Nykyajan (=1900-2030-luku) vaatemuoti vaikeuttaa takaisin kuntoon pääsemistä!
Lyhyesti: olen vakuuttunut, että nykyajan vaatemuoti on osasyy siihen, miksi on niin vaikea päästä kuntoon, kun keho on kasvanut tietyn rajan yli.
Tämä viimeiset reilu 100 vuotta on ollut sellainen suuntaus vaatteissa, että ensinnäkin vaatteet mukailevat pintaa eikä väljyyttä saa jäädä. Vielä silloin 100 vuotta sitten kukin vaatekappale saatettiin tehdä mittatilauksena asiakkaalle, mutta ajan kuluessa on siirrytty yhä kustannustehokkaampiin tuotantotapoihin: käytännössä kannattaa tuottaa ainoastaan sellaisia vaatteita, jotka sopivat keskimääräiselle vartalomallille, ja johon tarvittavista kappaleista syntyy mahdollisimman vähän hukkaa kankaaseen.
Tulos on se, että erityisesti kaikki housut ovat lähes samaa mallia. Voi olla korkeaa tai matalaa vyötäröä ja vähän eroa leveydessä, mutta malli on sama.
Ihmisten muodot eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Olen kokenut sen kantapään kautta. Olin 30-vuotiaaksi ns. normaali, eli tämä perushousumalli meni minulle koossa 40. Sitten sain lapsen sektiolla ja sairastuin aineenvaihduntasairauteen. Sain vähän lisää painoa ja sektioarven yläpuolelle tuli iso vatsamakkara, joka ei mene mihinkään vaikka muuten laihdun. En tule enää koskaan olemaan niin kuivassa kunnossa, että se häviäisi kokonaan.
Nyt mitkään ulkoiluhousut eivät mene kiinni edes suurimmassa koossa (yleensä 46), vaikka entinen koko menee kyllä ylös asti jalkaan. Jos menevät, ne ovat niin tiukat että soi enkä pysty hengittämään vapaasti. En todellakaan pysty kyykistymään enkä liikkumaan kunnolla. Strech-farkut toimivat pesun jälkeen kunnes kyykistyy kerran, sen jälkeen ne valuvat puolireiteen aina kun kävelee. Tarpeeksi tiukka vyö estää vapaan hengittämisen.
Kaikki muutkin nykyään siisteinä ja toimistokelpoisina pidetyt vaatteet ovat hankalia. Kun olen kerran saanut ne ylle, yritän olla päivän mahdollisimman paikoillaan. Vältän kumartumista, kyykistymistä, juoksemista, venyttelyä… koska jokainen liike saa aikaan että housut putoavat puolitankoon, legginsit rullautuvat alas, sukkahousut ratkeavat. Kaikkien vaatteiden istuvuus on enemmän tai vähemmän sen varassa, että kantajalla on kapea vyötärö joka pitää ne ylhäällä. Kun sitä ei ole, vaatteet eivät istu mitenkään päin.
Silloin kun ”perusmalli” vielä sopi minulle, pystyin työpäivän aikana hölkkäämään ja liikkumaan vapaasti. Aktiivisuutta pystyi pitämään yllä helposti siinä sivussa. Nyt kaikki liikunta pitää tehdä säkkivaatteissa siellä missä aurinko ei paista, vaikka aika on jo valmiiksi kortilla.
Siihen aikaan kun kaikki tekivät vielä yleisesti fyysisiä töitä, naisten perusvaate oli väljä mekko/hame ja esiliina. Edes raskauden aikana ei tarvinnut vaihtaa vaatetusta.
Vapaa-ajalle tehdään jo boheemeja väljiä kaapuvaatteita. Miksi missään ei tehdä väljiä säänkestäviä ulkoiluvaatteita ja siistejä toimistovaatteita, jotka sopisivat oikeasti kaikille vartalotyypeille, myös niille, joilla ei ole kapeaa vyötäröä? Luulisi, että asiakaskuntaa riittäisi. Omenavartaloiset miehet kärsivät varmasti samasta ongelmasta.
*
Olen varma että saan ainakin yhden vastauksen, jossa ehdotetaan menemään plastiikkakirurgille muotoilemaan vatsa uusiksi. Ei, en mene. Minulla ei ole tällä hetkellä mitään sellaista terveydellistä ongelmaa, joka sen oikeuttaisi. Leikkaukset ovat äärimmäisiä toimenpiteitä, ei niihin todellakaan pitäisi ryhtyä siksi että mahtuisi tiettyihin vaatteisiin. Edes renessanssiajalla ei oikeasti poistettu kylkiluita, jotta mahduttaisiin pienempiin korsetteihin, se on nykyaikana syntynyt harhaluulo, ja kertoo kyllä paljon tästä meidän ajastamme.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Mulla kans sektion jälkeen maha levisi. Peppu kokoa 40 ja maha 46-48. D-mitoituksen 44/46 käy jotenkuten. Käytän edelleen äitiysleggareita..
Suosittelen sinun kokeilemaan miesten slim tai jopa skinny fittiä. Otat tarpeeksi ison koon vyötärölle ja lahkeet ovat silti suht kapeat.
Vierailija kirjoitti:
Vaateteollisuus ei myöskään tunne käsitettä "lyhyt aikuinen". Onneksi itse olen alipainoinen, joten pystyn ostamaan vaatteeni lastenosastolta, mutta mietin, kuinka ns. normaalipainoinen alle 155 cm aikuinen löytää itselleen sopivia vaatteita. Ei nimittäin ole helppo homma.
Sama koskee kenkiä. Tiedän montakin naista, joiden kengännumero on 34-35. Yritäpä löytää juhlakenkiä tuolla koolla...
Kokeile italialaisten tai espanjalaisten aikuisille naisille suunnattuja mallistoja. Minulla on 150 cm pitkä italialainen sukulainen ja aina hänellä on aikuisen ihmisen vaatteet päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaateteollisuus ei myöskään tunne käsitettä "lyhyt aikuinen". Onneksi itse olen alipainoinen, joten pystyn ostamaan vaatteeni lastenosastolta, mutta mietin, kuinka ns. normaalipainoinen alle 155 cm aikuinen löytää itselleen sopivia vaatteita. Ei nimittäin ole helppo homma.
Sama koskee kenkiä. Tiedän montakin naista, joiden kengännumero on 34-35. Yritäpä löytää juhlakenkiä tuolla koolla...
Kokeile italialaisten tai espanjalaisten aikuisille naisille suunnattuja mallistoja. Minulla on 150 cm pitkä italialainen sukulainen ja aina hänellä on aikuisen ihmisen vaatteet päällä.
Rahakysymys, kun nuo ei yleensä niitä halvimpia vaihtoehtoja ole...
Kerrankin joku hyvä keskustelunaihe ja siihen tulee tietysti töykeitä vastauksia, joista enemmistönä "laihduta"! Mutta kun ihmisiä on erimallisia jo luonnostaan, on kapea/leveähartiaisia, lyhyitä/pitkiä, pieni/isopeppuisia jne. Ei geeneissä perittyjä ominaisuuksia saa laihduttamallakaan pois. Itselläni on ongelmana isot rinnat ja olen kooltani lyhyt, joten valmishousut ovat 20 cm liian pitkät ja puserot ja mekot kinnaavat rintojen kohdalta. Siis ei omat ominaisuuteni ole minulle ongelma, vaan epäsopivat vaatteet ovat. Eikä tätä tosiaankaan ratkaista ostamalla isompi koko, jolloin hartiat roikkuisivat ja hihat olisivat liian pitkät. Asian olen ratkaissut ompelemalla vaatteet itse. Päällysvaatteita en vielä ole uskaltautunut tekemään, poikkeuksena pari takkia. Joskus olisi kuitenkin mukavaa saada jotain valmiinakin, mutta näillä mennään toistaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Totta turisee ap. Oma vartalonmallini on sellainen ettei siihen sovi missään hoikkuus-lihavuus-janan varrella oikein mikään vaate. Hihat ja lahkeet on aina liian pitkiä, ja hartioista kiristää. Takki ei mene alhaalta kiinni, vaikka minulla on kapea lantio, koska takapuoleni on taaksepäin muhkea, ihan kaikissa painoissa. Kaikki housut, myös legginssit jokaisessa koossa valuvat alaspäin. Ulkoiluhousuja ei löydy sopivia, koska liian pitkät lahkeet, ja lahkeissa niin paljon krumeluuria ettei lyhentäminen onnistu, liian tiukat, ollakseen lämpimät, ja joka koossa tämä, takapuolen kohdalla housut soi, koska ne on niin hienoa joustavaaa kangasta! Paha vain että ulkohousujen pitäisi nimen omaan olla väljiä koska ilma se on mikä eristää kylmän pois iholta. Lisäkis housut puristavat vyötäröltä myös silloin kun ne lepattavat metrin liian leveinä takapuolelta ja ovat 40cm liian pitkät.
Tässä pari vinkkiä:
- Valitse sellainen merkki, jolla on eri lahkeenpituuksia. Mulla on jotain kalliimpia merkkejä (Haglöfs, Fjällräven), mutta uskon, että noita löytyy halvemmiltakin merkeiltä. Mene urheilukauppaan, jossa on iso valikoima.
- Osta ulkoilutakki, joka ylettyy polviin tai lähes polviin. Sellainen, jossa on kaksipuolinen vetskari, eli helmaa saa avattua, jos se on liian tiukka. Silloin housujen ei tarvitse olla niin lämpimät. Mä en ole tänä talvena käyttänyt toppahousuja kertaakaan, vaan käytän vaellushousuja, jotka joustavat takapuolesta.
- Joustava vyö. Mun mielestä kuminauhasta tehty punosvyö on paras. Mulla on kapea vyötärö, mutta olen persevä ja reitevä. Kaikki housut ovat liian isoja vyötäröltä. Joustava punosvyö pitää housut parhaiten ylhäällä.
Jos 46 ei mene vyötäröltä kiinni niin aika omenavartalo on ja laihdutus lienee tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla aika runsaasti ylipainoinen. Itseä taas ärsyttää kun kaikki normaaleissa kaupoissa myytävät vaatteet on vyötäröstä väljät ja reisistä liian kireät. Vaateet on muotoiltu keskiverto toimistotyöläiselle sopivaksi.
Kyllä! Tästä ollaan puhuttu kavereiden kanssa, ettei sopivia housuja enää löydy mistään, kun vyötäröt ovat aina väljiä. Esim. itselläni on housukoko M/L ja näissä vyötärön kohdalla on aina n.10cm ylimääräistä. Vyötä en halua pitää, koska se on epämukava ja rumakin. Aiemmin vyötäröt olivat sopivia, mutta nykyisin tehdään housuja ilmeisesti vain tasapaksuille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Jos 46 ei mene vyötäröltä kiinni niin aika omenavartalo on ja laihdutus lienee tarpeen.
Näin sinua valistaakseni, niin osalla naisista vatsalihakset eivät koskaan palaudu täysin raskauden jälkeen tai sektioarven päälle kertyy omituinen röllykkä, joka johtunee imusuoniston vaurioista - osalla palautuu osalla ei. Esim. koko 38-40 on normaali ja jopa pieni koko aikuiselle naiselle ja silti se maha voi olla monta kokoa isompi eikä siihen auta laihdutus, kun se ei ole läskiä. Toki laihdutus kokoon vaikka 30 pienentäisi myös mahaa, mutta ei se ole enää tervettä tai mitenkään tavoiteltavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 46 ei mene vyötäröltä kiinni niin aika omenavartalo on ja laihdutus lienee tarpeen.
Näin sinua valistaakseni, niin osalla naisista vatsalihakset eivät koskaan palaudu täysin raskauden jälkeen tai sektioarven päälle kertyy omituinen röllykkä, joka johtunee imusuoniston vaurioista - osalla palautuu osalla ei. Esim. koko 38-40 on normaali ja jopa pieni koko aikuiselle naiselle ja silti se maha voi olla monta kokoa isompi eikä siihen auta laihdutus, kun se ei ole läskiä. Toki laihdutus kokoon vaikka 30 pienentäisi myös mahaa, mutta ei se ole enää tervettä tai mitenkään tavoiteltavaa.
No ei normaalikokoisesta silti veny kokoon 46 josta kaikki mahan alueella. Jos on niin paha vatsalihasten erkauma että maha on kokoa tynnyri vaikk muuten hoikka niin kannattaa hakeutua arvioon.
Tuo erkauma ei ole ainoastaan kosmeettinen haitta. Hopi hopi lääkärille jos täällä joku epäilee erkaumaa.
"Vatsalihasten erkauma vaikuttaa keskivartalon tukeen. Se voi näkyä pömpöttävänä vatsana tai lysähtäneenä ryhtinä. Pahasta erkaumasta kielivät selkävaivat, hengitysongelmat ja keskikehon väsymys. Erkaumaan voi liittyä myös tyriä ja lantionpohjan ongelmia kuten virtsankarkailua."
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa kun liikunnalliseksi itseään kehivilla naisilla on järjestään maha makkara farkkujen vyön päällä. Sitä peitellään löysällä t-paidalla, villapaidalla ja takilla. On toki vähän mahaa mullakin.
Kerran huvitti kun olin treffeillä timmin naisen kanssa. Nainen oli oikeasti timmi mutta kahville istuessa ja takin riisuttua paljastui roikkuva maha. Vaikea on yli 30v taistella läskiä vastaan.
Taitaa sinulle olla viisainta katsella vain Tinderistä photosopattujen naisten kuvia. Todellisuus ja elävän elämän naiset kun aiheuttavat tuollaisen järkytyksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on jokaisen oma valinta mitä kokoa on.
Jos nyt puhutaan ns. terveistä naisista.
Jos ei enää pääse kokoon 34, niin koko 40 ei liene kenellekään ihan mahdoton. Tai 42.
Sen kokoisia vaatteita löytyy pilvin pimein.No ei tietenkään ole, mietihän uudestaan.
Mietin mitä?
Ei laihduttaminen rakettitiedettä ole.
Ei ole lihominenkaan mutta miten se liittyy ihmisen vartalonmalliin ja mittasuhteisiin?
En usko että ap tarkoitti sitä että lihavuus on ongelma. Vaan vartalon muoto. On totta että kaikki valmisvaatteet on yhdelle standardivartalolle.
Olen itse hoikka, urheileva, ja silti mulla on todella iso vyötärö, pahan erkauman takia. Ei lähde laihdutuksella, sillä se ei ole läskiä.
Vaatekoko 36 PAITSI vyötöröltä 40-42. Siis se erkauma levittää todella paljon vyötärön ympärystä.
Joudun ostamaan siis koon 40 housut ja pienentämään ne pepusta ja reisistä kokoon 36.
Ap oletettavasti tarkoitti että pitäisi olla vaatteita eri muotoisille.
Mutta se ei ole tuotantomielessä järkevää. Pitää tehdä isoja sarjoja vakiokaavoituksella jotta bisnes kannattaa.
Mun ratkaisu oli että opettelen korjausompelemaan itse. Joustavia ei tarvi korjausommella edes.
Vierailija kirjoitti:
Vaateteollisuus ei myöskään tunne käsitettä "lyhyt aikuinen". Onneksi itse olen alipainoinen, joten pystyn ostamaan vaatteeni lastenosastolta, mutta mietin, kuinka ns. normaalipainoinen alle 155 cm aikuinen löytää itselleen sopivia vaatteita. Ei nimittäin ole helppo homma.
Sama koskee kenkiä. Tiedän montakin naista, joiden kengännumero on 34-35. Yritäpä löytää juhlakenkiä tuolla koolla...
Mä olen 152cm eikä mulla ole sen suurempia ongelmia, kuin että hihat tai lahkeet saattaa olla liian pitkät. Ne on helppo lyhentää itse tai lyhennyttää, edullisimpia operaatiota ostaa ihan ompelijalta tarvittaessa.
Käytän enimmäkseen hameita kuin housuja, ehkä sen takia tämä ei ole tuottanut isoja ongelmia, hame asettuu vain usein vähän eri kohtaan kuin muilla, joten pitää sovittaa ja katsoa miellyttääkö pituus.
Olin ennen hoikemmassa kunnossa, nyt on tullut selvästi vyötärölle lisää ja osa vaatteista on siksi liian tiukkoja. En ole ostanut uusia kun tarkoituksena olisi pikemminkin karistaa nuo liikakilot, mutta ei vaatteiden ostaminen mulle koskaan ole ollut mitenkään ylivoimaista, vaikka ihan aikuisten osastolta olen vaatteet ostanut. Rehellisesti sanottuna olen varmaan myös niin tottunut siihen, että lahkeet tai hihat saattaa olla vähän pitkät, että en vain kiinnitä asiaan enää niin paljoa huomiota, vaan pidän sitä vain yhtenä kotityönä joko joka pitää hoitaa tai sitten antaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta turisee ap. Oma vartalonmallini on sellainen ettei siihen sovi missään hoikkuus-lihavuus-janan varrella oikein mikään vaate. Hihat ja lahkeet on aina liian pitkiä, ja hartioista kiristää. Takki ei mene alhaalta kiinni, vaikka minulla on kapea lantio, koska takapuoleni on taaksepäin muhkea, ihan kaikissa painoissa. Kaikki housut, myös legginssit jokaisessa koossa valuvat alaspäin. Ulkoiluhousuja ei löydy sopivia, koska liian pitkät lahkeet, ja lahkeissa niin paljon krumeluuria ettei lyhentäminen onnistu, liian tiukat, ollakseen lämpimät, ja joka koossa tämä, takapuolen kohdalla housut soi, koska ne on niin hienoa joustavaaa kangasta! Paha vain että ulkohousujen pitäisi nimen omaan olla väljiä koska ilma se on mikä eristää kylmän pois iholta. Lisäkis housut puristavat vyötäröltä myös silloin kun ne lepattavat metrin liian leveinä takapuolelta ja ovat 40cm liian pitkät.
Tämä juuri. Ulkoiluhousuissa vielä pitäisi olla ylimääräistä joustoa kiipeilyyyn ja ääriasentoihin, mutta se vähiten epäsopiva koko on yleensä juurikin persuuksista ja vyötäröltä ahdas mutta lahkeista liian pitkä niin että joustot on säärissä eikä polvissa.
Tuohon ei oikeasti ole muuta ratkaisua kun ostaa ne vyötäröstä sopivat, kaventaa lahkeita ja nostaa niiden joustokohtien paikkaa sinne missä niiden kuuluu olla. Kova homma ja vedepitävyys kärsii.
Kaupan vaatteissa ei ole koskaan suurentamisvaraa. Niitä voi lähinnä muokata siirtämällä saumaa ylöspäin ja lyhentää tai kaventaa.
Kun lahkeessa on tarranauhat, nepparit, kuminauhat, vetoketjut ja tuulipussit, niin lyhentäminen/kaverntaminen ei olekaan enää vaihtoehto...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kans sektion jälkeen maha levisi. Peppu kokoa 40 ja maha 46-48. D-mitoituksen 44/46 käy jotenkuten. Käytän edelleen äitiysleggareita..
Suosittelen sinun kokeilemaan miesten slim tai jopa skinny fittiä. Otat tarpeeksi ison koon vyötärölle ja lahkeet ovat silti suht kapeat.
Ei toimi, koska miesten housuihin ei naisten persus mahdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta turisee ap. Oma vartalonmallini on sellainen ettei siihen sovi missään hoikkuus-lihavuus-janan varrella oikein mikään vaate. Hihat ja lahkeet on aina liian pitkiä, ja hartioista kiristää. Takki ei mene alhaalta kiinni, vaikka minulla on kapea lantio, koska takapuoleni on taaksepäin muhkea, ihan kaikissa painoissa. Kaikki housut, myös legginssit jokaisessa koossa valuvat alaspäin. Ulkoiluhousuja ei löydy sopivia, koska liian pitkät lahkeet, ja lahkeissa niin paljon krumeluuria ettei lyhentäminen onnistu, liian tiukat, ollakseen lämpimät, ja joka koossa tämä, takapuolen kohdalla housut soi, koska ne on niin hienoa joustavaaa kangasta! Paha vain että ulkohousujen pitäisi nimen omaan olla väljiä koska ilma se on mikä eristää kylmän pois iholta. Lisäkis housut puristavat vyötäröltä myös silloin kun ne lepattavat metrin liian leveinä takapuolelta ja ovat 40cm liian pitkät.
Tässä pari vinkkiä:
- Valitse sellainen merkki, jolla on eri lahkeenpituuksia. Mulla on jotain kalliimpia merkkejä (Haglöfs, Fjällräven), mutta uskon, että noita löytyy halvemmiltakin merkeiltä. Mene urheilukauppaan, jossa on iso valikoima.
- Osta ulkoilutakki, joka ylettyy polviin tai lähes polviin. Sellainen, jossa on kaksipuolinen vetskari, eli helmaa saa avattua, jos se on liian tiukka. Silloin housujen ei tarvitse olla niin lämpimät. Mä en ole tänä talvena käyttänyt toppahousuja kertaakaan, vaan käytän vaellushousuja, jotka joustavat takapuolesta.
- Joustava vyö. Mun mielestä kuminauhasta tehty punosvyö on paras. Mulla on kapea vyötärö, mutta olen persevä ja reitevä. Kaikki housut ovat liian isoja vyötäröltä. Joustava punosvyö pitää housut parhaiten ylhäällä.
1. Oletkos katsonut miten tiukkaa mallia nuo mainitemasi ovat? Eli ei löydy riittävää väljyyttä lämpimänä pysymiseen. Ulkoillessakin kun nykyään perseenmuotojen näkyminen on tärkeintä.
2. Pitkä takki on todella huono hiihtäessä/kavutessa, missä nyt tahansa muussa ulkoilussa kuin tönöttämisessä paikoillaan. Housujen on pakko olla lämpimät kun pakkasta on riittävästi.
3. Vyö ei auta housuja sopimaan paremmin jalkaan, kuin ehkä juuri sinun tapauksessasi jossa housut kiristetään vyötärölle. Ne joilla vyötäröosuus kiristää, eivät myöskään vyöstä hyödy.
Itse olen ratkaissut ongelman toppahameella, jonka voi vetää minkä tahansa kostuumin päälle. Suojaa alaselkää että polviin asti jalkoja paleltumiselta.
Tuo kyllä vie liikunnasta ja ulkoilusta paljon iloa pois kun vaatteet samaan aikaan puristaa ja lepattaa :(
Mikään ei estä käyttämästä väljiä vaatteita nykyäänkin, kaiken maailman tunikathan on olleet muotia jo vuosikymmenen ja ylikin. Kyllä tyylikkäitä kaapumalleja löytyy, ei ole pakko ahtautua farkkuihin. Nykyään on sitä paitsi aika harvassa ne työt joissa olisi joku pukukoodi. Urheiluhousuiksi ostat henkselimallin ja jätät vaan auki jos ei mahdu kiinni. Vaihtoehtoja on nykyään sitä paitsi tosi paljon erilaisille vartalotyypeille, ei ole enää pakko tyytyä siihen lähimmän vaatekaupan tarjontaan.
Vaateteollisuus ei myöskään tunne käsitettä "lyhyt aikuinen". Onneksi itse olen alipainoinen, joten pystyn ostamaan vaatteeni lastenosastolta, mutta mietin, kuinka ns. normaalipainoinen alle 155 cm aikuinen löytää itselleen sopivia vaatteita. Ei nimittäin ole helppo homma.
Sama koskee kenkiä. Tiedän montakin naista, joiden kengännumero on 34-35. Yritäpä löytää juhlakenkiä tuolla koolla...