä huomiota avioliiton sakramenttiin. Oli avioliitto pyhä sakramentti tai ei, niin sallitut parisuhteet on joka tapauksessa vain miehen ja naisen väliset suhteet. Homoseksuaalisuuteen viitataan sekä uudessa että vanhassa testamentissa ja Raamatun kanta niihin on joka kohdassa kielteinen. Toki näissä on usein yritetty vedota mahdollisiin käännosvirheisiin kyseisissä kohdissa, mutta väitteet eivät ole olleet uskottavia. Toiseksi Raamatussa kerrotaan häistä lukuisissa kohdissa ja Jeesuskin oli vieraana häissä.
Se on kuitenkin hyvin tärkeä asia kun puhutaan siitä voisiko kirkko vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Sillä jos ja kun Raamattu ei pihu vihkimisestä siten että se voitaisiin tulkita sakramentiksi eikä se määrittele itse vihkimistä vain miehen ja naisen välille, jää jäljelle oikeastaan kysymys siitä onko kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen yhdessä olo hyväksyttävää.
Ja näissä tällaisissa asioissa olemmekin tehneet uskonnoissa lukemattomia käsitysten modernisaatioita ihan alkaen naisten oikeuksista ja vastaavista. Kun kyse ei ole ihan uskonnon perusasioista, kuten sakramenteissa on, on tulkinnan mahdollisuus Raamatun sanomassa katsottu olevan paljon isompi.
Raamatun valossa kristilliseen avioliittoon ei voi mitenkään vihkiä tai ylipäätään siunata samaa sukupuolta olevia pareja, koska sellainen parisuhde määritellään synnilliseksi ja sitä kautta sitä on mahdoton siunata. Eihän tuossa ole mitään tulkinnan varaa sen suhteen. Jokainen joka lukee Raamattua tietää ne kohdat. Ne voi myös googlata muutamassa minuutissa.
Seksuaalikäsityksissä en lähtisi puhumaan modernisaatiosta. Käytännössähän jo ennen Jeesuksen aikaa oli olemassa samaa sukupuolta olevia suhteita. Mm Antiikin Kreikassa se oli hyvinkin yleistä. Eri seksuaalimoraaliset käsitykset tulevat ja menevät. Raamatun sanoma on pysyvä.
Tulkinta tuleekin siitä että mitkä Raamatun käsitykset heijastelevat vain aikansa kulttuurisia käsityksiä ja mitkä ovat sitä varsinaista uskoa. Raamatussa on paljon kohtia jotka eivät enää mitenkään sovi nykymaailman käsityksiin siitä mikä on oikein. Ja nämä on sitten tulkittu olevan käsityksiä jotka eivät liity uskon ydinsanomaan joten käsityksiä voi muuttaa.
Mielestäni tuo on keinotekoinen jako ja lisäksi johtaisi mielivaltaiseen oppiin. Samalla perusteella voitaisiin kyseenalaistaa mikä tahansa Raamatun opetus. Sanottaisiin vaan, että kyse on aikansa kulttuurisesta käsityksestä. Minä en lähde saksimaan Raamatusta mitään pois. Jos sen tekisin, niin en voisi enää sanoa että mikä on totta ja mikä ei. Toki jokaisella on vapaus tehdä niin.
Näin on kuitenkin aina tehty nimenomaan välttämättömyyden pakosta. Ja kyllä niille tulkinnoille on ollut ihan hyvät teologiset perusteet ja niitä on pohdittu pitkään ja hartaasti.
Kuten varmaan hyvin tiedät niin Raamatusta on yhtä monta tulkintaa kun on tulkitsijaakin ja samaan Raamattuun pohjaten on luotu lukematon määrä eri kirkkokuntia, lahkoja ja ryhmiä. Ja kaikilla on vähän eri käsitys siitä miten sitä Raamattua pitäisi tulkita ja mitä painottaa.
Se että niin on usein tehty ei sinänsä oikeuta tekoa. Jos esimerkiksi Jehovat kieltää Jeesuksen Jumaluuden, niin se ei tietenkään tarkoita sitä, että me voisimme tehdä mitä tahansa harhaoppeja ja pitää sitä totuutena.
Kukaan kristitty ei varmasti voi sanoa, että ymmärtää ja osaa kaiken täydellisesti. Siinä mielessä jokaisen täytyy olla nöyrällä mielellä. Mutta tarkoitus on lukea Raamattua ja yrittää ymmärtää asiat parhaansa mukaan. Kyse on ikään kuin kasvamisprosessista.
Samaa sukupuolta olevat parisuhteet eivät muutenkaan kuulu osastoon "tulkinnanvarainen". Asia on harvinaisen selvästi ilmaistu uudessa ja vanhassa testamentissa.
Jumala tuskin ajatteli kaiken luodessaan, että perustanpa uskonnon. Tai myöhemmin, että täytyypä nyt tehdä "käännytystyötä." Se Jumala joka on kaiken alku, on vain yksinkertaisesti ollut olevaisen alku ja totuus. Pitääkö totuuden tulla erikseen uskonnoksi? Ihminen tässä on se, joka on kehitellyt vaikka mitä. Jumalan yksinkertainen suunnitelma oli, että hän on paraatisissa ihmisen kanssa, tunnettu, läheinen ja keskusteluväleissä oleva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistutan edelleen kirkon roolista. Kirkko kieltäytyy vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja.
Kirkko on varsinainen kaksilla rattailla ajaja tässä asiassa. Se on Pride-kumppani, mutta samaan aikaan kieltäytyy kohtelemasta homoja samanarvoisesti omassa toiminnassaan. Kun kumarrellaan sinne sun tänne, pyllistetään vähemmistön oikeuksien suuntaan. Prideä enemmän auttaisi, että se tasa-arvo otettaisiin omaan toimintaan eikä ulkoistettaisi muille.
Silti palstalaiset ei käy kirkon kimppuun.
Yrittäkää ymmärtää että kristillinen kirkko ei ole puolueiden tai kansalaisjärjestöjen tapainen liike, joka voi kääntää takkinsa joka käänteessä vastaamaan yhteiskunnan arvoja.
Kristillisen uskon oppi perustuu aina viime kädessä Raamattuun. Raamatussa avioliitto määritellään miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Asia on siellä yksikäsitteinen. Kristillisen uskon valtavirta käsittää Raamatun Jumalan muuttumattomaksi sanaksi. Tällöin pappi, piispa tai mikä tahansa kirkollisjohtaja joutuu aina perustamaan kirkon opin ja opetuksen Raamattuun.
Tästä syystä kristityt papit eivät voi vihkiä homopareja, vaikka yhteiskunta sitä vaatisikin.
Minusta on jopa vähän ihmeellistä, että miksi yksikään homoparit haluavat kristillisen vihkimisen kun kyseisen uskonnon vuosituhantiseen oppiin kuuluu yksikäsitteisesti että avioliittoon vihkiminen kuuluu vain miehen ja naisen väliseen liittoon. Samalla tavalla ihmettelen ateistien kirkkohautajaisia. Kuoleman tullessa sitten ollaan hirveän uskovaisia. Kerrotaan siitä kuinka kuollut ateisti pääsi taivaaseen, mutta muuten pilkataan Jumalaa ja uskovaisia. Ihminen on hyvä pettämään itseään.
No jos ihan tarkkoja ollaan niin ei määrittele. Raamattu ei itse asiassa puhu juuri mitään avioliitosta virallisena ja kirkollisesti siunattuna instituutiona. Tästä syystä kristillisissä kirkoissa on kiistelty siitä että onko vihkiminen edes varsinainen sakramentti (=pyhä toimitus) vai vain jotain muuta. Katolinen kirkko on pitänyt avioliittoa sakramenttina mutta uskonpuhdistuksessa taas esim. luterilainen kirkko poisti vihkimisen sakramenttien joukosta juuri koska sille ei ollut suoraa Raamatullista perustaa. Meillä vihkiminen on ollut vain enemmänkin kirkollisen tahon hoitama juridinen toimi jossa se on siis toiminut ikäänkuin viranomaisena ja kirkollinen osuus on ollut se avioliiton siunaaminen, ei itse vihkiminen.
Asia ei siis ole edes Raamatullisesti ihan niin selvä asia kuin ihmiset usein kuvittelevat.
Yrität nyt liikaa viedä huomiota avioliiton sakramenttiin. Oli avioliitto pyhä sakramentti tai ei, niin sallitut parisuhteet on joka tapauksessa vain miehen ja naisen väliset suhteet. Homoseksuaalisuuteen viitataan sekä uudessa että vanhassa testamentissa ja Raamatun kanta niihin on joka kohdassa kielteinen. Toki näissä on usein yritetty vedota mahdollisiin käännosvirheisiin kyseisissä kohdissa, mutta väitteet eivät ole olleet uskottavia. Toiseksi Raamatussa kerrotaan häistä lukuisissa kohdissa ja Jeesuskin oli vieraana häissä.
No nuo häät siis eivät olleet kristillisiä häitä koska kristinuskohan syntyi vasta Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Jumala on kristinuskon alku.
Mutta ympäristö jossa Jeesus eli ja asui oli juutalainen, ei kristillinen. Joten häät joissa Jeesus vieraili eivät olleet kristillisiä häitä vaan juutalaisia häitä.
Kristinusko on jatkumoa juutalaisista juurista ,jonka luoja on Jumala.
Jumala on kaikki kaikessa ja ensinmäinen.
Juuri näin. Kristilliseltä kannalta kyse on yhdestä jatkumosta, joka ihmisen osalta sai alkunsa Aatamin ja Eevan päivistä. Vanha testamentti ennustaa lukemattomat kerrat Jeesuksen tulemisen. Samoin ne ennustaa tulemisen ajankohdan Jerusalemin temppelin tuohoutumista edeltävään aikaan. Juuri siinä aikana vapahtaja tuli maan päälle ja Jeesuksen taivaaseen astumisesta alkoi uusi liitto. Juutalaiset hylkäsivät evankeliumin, mutta kristityt eivät ole koskaan hylänneet vanhan testamentin totuutta.
Kristinusko otti osan juutalaisista käsityksistä mutta kumosi sitten taas osan. Ne siis eivät ole sama asia.
Kristityt uskoo että vanha testamentti on kokonaisuudessaan totta ja Jumalan sanaa. Mutta Jeesuksen jälkeen alkoi uusi liitto. Tämä ennustetaan jo vanhassa testamentissa. Uuden ja vanhan testamentin välillä ei ole mitään ristiriitaa. Mutta Juutalaisuus on eri uskonto, koska juutalaiset eivät tunnista Jeesusta herrakseen.
No nimenomaan eivät. Kannattaisi opetella edes sen oman uskonsa perusteet ennen kuin siitä keskustelee. Kristinuskon merkittävyys on juuri se että se uudisti kokonaan sen juutalaisuuden opin joka pohjasi Vanhaan Testamenttiin ja toi sen tilalle Jeesuksen opetuksen jota taas kuvaa Uusi Testamentti. Tiettyjä osia Vanhasta Testamentista kyllä käytetään kristinuskossa historiallisena lähteenä eli siis menneiden tapahtumien kuvauksena mutta esimerkiksi sen suorien määräysten katsotaan koskevan pääosin vain juutalaisia, ei kristittyjä. Tästä poikkeuksena on kymmenen käskyä.
Sinun kannattaisi lukea Paavalin kirjeet, niin ymmärtäisit. Vanhassa testamentissa on useita liittoja. Ensimmäinen liitto oli se kun Aatami ja Eeva elivät paratiisissa ja sääntönä oli että hyvän ja pahan tiedon puusta ei saa syödä. Sitten tuli useita muita liittoja kunnes Jeesuksen taivaaseenastumisesta seurasi "uusi liitto". Nämä kaikki on yhtä historiallista jatkumoa. Jeesuksen kuolema mm. lakkautti eläinten uhraamisen, koska Jumalan pojan uhraaminen (ristillä) on täydellinen ja riittävä uhri kaikkeen. Tästä syystä me emme enää uhraa eläimiä, kuten vanhassa testamentissa ohjeistetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistutan edelleen kirkon roolista. Kirkko kieltäytyy vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja.
Kirkko on varsinainen kaksilla rattailla ajaja tässä asiassa. Se on Pride-kumppani, mutta samaan aikaan kieltäytyy kohtelemasta homoja samanarvoisesti omassa toiminnassaan. Kun kumarrellaan sinne sun tänne, pyllistetään vähemmistön oikeuksien suuntaan. Prideä enemmän auttaisi, että se tasa-arvo otettaisiin omaan toimintaan eikä ulkoistettaisi muille.
Silti palstalaiset ei käy kirkon kimppuun.
Yrittäkää ymmärtää että kristillinen kirkko ei ole puolueiden tai kansalaisjärjestöjen tapainen liike, joka voi kääntää takkinsa joka käänteessä vastaamaan yhteiskunnan arvoja.
Kristillisen uskon oppi perustuu aina viime kädessä Raamattuun. Raamatussa avioliitto määritellään miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Asia on siellä yksikäsitteinen. Kristillisen uskon valtavirta käsittää Raamatun Jumalan muuttumattomaksi sanaksi. Tällöin pappi, piispa tai mikä tahansa kirkollisjohtaja joutuu aina perustamaan kirkon opin ja opetuksen Raamattuun.
Tästä syystä kristityt papit eivät voi vihkiä homopareja, vaikka yhteiskunta sitä vaatisikin.
Minusta on jopa vähän ihmeellistä, että miksi yksikään homoparit haluavat kristillisen vihkimisen kun kyseisen uskonnon vuosituhantiseen oppiin kuuluu yksikäsitteisesti että avioliittoon vihkiminen kuuluu vain miehen ja naisen väliseen liittoon. Samalla tavalla ihmettelen ateistien kirkkohautajaisia. Kuoleman tullessa sitten ollaan hirveän uskovaisia. Kerrotaan siitä kuinka kuollut ateisti pääsi taivaaseen, mutta muuten pilkataan Jumalaa ja uskovaisia. Ihminen on hyvä pettämään itseään.
No jos ihan tarkkoja ollaan niin ei määrittele. Raamattu ei itse asiassa puhu juuri mitään avioliitosta virallisena ja kirkollisesti siunattuna instituutiona. Tästä syystä kristillisissä kirkoissa on kiistelty siitä että onko vihkiminen edes varsinainen sakramentti (=pyhä toimitus) vai vain jotain muuta. Katolinen kirkko on pitänyt avioliittoa sakramenttina mutta uskonpuhdistuksessa taas esim. luterilainen kirkko poisti vihkimisen sakramenttien joukosta juuri koska sille ei ollut suoraa Raamatullista perustaa. Meillä vihkiminen on ollut vain enemmänkin kirkollisen tahon hoitama juridinen toimi jossa se on siis toiminut ikäänkuin viranomaisena ja kirkollinen osuus on ollut se avioliiton siunaaminen, ei itse vihkiminen.
Asia ei siis ole edes Raamatullisesti ihan niin selvä asia kuin ihmiset usein kuvittelevat.
Yrität nyt liikaa viedä huomiota avioliiton sakramenttiin. Oli avioliitto pyhä sakramentti tai ei, niin sallitut parisuhteet on joka tapauksessa vain miehen ja naisen väliset suhteet. Homoseksuaalisuuteen viitataan sekä uudessa että vanhassa testamentissa ja Raamatun kanta niihin on joka kohdassa kielteinen. Toki näissä on usein yritetty vedota mahdollisiin käännosvirheisiin kyseisissä kohdissa, mutta väitteet eivät ole olleet uskottavia. Toiseksi Raamatussa kerrotaan häistä lukuisissa kohdissa ja Jeesuskin oli vieraana häissä.
Se on kuitenkin hyvin tärkeä asia kun puhutaan siitä voisiko kirkko vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Sillä jos ja kun Raamattu ei pihu vihkimisestä siten että se voitaisiin tulkita sakramentiksi eikä se määrittele itse vihkimistä vain miehen ja naisen välille, jää jäljelle oikeastaan kysymys siitä onko kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen yhdessä olo hyväksyttävää.
Ja näissä tällaisissa asioissa olemmekin tehneet uskonnoissa lukemattomia käsitysten modernisaatioita ihan alkaen naisten oikeuksista ja vastaavista. Kun kyse ei ole ihan uskonnon perusasioista, kuten sakramenteissa on, on tulkinnan mahdollisuus Raamatun sanomassa katsottu olevan paljon isompi.
Raamatun valossa kristilliseen avioliittoon ei voi mitenkään vihkiä tai ylipäätään siunata samaa sukupuolta olevia pareja, koska sellainen parisuhde määritellään synnilliseksi ja sitä kautta sitä on mahdoton siunata. Eihän tuossa ole mitään tulkinnan varaa sen suhteen. Jokainen joka lukee Raamattua tietää ne kohdat. Ne voi myös googlata muutamassa minuutissa.
Seksuaalikäsityksissä en lähtisi puhumaan modernisaatiosta. Käytännössähän jo ennen Jeesuksen aikaa oli olemassa samaa sukupuolta olevia suhteita. Mm Antiikin Kreikassa se oli hyvinkin yleistä. Eri seksuaalimoraaliset käsitykset tulevat ja menevät. Raamatun sanoma on pysyvä.
Tulkinta tuleekin siitä että mitkä Raamatun käsitykset heijastelevat vain aikansa kulttuurisia käsityksiä ja mitkä ovat sitä varsinaista uskoa. Raamatussa on paljon kohtia jotka eivät enää mitenkään sovi nykymaailman käsityksiin siitä mikä on oikein. Ja nämä on sitten tulkittu olevan käsityksiä jotka eivät liity uskon ydinsanomaan joten käsityksiä voi muuttaa.
Mielestäni tuo on keinotekoinen jako ja lisäksi johtaisi mielivaltaiseen oppiin. Samalla perusteella voitaisiin kyseenalaistaa mikä tahansa Raamatun opetus. Sanottaisiin vaan, että kyse on aikansa kulttuurisesta käsityksestä. Minä en lähde saksimaan Raamatusta mitään pois. Jos sen tekisin, niin en voisi enää sanoa että mikä on totta ja mikä ei. Toki jokaisella on vapaus tehdä niin.
Näin on kuitenkin aina tehty nimenomaan välttämättömyyden pakosta. Ja kyllä niille tulkinnoille on ollut ihan hyvät teologiset perusteet ja niitä on pohdittu pitkään ja hartaasti.
Kuten varmaan hyvin tiedät niin Raamatusta on yhtä monta tulkintaa kun on tulkitsijaakin ja samaan Raamattuun pohjaten on luotu lukematon määrä eri kirkkokuntia, lahkoja ja ryhmiä. Ja kaikilla on vähän eri käsitys siitä miten sitä Raamattua pitäisi tulkita ja mitä painottaa.
Se että niin on usein tehty ei sinänsä oikeuta tekoa. Jos esimerkiksi Jehovat kieltää Jeesuksen Jumaluuden, niin se ei tietenkään tarkoita sitä, että me voisimme tehdä mitä tahansa harhaoppeja ja pitää sitä totuutena.
Kukaan kristitty ei varmasti voi sanoa, että ymmärtää ja osaa kaiken täydellisesti. Siinä mielessä jokaisen täytyy olla nöyrällä mielellä. Mutta tarkoitus on lukea Raamattua ja yrittää ymmärtää asiat parhaansa mukaan. Kyse on ikään kuin kasvamisprosessista.
Samaa sukupuolta olevat parisuhteet eivät muutenkaan kuulu osastoon "tulkinnanvarainen". Asia on harvinaisen selvästi ilmaistu uudessa ja vanhassa testamentissa.
Käytännössä Raamattua on aina pakko tulkita. Se on siis pakko, ei mikään valinta.
Lisäksi kun puhutaan homoudesta niin kyse ei ole tulkinnasta vaan siitä että asian katsotaan olevan aikaan ja kulttuuriin sidottu käsitys ja että Raamatun muut ajatukset esim. rakkaudesta ovat nykyajasta katsoen "voimakkaampia" oppeja tässä asiassa.
Raamatussa on kuitenkin aina ne ydinsanomat ja jos joku asia tuntuu olevan sen kanssa ristiriidassa niin pitää miettiä että miksi näin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistutan edelleen kirkon roolista. Kirkko kieltäytyy vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja.
Kirkko on varsinainen kaksilla rattailla ajaja tässä asiassa. Se on Pride-kumppani, mutta samaan aikaan kieltäytyy kohtelemasta homoja samanarvoisesti omassa toiminnassaan. Kun kumarrellaan sinne sun tänne, pyllistetään vähemmistön oikeuksien suuntaan. Prideä enemmän auttaisi, että se tasa-arvo otettaisiin omaan toimintaan eikä ulkoistettaisi muille.
Silti palstalaiset ei käy kirkon kimppuun.
Yrittäkää ymmärtää että kristillinen kirkko ei ole puolueiden tai kansalaisjärjestöjen tapainen liike, joka voi kääntää takkinsa joka käänteessä vastaamaan yhteiskunnan arvoja.
Kristillisen uskon oppi perustuu aina viime kädessä Raamattuun. Raamatussa avioliitto määritellään miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Asia on siellä yksikäsitteinen. Kristillisen uskon valtavirta käsittää Raamatun Jumalan muuttumattomaksi sanaksi. Tällöin pappi, piispa tai mikä tahansa kirkollisjohtaja joutuu aina perustamaan kirkon opin ja opetuksen Raamattuun.
Tästä syystä kristityt papit eivät voi vihkiä homopareja, vaikka yhteiskunta sitä vaatisikin.
Minusta on jopa vähän ihmeellistä, että miksi yksikään homoparit haluavat kristillisen vihkimisen kun kyseisen uskonnon vuosituhantiseen oppiin kuuluu yksikäsitteisesti että avioliittoon vihkiminen kuuluu vain miehen ja naisen väliseen liittoon. Samalla tavalla ihmettelen ateistien kirkkohautajaisia. Kuoleman tullessa sitten ollaan hirveän uskovaisia. Kerrotaan siitä kuinka kuollut ateisti pääsi taivaaseen, mutta muuten pilkataan Jumalaa ja uskovaisia. Ihminen on hyvä pettämään itseään.
No jos ihan tarkkoja ollaan niin ei määrittele. Raamattu ei itse asiassa puhu juuri mitään avioliitosta virallisena ja kirkollisesti siunattuna instituutiona. Tästä syystä kristillisissä kirkoissa on kiistelty siitä että onko vihkiminen edes varsinainen sakramentti (=pyhä toimitus) vai vain jotain muuta. Katolinen kirkko on pitänyt avioliittoa sakramenttina mutta uskonpuhdistuksessa taas esim. luterilainen kirkko poisti vihkimisen sakramenttien joukosta juuri koska sille ei ollut suoraa Raamatullista perustaa. Meillä vihkiminen on ollut vain enemmänkin kirkollisen tahon hoitama juridinen toimi jossa se on siis toiminut ikäänkuin viranomaisena ja kirkollinen osuus on ollut se avioliiton siunaaminen, ei itse vihkiminen.
Asia ei siis ole edes Raamatullisesti ihan niin selvä asia kuin ihmiset usein kuvittelevat.
Yrität nyt liikaa viedä huomiota avioliiton sakramenttiin. Oli avioliitto pyhä sakramentti tai ei, niin sallitut parisuhteet on joka tapauksessa vain miehen ja naisen väliset suhteet. Homoseksuaalisuuteen viitataan sekä uudessa että vanhassa testamentissa ja Raamatun kanta niihin on joka kohdassa kielteinen. Toki näissä on usein yritetty vedota mahdollisiin käännosvirheisiin kyseisissä kohdissa, mutta väitteet eivät ole olleet uskottavia. Toiseksi Raamatussa kerrotaan häistä lukuisissa kohdissa ja Jeesuskin oli vieraana häissä.
No nuo häät siis eivät olleet kristillisiä häitä koska kristinuskohan syntyi vasta Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Jumala on kristinuskon alku.
Mutta ympäristö jossa Jeesus eli ja asui oli juutalainen, ei kristillinen. Joten häät joissa Jeesus vieraili eivät olleet kristillisiä häitä vaan juutalaisia häitä.
Kristinusko on jatkumoa juutalaisista juurista ,jonka luoja on Jumala.
Jumala on kaikki kaikessa ja ensinmäinen.
Juuri näin. Kristilliseltä kannalta kyse on yhdestä jatkumosta, joka ihmisen osalta sai alkunsa Aatamin ja Eevan päivistä. Vanha testamentti ennustaa lukemattomat kerrat Jeesuksen tulemisen. Samoin ne ennustaa tulemisen ajankohdan Jerusalemin temppelin tuohoutumista edeltävään aikaan. Juuri siinä aikana vapahtaja tuli maan päälle ja Jeesuksen taivaaseen astumisesta alkoi uusi liitto. Juutalaiset hylkäsivät evankeliumin, mutta kristityt eivät ole koskaan hylänneet vanhan testamentin totuutta.
Kristinusko otti osan juutalaisista käsityksistä mutta kumosi sitten taas osan. Ne siis eivät ole sama asia.
Kristityt uskoo että vanha testamentti on kokonaisuudessaan totta ja Jumalan sanaa. Mutta Jeesuksen jälkeen alkoi uusi liitto. Tämä ennustetaan jo vanhassa testamentissa. Uuden ja vanhan testamentin välillä ei ole mitään ristiriitaa. Mutta Juutalaisuus on eri uskonto, koska juutalaiset eivät tunnista Jeesusta herrakseen.
No nimenomaan eivät. Kannattaisi opetella edes sen oman uskonsa perusteet ennen kuin siitä keskustelee. Kristinuskon merkittävyys on juuri se että se uudisti kokonaan sen juutalaisuuden opin joka pohjasi Vanhaan Testamenttiin ja toi sen tilalle Jeesuksen opetuksen jota taas kuvaa Uusi Testamentti. Tiettyjä osia Vanhasta Testamentista kyllä käytetään kristinuskossa historiallisena lähteenä eli siis menneiden tapahtumien kuvauksena mutta esimerkiksi sen suorien määräysten katsotaan koskevan pääosin vain juutalaisia, ei kristittyjä. Tästä poikkeuksena on kymmenen käskyä.
Sinun kannattaisi lukea Paavalin kirjeet, niin ymmärtäisit. Vanhassa testamentissa on useita liittoja. Ensimmäinen liitto oli se kun Aatami ja Eeva elivät paratiisissa ja sääntönä oli että hyvän ja pahan tiedon puusta ei saa syödä. Sitten tuli useita muita liittoja kunnes Jeesuksen taivaaseenastumisesta seurasi "uusi liitto". Nämä kaikki on yhtä historiallista jatkumoa. Jeesuksen kuolema mm. lakkautti eläinten uhraamisen, koska Jumalan pojan uhraaminen (ristillä) on täydellinen ja riittävä uhri kaikkeen. Tästä syystä me emme enää uhraa eläimiä, kuten vanhassa testamentissa ohjeistetaan.
Kyllähän Vanha Testamentti ja Uusi Testamentti edustavat kahta hyvin erilaista käsitystä koko Jumalasta. VT:n jumala on monissa kohdin hyvin julma, pikkumainen ja pitkävihainen. UT:n kuva Jumalasta on taas hyvin erilainen. Siinä Jumala on rakastava, anteeksiantava ja ymmärtävä.
Tässä näkyy hyvin myös kulttuurinen ja ajallinen muutos vaikka Jeesuksen antama kuva Jumalasta olikin aikanaan varsin vallankumouksellinen.
Vierailija kirjoitti:
Jumala tuskin ajatteli kaiken luodessaan, että perustanpa uskonnon. Tai myöhemmin, että täytyypä nyt tehdä "käännytystyötä." Se Jumala joka on kaiken alku, on vain yksinkertaisesti ollut olevaisen alku ja totuus. Pitääkö totuuden tulla erikseen uskonnoksi? Ihminen tässä on se, joka on kehitellyt vaikka mitä. Jumalan yksinkertainen suunnitelma oli, että hän on paraatisissa ihmisen kanssa, tunnettu, läheinen ja keskusteluväleissä oleva.
Voithan sinä vaikka uskoa että pihalla oleva puupölkky on sinun jumala. Mutta pointsini on, että kristinusko ja vanha testamentti on sitä ihmiskunnan kirjoitettua jumalaoppia monen vuosituhannen ajalta. Nämä on aikalaiskertomuksia siitä miten Jumala on näitä ihmisiä kohdannut ja asioihin vaikuttanut. Se kertoo että mikä on Jumalan tahto miten meidän pitäisi elää vahingoittamatta toisiamme. Se sisältää moraalin, eli käsityksen oikeasta ja väärästä. Jos ei ole olemassa totuutta ja oppia, niin miten tiedämme että onko joku asia oikein vai väärin? Jokainen hirmuhallitsijakin on oikeuttanut kansanmurhat yms. Vain absoluuttisen Jumalan luoman moraalin olemassaolo tekee asioista oikeita tai vääriä. Muuten kyse on vain mielipiteistä.
Vierailija kirjoitti:
Jos Päivi saa jatkossa pienenkään tuomion, koko Raamattu on poltettava roviolla ja kirkon lakkautettava itsensä olemasta. Keissi kloussattu!
Minkä ihmeen takia? Silloinhan pitää entistä enemmän taistella sananvapauden puolesta... Jos Päivi joutuu nuista sanomisistaan sakkoja maksamaan tai kakkua istumaan sehän vain todistaa että sananvapaus on vaarassa ja silloin kannattaa myös homppelien alata oikeasti pelkäämään... Sitten hekin saattavat joutua vastaamaan samalla lailla sanomisistaan tasa-arvon nimissä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistutan edelleen kirkon roolista. Kirkko kieltäytyy vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja.
Kirkko on varsinainen kaksilla rattailla ajaja tässä asiassa. Se on Pride-kumppani, mutta samaan aikaan kieltäytyy kohtelemasta homoja samanarvoisesti omassa toiminnassaan. Kun kumarrellaan sinne sun tänne, pyllistetään vähemmistön oikeuksien suuntaan. Prideä enemmän auttaisi, että se tasa-arvo otettaisiin omaan toimintaan eikä ulkoistettaisi muille.
Silti palstalaiset ei käy kirkon kimppuun.
Yrittäkää ymmärtää että kristillinen kirkko ei ole puolueiden tai kansalaisjärjestöjen tapainen liike, joka voi kääntää takkinsa joka käänteessä vastaamaan yhteiskunnan arvoja.
Kristillisen uskon oppi perustuu aina viime kädessä Raamattuun. Raamatussa avioliitto määritellään miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Asia on siellä yksikäsitteinen. Kristillisen uskon valtavirta käsittää Raamatun Jumalan muuttumattomaksi sanaksi. Tällöin pappi, piispa tai mikä tahansa kirkollisjohtaja joutuu aina perustamaan kirkon opin ja opetuksen Raamattuun.
Tästä syystä kristityt papit eivät voi vihkiä homopareja, vaikka yhteiskunta sitä vaatisikin.
Minusta on jopa vähän ihmeellistä, että miksi yksikään homoparit haluavat kristillisen vihkimisen kun kyseisen uskonnon vuosituhantiseen oppiin kuuluu yksikäsitteisesti että avioliittoon vihkiminen kuuluu vain miehen ja naisen väliseen liittoon. Samalla tavalla ihmettelen ateistien kirkkohautajaisia. Kuoleman tullessa sitten ollaan hirveän uskovaisia. Kerrotaan siitä kuinka kuollut ateisti pääsi taivaaseen, mutta muuten pilkataan Jumalaa ja uskovaisia. Ihminen on hyvä pettämään itseään.
No jos ihan tarkkoja ollaan niin ei määrittele. Raamattu ei itse asiassa puhu juuri mitään avioliitosta virallisena ja kirkollisesti siunattuna instituutiona. Tästä syystä kristillisissä kirkoissa on kiistelty siitä että onko vihkiminen edes varsinainen sakramentti (=pyhä toimitus) vai vain jotain muuta. Katolinen kirkko on pitänyt avioliittoa sakramenttina mutta uskonpuhdistuksessa taas esim. luterilainen kirkko poisti vihkimisen sakramenttien joukosta juuri koska sille ei ollut suoraa Raamatullista perustaa. Meillä vihkiminen on ollut vain enemmänkin kirkollisen tahon hoitama juridinen toimi jossa se on siis toiminut ikäänkuin viranomaisena ja kirkollinen osuus on ollut se avioliiton siunaaminen, ei itse vihkiminen.
Asia ei siis ole edes Raamatullisesti ihan niin selvä asia kuin ihmiset usein kuvittelevat.
Yrität nyt liikaa viedä huomiota avioliiton sakramenttiin. Oli avioliitto pyhä sakramentti tai ei, niin sallitut parisuhteet on joka tapauksessa vain miehen ja naisen väliset suhteet. Homoseksuaalisuuteen viitataan sekä uudessa että vanhassa testamentissa ja Raamatun kanta niihin on joka kohdassa kielteinen. Toki näissä on usein yritetty vedota mahdollisiin käännosvirheisiin kyseisissä kohdissa, mutta väitteet eivät ole olleet uskottavia. Toiseksi Raamatussa kerrotaan häistä lukuisissa kohdissa ja Jeesuskin oli vieraana häissä.
Se on kuitenkin hyvin tärkeä asia kun puhutaan siitä voisiko kirkko vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Sillä jos ja kun Raamattu ei pihu vihkimisestä siten että se voitaisiin tulkita sakramentiksi eikä se määrittele itse vihkimistä vain miehen ja naisen välille, jää jäljelle oikeastaan kysymys siitä onko kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen yhdessä olo hyväksyttävää.
Ja näissä tällaisissa asioissa olemmekin tehneet uskonnoissa lukemattomia käsitysten modernisaatioita ihan alkaen naisten oikeuksista ja vastaavista. Kun kyse ei ole ihan uskonnon perusasioista, kuten sakramenteissa on, on tulkinnan mahdollisuus Raamatun sanomassa katsottu olevan paljon isompi.
Raamatun valossa kristilliseen avioliittoon ei voi mitenkään vihkiä tai ylipäätään siunata samaa sukupuolta olevia pareja, koska sellainen parisuhde määritellään synnilliseksi ja sitä kautta sitä on mahdoton siunata. Eihän tuossa ole mitään tulkinnan varaa sen suhteen. Jokainen joka lukee Raamattua tietää ne kohdat. Ne voi myös googlata muutamassa minuutissa.
Seksuaalikäsityksissä en lähtisi puhumaan modernisaatiosta. Käytännössähän jo ennen Jeesuksen aikaa oli olemassa samaa sukupuolta olevia suhteita. Mm Antiikin Kreikassa se oli hyvinkin yleistä. Eri seksuaalimoraaliset käsitykset tulevat ja menevät. Raamatun sanoma on pysyvä.
Tulkinta tuleekin siitä että mitkä Raamatun käsitykset heijastelevat vain aikansa kulttuurisia käsityksiä ja mitkä ovat sitä varsinaista uskoa. Raamatussa on paljon kohtia jotka eivät enää mitenkään sovi nykymaailman käsityksiin siitä mikä on oikein. Ja nämä on sitten tulkittu olevan käsityksiä jotka eivät liity uskon ydinsanomaan joten käsityksiä voi muuttaa.
Mielestäni tuo on keinotekoinen jako ja lisäksi johtaisi mielivaltaiseen oppiin. Samalla perusteella voitaisiin kyseenalaistaa mikä tahansa Raamatun opetus. Sanottaisiin vaan, että kyse on aikansa kulttuurisesta käsityksestä. Minä en lähde saksimaan Raamatusta mitään pois. Jos sen tekisin, niin en voisi enää sanoa että mikä on totta ja mikä ei. Toki jokaisella on vapaus tehdä niin.
Näin on kuitenkin aina tehty nimenomaan välttämättömyyden pakosta. Ja kyllä niille tulkinnoille on ollut ihan hyvät teologiset perusteet ja niitä on pohdittu pitkään ja hartaasti.
Kuten varmaan hyvin tiedät niin Raamatusta on yhtä monta tulkintaa kun on tulkitsijaakin ja samaan Raamattuun pohjaten on luotu lukematon määrä eri kirkkokuntia, lahkoja ja ryhmiä. Ja kaikilla on vähän eri käsitys siitä miten sitä Raamattua pitäisi tulkita ja mitä painottaa.
Se että niin on usein tehty ei sinänsä oikeuta tekoa. Jos esimerkiksi Jehovat kieltää Jeesuksen Jumaluuden, niin se ei tietenkään tarkoita sitä, että me voisimme tehdä mitä tahansa harhaoppeja ja pitää sitä totuutena.
Kukaan kristitty ei varmasti voi sanoa, että ymmärtää ja osaa kaiken täydellisesti. Siinä mielessä jokaisen täytyy olla nöyrällä mielellä. Mutta tarkoitus on lukea Raamattua ja yrittää ymmärtää asiat parhaansa mukaan. Kyse on ikään kuin kasvamisprosessista.
Samaa sukupuolta olevat parisuhteet eivät muutenkaan kuulu osastoon "tulkinnanvarainen". Asia on harvinaisen selvästi ilmaistu uudessa ja vanhassa testamentissa.
Käytännössä Raamattua on aina pakko tulkita. Se on siis pakko, ei mikään valinta.
Lisäksi kun puhutaan homoudesta niin kyse ei ole tulkinnasta vaan siitä että asian katsotaan olevan aikaan ja kulttuuriin sidottu käsitys ja että Raamatun muut ajatukset esim. rakkaudesta ovat nykyajasta katsoen "voimakkaampia" oppeja tässä asiassa.
Raamatussa on kuitenkin aina ne ydinsanomat ja jos joku asia tuntuu olevan sen kanssa ristiriidassa niin pitää miettiä että miksi näin on.
Raamatussa on hyvin selviä opetuksia, joita ei voi tulkinnan nimessä kääntää päälaelleen. Jos näin toimii, niin pettää itseään. Okei jos haluat tehdä näin, niin siitä vaan. Käytännössä vaan saksit Raamatusta mielivaltaisesti pois ne opetukset joista et tykkää ja jätät jäljelle ne mistä tykkäät. Tai vaihtoehtoisesti vielä lisäät sinne omia mielipiteitäsi. Näin on monet eksyttäjät toimineet. Esimerkiksi menestysteologit ja vastaavat.
Raamatun ydinsanoma ei tosiaan ole seksuaalimoraalissa. Se on siinä, että Jeesus kuoli meidän syntisten puolesta ja siksi homot ja heterot pääsevät taivaaseen, jos uskovat Jeesuksen herrakseen. Se ei silti kumita pois Paavalin ja muiden opetuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistutan edelleen kirkon roolista. Kirkko kieltäytyy vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja.
Kirkko on varsinainen kaksilla rattailla ajaja tässä asiassa. Se on Pride-kumppani, mutta samaan aikaan kieltäytyy kohtelemasta homoja samanarvoisesti omassa toiminnassaan. Kun kumarrellaan sinne sun tänne, pyllistetään vähemmistön oikeuksien suuntaan. Prideä enemmän auttaisi, että se tasa-arvo otettaisiin omaan toimintaan eikä ulkoistettaisi muille.
Silti palstalaiset ei käy kirkon kimppuun.
Yrittäkää ymmärtää että kristillinen kirkko ei ole puolueiden tai kansalaisjärjestöjen tapainen liike, joka voi kääntää takkinsa joka käänteessä vastaamaan yhteiskunnan arvoja.
Kristillisen uskon oppi perustuu aina viime kädessä Raamattuun. Raamatussa avioliitto määritellään miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Asia on siellä yksikäsitteinen. Kristillisen uskon valtavirta käsittää Raamatun Jumalan muuttumattomaksi sanaksi. Tällöin pappi, piispa tai mikä tahansa kirkollisjohtaja joutuu aina perustamaan kirkon opin ja opetuksen Raamattuun.
Tästä syystä kristityt papit eivät voi vihkiä homopareja, vaikka yhteiskunta sitä vaatisikin.
Minusta on jopa vähän ihmeellistä, että miksi yksikään homoparit haluavat kristillisen vihkimisen kun kyseisen uskonnon vuosituhantiseen oppiin kuuluu yksikäsitteisesti että avioliittoon vihkiminen kuuluu vain miehen ja naisen väliseen liittoon. Samalla tavalla ihmettelen ateistien kirkkohautajaisia. Kuoleman tullessa sitten ollaan hirveän uskovaisia. Kerrotaan siitä kuinka kuollut ateisti pääsi taivaaseen, mutta muuten pilkataan Jumalaa ja uskovaisia. Ihminen on hyvä pettämään itseään.
No jos ihan tarkkoja ollaan niin ei määrittele. Raamattu ei itse asiassa puhu juuri mitään avioliitosta virallisena ja kirkollisesti siunattuna instituutiona. Tästä syystä kristillisissä kirkoissa on kiistelty siitä että onko vihkiminen edes varsinainen sakramentti (=pyhä toimitus) vai vain jotain muuta. Katolinen kirkko on pitänyt avioliittoa sakramenttina mutta uskonpuhdistuksessa taas esim. luterilainen kirkko poisti vihkimisen sakramenttien joukosta juuri koska sille ei ollut suoraa Raamatullista perustaa. Meillä vihkiminen on ollut vain enemmänkin kirkollisen tahon hoitama juridinen toimi jossa se on siis toiminut ikäänkuin viranomaisena ja kirkollinen osuus on ollut se avioliiton siunaaminen, ei itse vihkiminen.
Asia ei siis ole edes Raamatullisesti ihan niin selvä asia kuin ihmiset usein kuvittelevat.
Yrität nyt liikaa viedä huomiota avioliiton sakramenttiin. Oli avioliitto pyhä sakramentti tai ei, niin sallitut parisuhteet on joka tapauksessa vain miehen ja naisen väliset suhteet. Homoseksuaalisuuteen viitataan sekä uudessa että vanhassa testamentissa ja Raamatun kanta niihin on joka kohdassa kielteinen. Toki näissä on usein yritetty vedota mahdollisiin käännosvirheisiin kyseisissä kohdissa, mutta väitteet eivät ole olleet uskottavia. Toiseksi Raamatussa kerrotaan häistä lukuisissa kohdissa ja Jeesuskin oli vieraana häissä.
No nuo häät siis eivät olleet kristillisiä häitä koska kristinuskohan syntyi vasta Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Jumala on kristinuskon alku.
Mutta ympäristö jossa Jeesus eli ja asui oli juutalainen, ei kristillinen. Joten häät joissa Jeesus vieraili eivät olleet kristillisiä häitä vaan juutalaisia häitä.
Kristinusko on jatkumoa juutalaisista juurista ,jonka luoja on Jumala.
Jumala on kaikki kaikessa ja ensinmäinen.
Juuri näin. Kristilliseltä kannalta kyse on yhdestä jatkumosta, joka ihmisen osalta sai alkunsa Aatamin ja Eevan päivistä. Vanha testamentti ennustaa lukemattomat kerrat Jeesuksen tulemisen. Samoin ne ennustaa tulemisen ajankohdan Jerusalemin temppelin tuohoutumista edeltävään aikaan. Juuri siinä aikana vapahtaja tuli maan päälle ja Jeesuksen taivaaseen astumisesta alkoi uusi liitto. Juutalaiset hylkäsivät evankeliumin, mutta kristityt eivät ole koskaan hylänneet vanhan testamentin totuutta.
Kristinusko otti osan juutalaisista käsityksistä mutta kumosi sitten taas osan. Ne siis eivät ole sama asia.
Kristityt uskoo että vanha testamentti on kokonaisuudessaan totta ja Jumalan sanaa. Mutta Jeesuksen jälkeen alkoi uusi liitto. Tämä ennustetaan jo vanhassa testamentissa. Uuden ja vanhan testamentin välillä ei ole mitään ristiriitaa. Mutta Juutalaisuus on eri uskonto, koska juutalaiset eivät tunnista Jeesusta herrakseen.
No nimenomaan eivät. Kannattaisi opetella edes sen oman uskonsa perusteet ennen kuin siitä keskustelee. Kristinuskon merkittävyys on juuri se että se uudisti kokonaan sen juutalaisuuden opin joka pohjasi Vanhaan Testamenttiin ja toi sen tilalle Jeesuksen opetuksen jota taas kuvaa Uusi Testamentti. Tiettyjä osia Vanhasta Testamentista kyllä käytetään kristinuskossa historiallisena lähteenä eli siis menneiden tapahtumien kuvauksena mutta esimerkiksi sen suorien määräysten katsotaan koskevan pääosin vain juutalaisia, ei kristittyjä. Tästä poikkeuksena on kymmenen käskyä.
Sinun kannattaisi lukea Paavalin kirjeet, niin ymmärtäisit. Vanhassa testamentissa on useita liittoja. Ensimmäinen liitto oli se kun Aatami ja Eeva elivät paratiisissa ja sääntönä oli että hyvän ja pahan tiedon puusta ei saa syödä. Sitten tuli useita muita liittoja kunnes Jeesuksen taivaaseenastumisesta seurasi "uusi liitto". Nämä kaikki on yhtä historiallista jatkumoa. Jeesuksen kuolema mm. lakkautti eläinten uhraamisen, koska Jumalan pojan uhraaminen (ristillä) on täydellinen ja riittävä uhri kaikkeen. Tästä syystä me emme enää uhraa eläimiä, kuten vanhassa testamentissa ohjeistetaan.
Kyllähän Vanha Testamentti ja Uusi Testamentti edustavat kahta hyvin erilaista käsitystä koko Jumalasta. VT:n jumala on monissa kohdin hyvin julma, pikkumainen ja pitkävihainen. UT:n kuva Jumalasta on taas hyvin erilainen. Siinä Jumala on rakastava, anteeksiantava ja ymmärtävä.
Tässä näkyy hyvin myös kulttuurinen ja ajallinen muutos vaikka Jeesuksen antama kuva Jumalasta olikin aikanaan varsin vallankumouksellinen.
Jeesus puhuu Raamatussa enemmän helvetistä kun kukaan muu Raamatun henkilö. Kannattaa myös lukea vuorisaarna. Saatat saada vähän erilaisen käsityksen asioista. Uudessa testamentissa syntisille tarjotaan pelastus Jumalan armosta. Mutta Jumala on armollinen myös vanhassa testamentissa. Monissa kohtaa hän antaa anteeksi kansansa loputtoman kapinoinnin ja niskoittelun. Kannattaa lukea Raamattua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala tuskin ajatteli kaiken luodessaan, että perustanpa uskonnon. Tai myöhemmin, että täytyypä nyt tehdä "käännytystyötä." Se Jumala joka on kaiken alku, on vain yksinkertaisesti ollut olevaisen alku ja totuus. Pitääkö totuuden tulla erikseen uskonnoksi? Ihminen tässä on se, joka on kehitellyt vaikka mitä. Jumalan yksinkertainen suunnitelma oli, että hän on paraatisissa ihmisen kanssa, tunnettu, läheinen ja keskusteluväleissä oleva.
Voithan sinä vaikka uskoa että pihalla oleva puupölkky on sinun jumala. Mutta pointsini on, että kristinusko ja vanha testamentti on sitä ihmiskunnan kirjoitettua jumalaoppia monen vuosituhannen ajalta. Nämä on aikalaiskertomuksia siitä miten Jumala on näitä ihmisiä kohdannut ja asioihin vaikuttanut. Se kertoo että mikä on Jumalan tahto miten meidän pitäisi elää vahingoittamatta toisiamme. Se sisältää moraalin, eli käsityksen oikeasta ja väärästä. Jos ei ole olemassa totuutta ja oppia, niin miten tiedämme että onko joku asia oikein vai väärin? Jokainen hirmuhallitsijakin on oikeuttanut kansanmurhat yms. Vain absoluuttisen Jumalan luoman moraalin olemassaolo tekee asioista oikeita tai vääriä. Muuten kyse on vain mielipiteistä.
Juuri sehän on se ongelma Vanhassa Testamentissa että se heijastelee nimenomaan sitä hyvin primitiivistä ja julmaa moraalia joka oli vallitsevana sen ajan maailmassa. Se on siis hyvin selvästi monin paikoin aikansa käsitys Jumalasta, ei Jumalan sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistutan edelleen kirkon roolista. Kirkko kieltäytyy vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja.
Kirkko on varsinainen kaksilla rattailla ajaja tässä asiassa. Se on Pride-kumppani, mutta samaan aikaan kieltäytyy kohtelemasta homoja samanarvoisesti omassa toiminnassaan. Kun kumarrellaan sinne sun tänne, pyllistetään vähemmistön oikeuksien suuntaan. Prideä enemmän auttaisi, että se tasa-arvo otettaisiin omaan toimintaan eikä ulkoistettaisi muille.
Silti palstalaiset ei käy kirkon kimppuun.
Yrittäkää ymmärtää että kristillinen kirkko ei ole puolueiden tai kansalaisjärjestöjen tapainen liike, joka voi kääntää takkinsa joka käänteessä vastaamaan yhteiskunnan arvoja.
Kristillisen uskon oppi perustuu aina viime kädessä Raamattuun. Raamatussa avioliitto määritellään miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Asia on siellä yksikäsitteinen. Kristillisen uskon valtavirta käsittää Raamatun Jumalan muuttumattomaksi sanaksi. Tällöin pappi, piispa tai mikä tahansa kirkollisjohtaja joutuu aina perustamaan kirkon opin ja opetuksen Raamattuun.
Tästä syystä kristityt papit eivät voi vihkiä homopareja, vaikka yhteiskunta sitä vaatisikin.
Minusta on jopa vähän ihmeellistä, että miksi yksikään homoparit haluavat kristillisen vihkimisen kun kyseisen uskonnon vuosituhantiseen oppiin kuuluu yksikäsitteisesti että avioliittoon vihkiminen kuuluu vain miehen ja naisen väliseen liittoon. Samalla tavalla ihmettelen ateistien kirkkohautajaisia. Kuoleman tullessa sitten ollaan hirveän uskovaisia. Kerrotaan siitä kuinka kuollut ateisti pääsi taivaaseen, mutta muuten pilkataan Jumalaa ja uskovaisia. Ihminen on hyvä pettämään itseään.
No jos ihan tarkkoja ollaan niin ei määrittele. Raamattu ei itse asiassa puhu juuri mitään avioliitosta virallisena ja kirkollisesti siunattuna instituutiona. Tästä syystä kristillisissä kirkoissa on kiistelty siitä että onko vihkiminen edes varsinainen sakramentti (=pyhä toimitus) vai vain jotain muuta. Katolinen kirkko on pitänyt avioliittoa sakramenttina mutta uskonpuhdistuksessa taas esim. luterilainen kirkko poisti vihkimisen sakramenttien joukosta juuri koska sille ei ollut suoraa Raamatullista perustaa. Meillä vihkiminen on ollut vain enemmänkin kirkollisen tahon hoitama juridinen toimi jossa se on siis toiminut ikäänkuin viranomaisena ja kirkollinen osuus on ollut se avioliiton siunaaminen, ei itse vihkiminen.
Asia ei siis ole edes Raamatullisesti ihan niin selvä asia kuin ihmiset usein kuvittelevat.
Yrität nyt liikaa viedä huomiota avioliiton sakramenttiin. Oli avioliitto pyhä sakramentti tai ei, niin sallitut parisuhteet on joka tapauksessa vain miehen ja naisen väliset suhteet. Homoseksuaalisuuteen viitataan sekä uudessa että vanhassa testamentissa ja Raamatun kanta niihin on joka kohdassa kielteinen. Toki näissä on usein yritetty vedota mahdollisiin käännosvirheisiin kyseisissä kohdissa, mutta väitteet eivät ole olleet uskottavia. Toiseksi Raamatussa kerrotaan häistä lukuisissa kohdissa ja Jeesuskin oli vieraana häissä.
No nuo häät siis eivät olleet kristillisiä häitä koska kristinuskohan syntyi vasta Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Jumala on kristinuskon alku.
Mutta ympäristö jossa Jeesus eli ja asui oli juutalainen, ei kristillinen. Joten häät joissa Jeesus vieraili eivät olleet kristillisiä häitä vaan juutalaisia häitä.
Kristinusko on jatkumoa juutalaisista juurista ,jonka luoja on Jumala.
Jumala on kaikki kaikessa ja ensinmäinen.
Juuri näin. Kristilliseltä kannalta kyse on yhdestä jatkumosta, joka ihmisen osalta sai alkunsa Aatamin ja Eevan päivistä. Vanha testamentti ennustaa lukemattomat kerrat Jeesuksen tulemisen. Samoin ne ennustaa tulemisen ajankohdan Jerusalemin temppelin tuohoutumista edeltävään aikaan. Juuri siinä aikana vapahtaja tuli maan päälle ja Jeesuksen taivaaseen astumisesta alkoi uusi liitto. Juutalaiset hylkäsivät evankeliumin, mutta kristityt eivät ole koskaan hylänneet vanhan testamentin totuutta.
Kristinusko otti osan juutalaisista käsityksistä mutta kumosi sitten taas osan. Ne siis eivät ole sama asia.
Kristityt uskoo että vanha testamentti on kokonaisuudessaan totta ja Jumalan sanaa. Mutta Jeesuksen jälkeen alkoi uusi liitto. Tämä ennustetaan jo vanhassa testamentissa. Uuden ja vanhan testamentin välillä ei ole mitään ristiriitaa. Mutta Juutalaisuus on eri uskonto, koska juutalaiset eivät tunnista Jeesusta herrakseen.
No nimenomaan eivät. Kannattaisi opetella edes sen oman uskonsa perusteet ennen kuin siitä keskustelee. Kristinuskon merkittävyys on juuri se että se uudisti kokonaan sen juutalaisuuden opin joka pohjasi Vanhaan Testamenttiin ja toi sen tilalle Jeesuksen opetuksen jota taas kuvaa Uusi Testamentti. Tiettyjä osia Vanhasta Testamentista kyllä käytetään kristinuskossa historiallisena lähteenä eli siis menneiden tapahtumien kuvauksena mutta esimerkiksi sen suorien määräysten katsotaan koskevan pääosin vain juutalaisia, ei kristittyjä. Tästä poikkeuksena on kymmenen käskyä.
Sinun kannattaisi lukea Paavalin kirjeet, niin ymmärtäisit. Vanhassa testamentissa on useita liittoja. Ensimmäinen liitto oli se kun Aatami ja Eeva elivät paratiisissa ja sääntönä oli että hyvän ja pahan tiedon puusta ei saa syödä. Sitten tuli useita muita liittoja kunnes Jeesuksen taivaaseenastumisesta seurasi "uusi liitto". Nämä kaikki on yhtä historiallista jatkumoa. Jeesuksen kuolema mm. lakkautti eläinten uhraamisen, koska Jumalan pojan uhraaminen (ristillä) on täydellinen ja riittävä uhri kaikkeen. Tästä syystä me emme enää uhraa eläimiä, kuten vanhassa testamentissa ohjeistetaan.
Kyllähän Vanha Testamentti ja Uusi Testamentti edustavat kahta hyvin erilaista käsitystä koko Jumalasta. VT:n jumala on monissa kohdin hyvin julma, pikkumainen ja pitkävihainen. UT:n kuva Jumalasta on taas hyvin erilainen. Siinä Jumala on rakastava, anteeksiantava ja ymmärtävä.
Tässä näkyy hyvin myös kulttuurinen ja ajallinen muutos vaikka Jeesuksen antama kuva Jumalasta olikin aikanaan varsin vallankumouksellinen.
Jeesus puhuu Raamatussa enemmän helvetistä kun kukaan muu Raamatun henkilö. Kannattaa myös lukea vuorisaarna. Saatat saada vähän erilaisen käsityksen asioista. Uudessa testamentissa syntisille tarjotaan pelastus Jumalan armosta. Mutta Jumala on armollinen myös vanhassa testamentissa. Monissa kohtaa hän antaa anteeksi kansansa loputtoman kapinoinnin ja niskoittelun. Kannattaa lukea Raamattua.
Toisissa kohdin taas kylvää tuhoa ja kuolemaa. Sellainen jumala puuttu UT:sta lähes täysin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala tuskin ajatteli kaiken luodessaan, että perustanpa uskonnon. Tai myöhemmin, että täytyypä nyt tehdä "käännytystyötä." Se Jumala joka on kaiken alku, on vain yksinkertaisesti ollut olevaisen alku ja totuus. Pitääkö totuuden tulla erikseen uskonnoksi? Ihminen tässä on se, joka on kehitellyt vaikka mitä. Jumalan yksinkertainen suunnitelma oli, että hän on paraatisissa ihmisen kanssa, tunnettu, läheinen ja keskusteluväleissä oleva.
Voithan sinä vaikka uskoa että pihalla oleva puupölkky on sinun jumala. Mutta pointsini on, että kristinusko ja vanha testamentti on sitä ihmiskunnan kirjoitettua jumalaoppia monen vuosituhannen ajalta. Nämä on aikalaiskertomuksia siitä miten Jumala on näitä ihmisiä kohdannut ja asioihin vaikuttanut. Se kertoo että mikä on Jumalan tahto miten meidän pitäisi elää vahingoittamatta toisiamme. Se sisältää moraalin, eli käsityksen oikeasta ja väärästä. Jos ei ole olemassa totuutta ja oppia, niin miten tiedämme että onko joku asia oikein vai väärin? Jokainen hirmuhallitsijakin on oikeuttanut kansanmurhat yms. Vain absoluuttisen Jumalan luoman moraalin olemassaolo tekee asioista oikeita tai vääriä. Muuten kyse on vain mielipiteistä.
Ihmisellä on luontainen omatunto ja moraalin taju. Se ei tarvitse pohjakseen mitään Jumalaa erottaakseen oikean ja väärän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala tuskin ajatteli kaiken luodessaan, että perustanpa uskonnon. Tai myöhemmin, että täytyypä nyt tehdä "käännytystyötä." Se Jumala joka on kaiken alku, on vain yksinkertaisesti ollut olevaisen alku ja totuus. Pitääkö totuuden tulla erikseen uskonnoksi? Ihminen tässä on se, joka on kehitellyt vaikka mitä. Jumalan yksinkertainen suunnitelma oli, että hän on paraatisissa ihmisen kanssa, tunnettu, läheinen ja keskusteluväleissä oleva.
Voithan sinä vaikka uskoa että pihalla oleva puupölkky on sinun jumala. Mutta pointsini on, että kristinusko ja vanha testamentti on sitä ihmiskunnan kirjoitettua jumalaoppia monen vuosituhannen ajalta. Nämä on aikalaiskertomuksia siitä miten Jumala on näitä ihmisiä kohdannut ja asioihin vaikuttanut. Se kertoo että mikä on Jumalan tahto miten meidän pitäisi elää vahingoittamatta toisiamme. Se sisältää moraalin, eli käsityksen oikeasta ja väärästä. Jos ei ole olemassa totuutta ja oppia, niin miten tiedämme että onko joku asia oikein vai väärin? Jokainen hirmuhallitsijakin on oikeuttanut kansanmurhat yms. Vain absoluuttisen Jumalan luoman moraalin olemassaolo tekee asioista oikeita tai vääriä. Muuten kyse on vain mielipiteistä.
Raamattu ei anna suoria ohjeita kuin varsin harvaan konkreettiseen tapaukseen. Joudumme hyvin usein tukeutumaan omaan järkeemme ja tunteeseemme kun ratkaisemme asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala tuskin ajatteli kaiken luodessaan, että perustanpa uskonnon. Tai myöhemmin, että täytyypä nyt tehdä "käännytystyötä." Se Jumala joka on kaiken alku, on vain yksinkertaisesti ollut olevaisen alku ja totuus. Pitääkö totuuden tulla erikseen uskonnoksi? Ihminen tässä on se, joka on kehitellyt vaikka mitä. Jumalan yksinkertainen suunnitelma oli, että hän on paraatisissa ihmisen kanssa, tunnettu, läheinen ja keskusteluväleissä oleva.
Voithan sinä vaikka uskoa että pihalla oleva puupölkky on sinun jumala. Mutta pointsini on, että kristinusko ja vanha testamentti on sitä ihmiskunnan kirjoitettua jumalaoppia monen vuosituhannen ajalta. Nämä on aikalaiskertomuksia siitä miten Jumala on näitä ihmisiä kohdannut ja asioihin vaikuttanut. Se kertoo että mikä on Jumalan tahto miten meidän pitäisi elää vahingoittamatta toisiamme. Se sisältää moraalin, eli käsityksen oikeasta ja väärästä. Jos ei ole olemassa totuutta ja oppia, niin miten tiedämme että onko joku asia oikein vai väärin? Jokainen hirmuhallitsijakin on oikeuttanut kansanmurhat yms. Vain absoluuttisen Jumalan luoman moraalin olemassaolo tekee asioista oikeita tai vääriä. Muuten kyse on vain mielipiteistä.
Ihmisellä on luontainen omatunto ja moraalin taju. Se ei tarvitse pohjakseen mitään Jumalaa erottaakseen oikean ja väärän.
Mietippä kahteen kertaan että onko esim. historian hirmuhallitsijoilla ollut kun ovat tapattaneet miljoonia ihmisiä.
Kristityt uskoo että vanha testamentti on kokonaisuudessaan totta ja Jumalan sanaa. Mutta Jeesuksen jälkeen alkoi uusi liitto. Tämä ennustetaan jo vanhassa testamentissa. Uuden ja vanhan testamentin välillä ei ole mitään ristiriitaa. Mutta Juutalaisuus on eri uskonto, koska juutalaiset eivät tunnista Jeesusta herrakseen.