Lue keskustelun säännöt.
Järkytys: miehellä onkin jo lapsi nuoruuden suhteesta!
14.09.2015 |
En pysty pääsemään tästä järkytyksestä yli. :(
Mies, seurustelukumppanini (yhdessä ollaan oltu kohta jo vuosi), paljasti viikonloppuna että hänellä on noin teini-ikäinen lapsi nuoruutensa ns. yhden illan jutusta. Kyseessä on joku puolituntematon baarituttavuus, ei edes mikään "suhde". Juuri kun oltiin puhuttu yhteenmuutosta ja yhteisestä tulevaisuudesta, tulevista yhteisistä lapsista... Yhteinen lapsemme ei olisikaan miehelle ensimmäinen vaan hänellä on jo lapsi nuoruutensa hölmöilyjen seurauksena!
Tämä lapsen syntymään johtanut yhdenillan juttu - baarissa tavattu - oli ilmeisesti ihan tietoisesti pyrkinyt tulemaan raskaaksi ja mieheni oli ollut sopiva isä-kandidaatti. Ainakin riittävän nuori, humalassa ja höplästävedettävissä. Miehelle, tuolloin vielä nuorukaiselle, raskaus oli ollut suuri shokki kun oli asiasta muutamien kuukausien jälkeen kuullut. Ei olisi sanojensa mukaan ikinä halunnut lasta niin nuorena ja tuossa elämänvaiheessa ja tuolla tavalla, täysin vieraan ihmisen kanssa, mutta tuleva äiti oli päättänyt toisin. Lapsi syntyi ja vaikka tämä nainen oli vannonut ettei tulisi miestä asialla mitenkään vaivaamaan ja haluaisi kasvattaa lapsen täysin itse, oli varsinkin alkuvaiheessa yllättäen vaatimalla vaatinut miestä "osallistumaan" lapsen elämään. Mies oli ollut sanojensa mukaan sekaisin ahdistuksesta, suunnitellut itsemurhaa, halunnut paeta koko tilannetta jota ei olisi koskaan edes halunnut.
Mies ei ole ollut tekemisissä lapsensa tai tämän äidin kanssa käytännössä ollenkaan. Ei edes nähnyt heitä, asuvatkin eri paikkakunnilla. Elatusmaksut on vuosien aikana maksanut tunnollisesti, ne oikeusteitse hänelle määrättiin. Sanoo ettei koe edes olevansa isä.
Miten tähän oikein voi suhtautua? Olen ihan helkutin järkyttynyt! Olen vihainen miehelle (miksi oli niin typerä että sai tämän naisen raskaaksi, miksi on ollut niin tunteeton ettei ole ollut oman biologisen lapsensa kanssa tekemisissä aktiivisemmin), olen vihainen tälle naiselle (miten kehtasi vietellä nuoren pojan ja hankkiutua raskaaksi, miten pystyi tekemään omalle lapselleen noin). Ja ennen kaikkea: olen surullinen lapsen puolesta! Lapsihan on syntymäänsä täysin viaton.
Mitä voin ajatella?! Se tulevaisuus jonka olin päässäni ehtinyt meille miehen kanssa jo suunnitella särkyi tuon salaisuuden jälkeen. Mies ei ole uskaltanut puhua asiasta kanssani aiemmin, koko lapsiasiakin on vain pienen piirin tiedossa. :((
Kommentit (84)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Appiukolla (s. 1928) oli ennen avioliittoa tehty äpärälapsi. Tosin anoppi sanoi, että appiukko oli vain huijattu isäksi, ja ettei oikeasti olisi ollut. Elatusmaksut maksoi katkerana 18-vuotiaaksi. Mitään yhteyttä tähän lapseen ei pitänyt. Sitten kun tuli perinnönjaon aika, jännättiin, että tuleeko perinnönjakotilaisuuteen vieras ihminen jaolle. Mutta ei tullut, isyyttä ei ollut virallisesti tunnustettu sen ajan sääntöjen mukaan. Miehen sisko joskus kaipaili yhteyttä tähän siskopuoleen, mutta ei häneen yhteydessä mieheni tai sisarukseni ole milloinkaan olleet.
Tilanteesi on sama kuin ystävälläni ja miten he asian ratkaisivat ; he päättivät yhdessä alkaa rakentaa suhdetta lapseen ja se onnistui. Lapselle (oli silloin noin 10) mies kertoi rehellisesti että oli pelästynyt että "ei osaa ollaa hyvä iskä ihanalle prinsessalle" mutta lapsen äitiä eivät haukkuneet. Juttu onnistui ja nyt tyttö on kiinteä osa ystäväni miehen perhettä (muita lapsia 2).
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 21:03"]Minä jopa ymmärrän miestä ja sitä, ettei heti alkuun kertonut lapsestaan. Todennäköisesti hän halusi ensin katsoa, tuleeko teidän suhteestanne jotakin ja oletko hänen luottamuksensa arvoinen eli voiko sinulle kertoa nuoruutensa synkkä salaisuus. Ei hän mikään huithapeli ole, koska on kuitenkin maksanut elatusmaksunsa. Eikö miehellä ole ennen sinua ollut lainkaan naissuhteita? Jos on, pystytkö hyväksymään ne, vaikkei niistä ehkä jälkeläisiä olekaan syntynyt. Mies oppi kai kerrasta!
Sinä käyttäydyt yhtä lapsellisesti kuin nuorin sisapuoleni, joka sai vähän yli kaksikymppisenä tietää, että hänellä on paljon vanhempi sisarpuoli, jonka isänsä oli parikymppisenä siittänyt. Ja kun selvisi, että seurauksia oli tullut, niin poikaparka paineli karkuun niin että hippulat vinkuivat. En edes tiedä, maksoiko isäni elatusmaksuja. Nuorin tytär oli kuitenkin nostanut isänsä (jo edesmenneen) niin korkealle jalustalle, että tytön mielestä oli mahdotonta, että isällä olisi ollut elämää jo ennen nuorimpien lasten syntymää. Ja kuitenkin isä oli ollut neljännesvuosisadan ensimmäisessä, tosin lapsettomassa avioliitossa, josta eronnut.
[/quote]
Raskaana oleva nainen taas ei voi painella hippulat vinkuen karkuun tilannetta. Isäsi on munaton luuseri, sori vaan.