Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Taas potkut liiasta tarkkuudesta
29.03.2022 |
Ei ole ensimmäinen kerta, nimittäin. Tai no, tällä kertaa on kyse koeaikapurusta eikä potkuista. Olen kuulemma huolellinen, mutta aivan liian hidas. Tilanne on todella kummallinen: pidempään töissä olleet kollegat kysyvät minulta apua, mutta samalla johto päättää, ettei panokseni ole riittävä. Työ on miesvaltaisen alan asiantuntijatyötä.
Olen itkenyt pari päivää ja yritän keksiä elämälleni uutta suuntaa. Millaisiin tehtäviin pitäisi hakeutua, jos on luotettava, tunnollinen muttei riittävän nopea (=myyvä)?
Olen tehnyt tavallista myyntityötä ennen korkeakoulupaikan saamista. Silloin olin luotettava tekijä, aina luotettavasti hiukan keskiarvon yläpuolella. Ehdin venyttää kahvitaukoja ja lukea tentteihin työaikana, ja pääsin silti tavoitteisiini. Ja kyse oli todellakin myyntityöstä, ei mistään hyllyttäjän työstä.
Olisiko kenelläkään apua, vinkkejä tai lohdun sanoja? Alkaa jo väsyttää, kun saan joka työpaikasta suosittelijan vähintään kollegasta, mutta silti vain epäonnistun.
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Kouluttaudu kirjanpito- tai tilintarkastusalalle. Siellä tarkkuus on plussa eikä miinus. No tietysti kohtuus kaikessa.
Itse asiassa tilintarkastus on hyvä esimerkki siitä, että pitää oppia näkemään metsä puilta ja tekemään riittävän hyvää. Ei tilintarkastajanaan voi tutkia joka ikistä tositetta, vaan pistokokein mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta aloittajan ongelma ei kuulosta mitenkään päin perfektionismilta, vaan siltä että aina on selvitty hyvin panostamatta sen ihmeemmin, ja nyt kun pitäisi omaksua ja hallita laajoja kokonaisuuksia, niin siihen ei jaksetakaan nähdä vaivaa. Odotetaan, että se ammattitaito ja varmuus tulee itsestään, kuten M:n paperit lukiostakin lukematta.
Nimenomaan pinnistelen työpaikoissa, mutta se ei vain riitä :(
Luulisi, että vaivatta perusasiat omaksunut ja harkoissa ihan hyvin pärjännyt tavis, joka satsaa vähän ylimääräistä työelämään siirtyessään onnistuisi oikein hyvin. Mutta kun ei.
Omaksumisaikakin alkaa loppua kesken, koska cv alkaa näyttää jo vähän ikävältä, eikä kukaan saa loputtomiin "toisia mahdollisuuksia".
Edeltäjä kutsui paikkaa/alaa venäläiseksi uimakouluksi ja että kaikki aloittavat syvästä päädystä.
Mikä olisi B-suunnitelma ihmiselle, joka ei ollutkaan pesunkestävä ammattilainen heti valmistuttuaan? Jäi nääs se uimamerkki saamatta, taas...
😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oliko nykyinen työ myös myyntityötä? On ihan ymmärrettävää että tarkkuuden ja nopeuden pitää olla balanssissa. Harvassa työssä voi käyttää hirveästi aikaa nyhräämiseen ja täydelliseen lopptulokseen, kun 90% oikein lopputulos puolet pidemmässä ajassa on ihan riittävä. Etkö voisi vain opetella hyväksymään epätäydellinen, mutta riittävän hyvä lopputulos joka olisi nopeammin saavutettavissa? Työelämässä pitää olla valmis myös muuttamaan itseään tiettyyn pisteeseen saakka.
Muuttamaan itseään? Taitoja pitää kehittää, mutta ei nyt persoonallisuuttaan tartte muuttaa.
Ei persoonallisuuttaan tarvitse muuttaa, mutta työtapojaan kyllä. Jos on luonteeltaan kovin tarkka, niin pitää vain oppia tekemään ”riittävän hyvää” ja olemaan ahdistumatta siitä.
Tarkkuutta vaativissa tehtävissäkin kun nykyään on pakko olla myös nopea ja tehokas. En keksi mitään alaa, jossa näin ei olisi.
se että sinä et niitä keksi ei tarkoita ettei niitä ole.
Paljon mahdollista. Keksiikö joku muu esimerkkejä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oliko nykyinen työ myös myyntityötä? On ihan ymmärrettävää että tarkkuuden ja nopeuden pitää olla balanssissa. Harvassa työssä voi käyttää hirveästi aikaa nyhräämiseen ja täydelliseen lopptulokseen, kun 90% oikein lopputulos puolet pidemmässä ajassa on ihan riittävä. Etkö voisi vain opetella hyväksymään epätäydellinen, mutta riittävän hyvä lopputulos joka olisi nopeammin saavutettavissa? Työelämässä pitää olla valmis myös muuttamaan itseään tiettyyn pisteeseen saakka.
Muuttamaan itseään? Taitoja pitää kehittää, mutta ei nyt persoonallisuuttaan tartte muuttaa.
Ei persoonallisuuttaan tarvitse muuttaa, mutta työtapojaan kyllä. Jos on luonteeltaan kovin tarkka, niin pitää vain oppia tekemään ”riittävän hyvää” ja olemaan ahdistumatta siitä.
Tarkkuutta vaativissa tehtävissäkin kun nykyään on pakko olla myös nopea ja tehokas. En keksi mitään alaa, jossa näin ei olisi.
se että sinä et niitä keksi ei tarkoita ettei niitä ole.
Paljon mahdollista. Keksiikö joku muu esimerkkejä?
laulaja, kulta,-koru jne seppä, juristi, kuvataiteilija... sitten niinkin erikoinen kuin Sefer tora sofer. Eli juutalaisten toora rullan kirjoittaja. :)
Ei varsinaisesti liity ap:n ongelmaan vaan näihin perfektionisteihin, jotka haluavat tehdä työnsä "kunnolla". Kuka sen laatutason määrittelee? Itselläni on pelkästään huonoja kokemuksia näistä oman elämänsä laatupäälliköistä.
Esimerkiksi uudelta kampaajalta meni neljä tuntia entisen kahden sijasta hiusten tasaamiseen ja raitoihin, koska halusi tehdä "kunnolla". Olin ihan nääntynyt, kun pääsin sieltä ulos.
It-alalla testaaja puolestaan näännytti koko organisaation loputtomalla nillityksellään. Hän ei osannut yhtään priorisoida asioita vaan kaikki olivat samalla viivalla yhtä tärkeitä.
Miettikää siis, vaikka omasta mielestänne teette asiat "kunnolla" ja haluatte käyttää siihen paljon aikaa niin laatu ei välttämättä parane.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta asenteesi tähän ongelmaan on hyvä. Kuuntelet ehdotuksia ja ilmiselvästi kaikesta huolimatta osaat myös analysoida itseäsi.
Tuo työpäivän kuvaus paljasti priorisointiongelman. Se voi monessakin työpaikassa viedä aikansa kun ensin ei hahmota kokonaisuutta ja sitä, mihin pitää nyt keskittyä. Saitkin tuossa jo vinkkejä ajanhallintaan ja uskon, että ne voivat hyvinkin auttaa eteenpäin.
Perehdytän itse uusia työntekijöitä ja yritän monta kertaa painottaa sitä, mitkä työt ovat ensisijaisia ja mitkä sitten vain odottavat parempaa aikaa. Toki jokainen joutuu ratkomaan yllättäviä, kiireellisiä asioita, mutta silti se perusorganisointi pitää olla taustalla kirkkaana.
Tsemppiä ap, uskon siihen, että pystyt parantamaan!
Vierailija kirjoitti:
Ei varsinaisesti liity ap:n ongelmaan vaan näihin perfektionisteihin, jotka haluavat tehdä työnsä "kunnolla". Kuka sen laatutason määrittelee? Itselläni on pelkästään huonoja kokemuksia näistä oman elämänsä laatupäälliköistä.
Esimerkiksi uudelta kampaajalta meni neljä tuntia entisen kahden sijasta hiusten tasaamiseen ja raitoihin, koska halusi tehdä "kunnolla". Olin ihan nääntynyt, kun pääsin sieltä ulos.
It-alalla testaaja puolestaan näännytti koko organisaation loputtomalla nillityksellään. Hän ei osannut yhtään priorisoida asioita vaan kaikki olivat samalla viivalla yhtä tärkeitä.
Miettikää siis, vaikka omasta mielestänne teette asiat "kunnolla" ja haluatte käyttää siihen paljon aikaa niin laatu ei välttämättä parane.
Viimeinen virkkeesi on täyttä asiaa! LAATU EI välttämättä PARANE.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varsinaisesti liity ap:n ongelmaan vaan näihin perfektionisteihin, jotka haluavat tehdä työnsä "kunnolla". Kuka sen laatutason määrittelee? Itselläni on pelkästään huonoja kokemuksia näistä oman elämänsä laatupäälliköistä.
Esimerkiksi uudelta kampaajalta meni neljä tuntia entisen kahden sijasta hiusten tasaamiseen ja raitoihin, koska halusi tehdä "kunnolla". Olin ihan nääntynyt, kun pääsin sieltä ulos.
It-alalla testaaja puolestaan näännytti koko organisaation loputtomalla nillityksellään. Hän ei osannut yhtään priorisoida asioita vaan kaikki olivat samalla viivalla yhtä tärkeitä.
Miettikää siis, vaikka omasta mielestänne teette asiat "kunnolla" ja haluatte käyttää siihen paljon aikaa niin laatu ei välttämättä parane.
Viimeinen virkkeesi on täyttä asiaa! LAATU EI välttämättä PARANE.
kannattaa myös muistaa että työyhteisöissä laadukkaalla työllä saa myös myönteistä palautetta ja sitä myöten KATEUTTA ympäristössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varsinaisesti liity ap:n ongelmaan vaan näihin perfektionisteihin, jotka haluavat tehdä työnsä "kunnolla". Kuka sen laatutason määrittelee? Itselläni on pelkästään huonoja kokemuksia näistä oman elämänsä laatupäälliköistä.
Esimerkiksi uudelta kampaajalta meni neljä tuntia entisen kahden sijasta hiusten tasaamiseen ja raitoihin, koska halusi tehdä "kunnolla". Olin ihan nääntynyt, kun pääsin sieltä ulos.
It-alalla testaaja puolestaan näännytti koko organisaation loputtomalla nillityksellään. Hän ei osannut yhtään priorisoida asioita vaan kaikki olivat samalla viivalla yhtä tärkeitä.
Miettikää siis, vaikka omasta mielestänne teette asiat "kunnolla" ja haluatte käyttää siihen paljon aikaa niin laatu ei välttämättä parane.
Viimeinen virkkeesi on täyttä asiaa! LAATU EI välttämättä PARANE.
kannattaa myös muistaa että työyhteisöissä laadukkaalla työllä saa myös myönteistä palautetta ja sitä myöten KATEUTTA ympäristössä.
Löysin nysvääjän. Ei, se ei ole kateutta jos muut eivät pidä nysväämisestäsi. Tietysti kolmessa tunnissa saa parempaa aikaan kuin tunnissa, mutta euroja se tuo kassaan kolmasosan. Ja ne mitkä yksi käyttää nysväämiseen niin muut joutuvat tekemään senkin edestä töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kärsitkö ahdistuneisuudesta? Pelkäät virheitä niin paljon, että hiot ja tarkistelet työnjälkeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varsinaisesti liity ap:n ongelmaan vaan näihin perfektionisteihin, jotka haluavat tehdä työnsä "kunnolla". Kuka sen laatutason määrittelee? Itselläni on pelkästään huonoja kokemuksia näistä oman elämänsä laatupäälliköistä.
Esimerkiksi uudelta kampaajalta meni neljä tuntia entisen kahden sijasta hiusten tasaamiseen ja raitoihin, koska halusi tehdä "kunnolla". Olin ihan nääntynyt, kun pääsin sieltä ulos.
It-alalla testaaja puolestaan näännytti koko organisaation loputtomalla nillityksellään. Hän ei osannut yhtään priorisoida asioita vaan kaikki olivat samalla viivalla yhtä tärkeitä.
Miettikää siis, vaikka omasta mielestänne teette asiat "kunnolla" ja haluatte käyttää siihen paljon aikaa niin laatu ei välttämättä parane.
Viimeinen virkkeesi on täyttä asiaa! LAATU EI välttämättä PARANE.
kannattaa myös muistaa että työyhteisöissä laadukkaalla työllä saa myös myönteistä palautetta ja sitä myöten KATEUTTA ympäristössä.
Löysin nysvääjän. Ei, se ei ole kateutta jos muut eivät pidä nysväämisestäsi. Tietysti kolmessa tunnissa saa parempaa aikaan kuin tunnissa, mutta euroja se tuo kassaan kolmasosan. Ja ne mitkä yksi käyttää nysväämiseen niin muut joutuvat tekemään senkin edestä töitä.
jeph nysväys on termi millä työpaikkakiusataan työntekijöitä jotka tekee laadukasta tulosta.
ja joutuvat korjaamaan toisten jälkiä.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin pomo jatkuvasti keskusteluissa sanoo, että 70% riittää. Että ei aina tarvitse tehdä 100%.
En vaan ymmärrä tätä konseptia. Miksi sitten on ylipäänsä olemassa ja määritelty se 30%, jos tarkoituksena on sluibailla ja hoitaa vain osa? Kollega sai jopa kerran suullisesti "varoituksen" siitä, kun teki liian hyvin ja tunnollisesti työnsä. Vaihtoi aika hätäseen työpaikkaa sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Minunkin pomo jatkuvasti keskusteluissa sanoo, että 70% riittää. Että ei aina tarvitse tehdä 100%.
En vaan ymmärrä tätä konseptia. Miksi sitten on ylipäänsä olemassa ja määritelty se 30%, jos tarkoituksena on sluibailla ja hoitaa vain osa? Kollega sai jopa kerran suullisesti "varoituksen" siitä, kun teki liian hyvin ja tunnollisesti työnsä. Vaihtoi aika hätäseen työpaikkaa sen jälkeen.
se pomon 100% ei kukaan tiedä. ei edes hän itse vaan muuttaa sitä tilanteen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuten todettu jossain aiemmassa kommentissa, veikkaan ettei ap vaan hallitse kokonaisuutta eikä ymmärrä mikä on työssä oleellista. Silloin ei tarvitse olla perfektionisti, mutta silti kuluttaa luokattomasti aikaa johonkin jolla ei lopputuloksen kannalta ole väliä. Lukiosta lie selvinnyt ulkoaopettelulla, kun asiat ovat kaikki "yhtä tärkeitä" mutta töissä pitäisikin nyt osaltaa soveltaa eikä se onnistu. Syynä joko puuttuva tietämys (joka saattaa korjaantua esim. lisäkoulutuksella), tai puuttuva kapasiteetti käsitellä tietoa niinkuin pitäisi (jota on vaikea korvata, vaan sen sijaan kannattaa hakeutua enemmän rutiinitöihin joissa joku voi selkeästi sanoa "Tee a, b, c. Toista uudestaan ja uudestaan"). Veikkaan ehkä kombinaatiota näistä kahdesta - jotakin ymmärryksestä selkeästi puuttuu, kun ap edes olettaa että lukiomenestyksellä pitäisi olla jotain merkitystä oikeassa työssä, ja ilmeisesti neuvoja pitää kysellä (liikaa).
Minulla oli joskus kollega, joka ehkä oli apn tapainen. Koulutusaikana hän kirjoitti AIVAN KAIKEN ylös, ihan kaiken mitä sanoin. Siitä että ohjelma piti avata tuplaklikkaamalla ikonia (ihan niinkuin mikä tahansa ohjelma!) siihen, että tiedot tallennettiin... arvaapas... Tallenna -painikkeella. Muistiin kirjoitettiin Aivan. Joka. Asia. Ja kyseessä oli IT alan työ! Eihän siitä mitään tullut kun opittavaa oli paljon, hän läksi itse koeajalla kun ei pysynyt enää perässä omissa ohjeissaan, joita yritti noudattaa pilkun tarkkaan kohta kohdalta. Häneltä puuttui vaan täysin maalaisjärki ja ymmärrys siitä, ettei ihan oikeasti ole väliä kirjoittaako arvon ikkunassa ensin kenttään 1 vai 2 (tyyliin data luokkaa etunimi yhteen kenttään, sukunimi toiseen), eikä muistanut ylöskirjoittamatta että tiedot tallennetaan JOKA IKKUNASSA sillä samalla "Tallenna" painikkeella. Tai että jos jossakin ikkunassa painikkeessa sattuukin lukemaan "Tietojen Tallennus" niin hän meni ihan jumiin. Uskomaton tyyppi enkä tiedä mitä muuta tuollainen voisi tehdä, kuin juuri jotakin erittäin rutiinihommaa jossa on selkokieliset ohjeet joita jopa äo 80 voisi noudattaa.
En tiedä tuosta kirjoittamastasi henkilöstä, mutta sinä et ainakaan vaikuta kovin empaattiselta ja ymmärtäväiseltä ihmiseltä kun noin rumasti puhut toisesta ihmisestä.
Jotkut nyt vain tarvitsevat enemmän muistiinpanoja kuin toiset. Oli hänelle varmasti hyvä ratkaisu lähteä tuosta työstä jo pelkästään sinun asenteesi takia.
Vierailija kirjoitti:
Kärsitkö ahdistuneisuudesta? Pelkäät virheitä niin paljon, että hiot ja tarkistelet työnjälkeä?
Tykkään oikolukea tekemäni paperit kertaalleen ennen eteenpäin lähettämistä.
Laskin yhtenä päivänä, että työpäivän aikana piti tehdä 58 eri tehtävää, joista kaksi oli sitä the ydintyötä (jotka sille päivälle oli suunniteltukin). Ydintyön tekemistä piti varmistella hirveästi, koska uusi häiriö tuli heti kun olin toipunut edellisestä. Todella raskas päivä minulle.
Minulla on ehkä vähän sellaista "aargh aika loppuu, joten teen tämän kerralla hyvin, ettei tämä lävähdä silmille toista kertaa" - ajattelua. Ja olen kyllä huomannut, että kollegat tekevät työnsä niin reiluilla marginaaleilla, ettei mitään raja-arvoja tarvitse muistaa. Minua sen sijaan korjataan, jos en tee jämptisti oikein. Ja se projekti on jäänyt vähän kesken, missä opitaan, milloin mennään just niin kuin kirjassa lukee ja milloin säästetään aikaa pieraisemalla projektiin joku nyrkkivakio.
Mistähän ahdistuneisuuden määrän voisi päätellä?
Kannattaisi hakeutua lääkärin puheille.
Viesteistäsi välittyy autistifiilis, kun jankutat samoja asioita joka viestissä etkä tosiaan vaikuta aikuiselta kirjallisen ulosantisi perusteella.
Autismidiagnoosi helpottaisi varmasti elämääsi ja työnantajakin ymmärtäisi sinua paremmin.
Ajankäyttöä voi kyllä hallita esimerkiksi puhelimen kellohälytyksillä ensiavuksi, mutta suosittelen lämpimästi että selvität voisiko sinulla olla jotain nepsyhäiriötä.
Voi olla myös keskittymishäiriö, siihen saisi lääkkeet varmaan jos saisit diagnoosin ja elämä helpottuisi.
Jos työpaikalla pitää multitaskata, niin siellä on liian vähän työntekijöitä. Siis mikäli tääm on jatkuvaa kuten esim. hoito-alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että olet liian perfektionisti. Takerrut yksityiskohtiin, etkä näe kokonaisuutta. Yleensä tuohon liittyy tietynlaista joustamattomuutta, pakkomielteisyyttä ja kapeakatseisuutta ja jopa vaikeutta toimia ryhmässä. Työelämässä tarvitaan kuitenkin tehokkuutta. Ikävä kyllä se ei mene niin, että sinä voit suorittaa yhden tehtävän siinä ajassa, missä muut tekee viisi. Tehokkaammat tekevät luultavasti ihan yhtä hyvää jälkeä.
Sinun pitää kehittää noita asioita itsessäsi. Tai perusta oma firma, kunhan ensin lasket tarkasti, onko nysvääminen ja takertuminen rahallisesti kannattavaa.
Sinulta kysyn; mitkä ovat ne pointit, joiden perusteella näyttäydyn perfektionistina? Minun on itse vaikea niellä tuota. Pääsin tähänkin työpaikkaan cv:llä, josta bongasin myöhemmin hölmön (hassun) kirjoitusvirheen. Luulisi, että perfektionistin cv olisi tip top.
Perfektionismissa ei ole kyse siitä että OLISI täydellinen. Eikä perfektionismilla edes TULE täydelliseksi. Perfektionismissa on kyse siitä, että joku YRITTÄÄ olla täydellinen niin paljon, että jää nysväämään sen täydellisyyden tavoittelussa niin pitkään, ettei saa oikeasti tehtyä mitään.
Eikä Luciano Pavarotti ollut perfektionisti. Hän oli riskinottaja, joka panosti tärkeimpänä pitämäänsä ja sai siitä palkkion. Ei silläkään lailla täydellisesksi tule (eikä Pavarotti ollut sitä) mutta aika pitkälle voi päästä, jos arvioi oikein sen, mikä on tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi hakeutua lääkärin puheille.
Viesteistäsi välittyy autistifiilis, kun jankutat samoja asioita joka viestissä etkä tosiaan vaikuta aikuiselta kirjallisen ulosantisi perusteella.
Autismidiagnoosi helpottaisi varmasti elämääsi ja työnantajakin ymmärtäisi sinua paremmin.
Ajankäyttöä voi kyllä hallita esimerkiksi puhelimen kellohälytyksillä ensiavuksi, mutta suosittelen lämpimästi että selvität voisiko sinulla olla jotain nepsyhäiriötä.
Voi olla myös keskittymishäiriö, siihen saisi lääkkeet varmaan jos saisit diagnoosin ja elämä helpottuisi.
Voimme tietenkin siirtyä kirjoittamaan kirjakielellä.
Luulisin, että myyntityö edellyttää sosiaalisia taitoja, joita autismin kirjolaisilla ei yleisesti ottaen ole.
Jos koet minun jankuttavan yms., niin ehkä olen silmissäsi vain ns. ärsyttävä ihminen. Minkä ikäinen olet, jos koet parikymppisen kirjoittaman ajatuksenvirtatekstin lapsellisena? 😅
Alue: Aihe vapaa
Minulle sanottii aikoinaan että teen työni liian hyvin. Kyse ei ollut hitaudesta sinänsä vaan siitä, että työnantajan edustajan mielestä huono asiakaspalvelu ei ole hänen ongelmansa koska sitä ei mitata vaan myyntiä. Eli häntä ei kiinnostanut lainkaan mikä työn lopputulos on yrityksen kannalta vaan tulostavoitteissa mitattavien yksittäisten asioiden täyttäminen. Vaihdoin hoitoalalle jossa työn saa tehdä riittävän hyvin (koska kyseessä on ihmisten terveys). En vain jaksa tuollaista idiotismia.