Lue keskustelun säännöt.
Mistä tietää, onko valinta oikea?
14.09.2015 |
En oikein tiedä, miten olisi pitänyt otsikoida. Mun täytyisi tehdä valintoja opiskelun ja asumisen suhteen ja mulla olisi käsillä aivan hyviä vaihtoehtoja, mutta jokin tuntuu haraavan vastaan. Mistä tiedän, onko sisäinen ääni joka sanoo "ei, älä tee sitä sittenkään!" pelkoa uuden aloittamisesta, vai intuitio, joka tietää, että ratkaisu on mulle väärä?
Minkälaisia kokemuksia teillä on tästä ristiriidasta valintojen teossa? Oletko joskus tehnyt päätöksen järkisyistä, vaikka olet epäröinyt sisäisesti, ja päätös on osoittautunut loistavaksi myöhemmin? Vai onko se tunne ollut yleensä oikeassa?
Kommentit (5)
2, mitä jos ei tiedä, minkälaista elämää haluaa elää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 11:09"]
2, mitä jos ei tiedä, minkälaista elämää haluaa elää?
[/quote]Sitten on periaatteessa mahdotonta tehdä järkeviä valintoja. Onneksi omia arvojaan voi selvittää erilaisilla harjoituksilla, esimerkiksi kuvittelemalla, miltä haluaisi elämänsä näyttävän viiden vuoden kuluttua tai miten haluaa tulla muistetuksi kuoleman jälkeen. -2
Parhaat päätökset on niitä, missä sekä järki että tunne päätyy samaan lopputulokseen. Harvat päätöksistä kuitenkaan on niin lopullisia, etteikö myöhemmin voisi päättää vielä elää elämäänsä toisin.
Minua auttaa päätöksen teossa kun hyväksyn sen, että valitsen kumman vaan, tulen loppujen lopuksi ainakin jossain vaiheessa jossittelemaan ja katumaan päätöstäni. Sitten vaan valitsen sen, kumpaa päätöstä katuisin vähemmän...
Minusta on kiehtovaa, miten eri tavalla ihmiset tekevät päätöksiä, ja miksi jotkut tuntuvat tekevän koko ajan itselleen sopivia valintoja ja toiset kompuroivat huonosta päätöksestä toiseen. Onko kyseessä suhteellisen pysyvä luonne-ero, vai ovatko toisen porukan päätöksentekostrategiat parempia kuin toisen?
Minä pidän itseäni hyvänä tekemään päätöksiä ja kiitän siitä hyvää itsetuntemustani. Tiedän, minkälaista elämää haluan elää, ja teen päätökset sen perusteella. Kyse on järkiperäisestä arvovalinnasta: mietin, kumpi kahdesta hyvästä vaihtoehdota edistää enemmän haluamaani elämää, ja valitsen sen.
Ihmisen limbisessä järjestelmässä pelon ja epäröinnin tarkoitus on hidastaa ihmisen toimintaa sen verran, että tämä ehtii miettiä asiaa tietoisen ajattelun keinoin. Vastaavasti innostumisen tarkoitus on auttaa ihmistä tunnistamaan hyvät mahdollisuudet. Tunteet toimivat näissä tehtävissä oikein hyvin, mutta varsinaiseen päätöksentekoon ne ovat liian karkeita työkaluja. Tunteet eivät osaa punnita todennäköisyyksiä, hallita riskejä tai verrata kahta arvoa toisiinsa. Siihen tarvitaan ajattelua.