Muita, jotka ei kaipaa ”mammakavereita” ja jopa ajatus niistä ahdistaa?

Perheessämme on taaperoikää lähestyvä vauva ja olemme käyneet vauvan kanssa vauvakerhossa. On ihan kiva jutella muiden äitien kanssa kerhossa, aika pitkälti puhutaan jotain vauvoihin liittyvää. Ennen kaikkea käyn kerhossa vauvan takia. Vauva saa tutkailla kerhon leluja ja saa vaihtelua kotona olemiseen.

Minulle on useampikin ihminen tuputtanut, että pitäisi sopia vauvakerhossa käyvien äitien kanssa vaunulenkki/kahvilatreffejä. En erityisemmin kaipaa ”mammakavereita”, joiden kanssa keskustelu pyörisi pitkälti vain lasten ympärillä. On ihan kiva joskus jutella lapsiin liittyvistä asioista, mutta enemmän kaipaan kaverien kanssa juttelua vaikka maailman tapahtumista, harrastuksista ja mielenkiintoisista uutisista. Vaikka olen äiti, niin ei kiinnostukseni niitä asioita kohtaan ole hävinnyt, joista olin kiinnostunut jo ennen lasta. Minulle ei riitä se, että yhteisenä tekijänä on suunnilleen samanikäiset lapset, kaipaan enemmän.

Oikeastaan minua vauvakerhossa jopa ahdistaa, kun äidit vertailevat herkästi lapsia toisiin lapsiin. ”Osaako teidän Isla-Petteri jo kävellä? Meidän Verneri-Matilda oppi kävelemään jo 8 kuukauden iässä. Montako hammasta tytölläsi on puhjennut? Meillä on 6. Milloin Tuula-Severi sanoi ensimmäisen sanansa? Meillä on nukuttu kokonaisia öitä 3 viikon ikäisestä alkaen. Miten tuo teidän Ville-Veera on noin iso, kun on samanikäinen tämän meidän Aava-Aapelin kanssa ja vauvasi on paljon vauvaamme isompi?” En kaipaa keneltäkään mammalta lapseni arvostelua tai hänen kehityksensä kommentointia: jokainen kasvaa omassa tahdissaan ja oppii taidot omaan tahtiinsa.

Onko muilla samanlaisia ajatuksia?