Ei ole varaa mennä juhliin
Esim nyt olis vuorossa ystävän lapsen ristiäiset. Minulla ei ole juhlavaatteita, eikä edes siistejä vaatteita joilla voisi juhliin osallistua. Vaatteeni ovat pääsääntöisesti risoja ja reikäisiä. Muutama ehjä vaate löytyy, mutta en ei ole risitäisiin sopivia vaatteita. Uuusia vaatteita ei ole varaa ostaa. Pelottaa että jos joku kuolisi ja pitäisi mennä hautajaisiin, ei nimittäin ole sinnekään vaatteita. Ystävä toki ymmärtää jne, mutta itselle tämä on taas kova pettymys ja muistutus siitä, kuinka olen aina ulkopuolinen vain rahattomuuden takia. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä, joten ei ole varaa säästää.
Kommentit (91)
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 12:07"]
Ei helvetti. Mitäs jos ensin yrittäisit mennä vaikka johonkin hoitoon? Jos saisit lääkityksen kohdilleen, voisit ehkä joskus pystyä käymään vaikka ruokakaupassa yksin. Miten sä pystyt sinne juhliin menemään, jos jo kaupassa tai kirpparilla käynti on täysin ylivoimaista?
[/quote]
Olen hoidossa. Olen ollut hoidossa jo 7 vuotta. Lääkitystäkin olen kokeillut, mutta eri läkkeet eivät auttaneet. Nykyisin käyn mielenterveystoimistolla kerran kuussa sanomassa heipat, enempää heillä ei ole aikaa. Lisäksi käyn vertaistukiryhmässä. Lääkäriä ei näy kuin kerran pari vuodessa. ap
Ei sinun tarvitse kertoa osoitetta. Anna sähköpostiosoite jossa sovit mistä ystäväsi voi noutaa sinulle ilmaiseksi lahjoitettavat vaatteet. Kerro myös koko ja kengänkoko. Kaveri hakee vaatteet, mammat tuovat sovittuun paikkaan, pääset juhliin.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 12:17"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 11:59"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 11:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 11:52"]
Mä (köyhä) kierrän kirppiksillä 2-3 kertaa viikossa, ja näin usein käymällä todella tekee löytöjä, ja on vara jättää ostamatta jopa kohtuullisen hyviä löytöjä. Ostan kirppikseltä vain uudenveroisen näköisiä vaatteita, ja pidän itseni huolitellun näköisenä. Kukaan ei varmasti mut nähdessään ajattelisi, että suurin osa vaatteistani on kirppikseltä.
Jos haluaisin juuri nyt saada halvalla juhlavaatteet, niin lähtisin tänään kiertämään pari kirpparia, ja kunhan vain tutkisin kaikki pöydät huolella, niin aivan varmasti palaisin kotiin halpojen juhlakamppeiden kanssa.
Tekevä saa tulosta!
[/quote]
Tottakai tekevä saa tulosta. Mutta silloin kuin ei ole enää kykyä tehdä, ei sitä tulostakaan saa. ap
[/quote]Älä ap hyvä nyt heittäydy pessimistiksi. Kai sulta nyt kirppiksellä käynti onnistuisi. Muuta asennettasi vaikka vain yhtä kertaa varten. Eli tee päätös, että nyt hommaat itsellesi ne vaatteet, oli mikä oli.
[/quote]
Ei onnistu!! Mulla kestää jo pelkkäö lähteminen kotoa sen 2-3 tuntia, joudun palaaman takaisin muutaman kerran ja sitten kirppiksellä en pysty olemaan yksin. Saatan saada ahdistuskohtauksen. ap
[/quote]
Turhaan siis huolehdit juhlavaatteiden hankinnasta, ethän sinä pystyisi edes sinne juhliin menemään.
[/quote]
Ehkä pystyisin. Pystynhän minä kauppaankin menemään hyvinä päivinä. Se vaan vie aikaa. Joten juhlapäivänä heräisin niin aikaisin että minulla olisi väh se 7-8 h enne juhlaa aika valmistautua. Toki jos olisi ihan mahdoton päivä, niin ei välttämättä onnistuisi. Nyt ei voi edes yrittää. ap
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 12:26"]
Vaikkapa vastaaja nro 5:ltä? Ohis
[/quote]
En uskalla antaa yhteystietoja vieraalle ihmisille. ap
Ap, millaista hoitoa saat? Käytkö terapiassa, tervryskeskuksessa, apteekissa? Oletko ottanut puheeksi, ettet kykene huolehtimaan itsestäsi esim. kaupassa käynneistä, että saat ruokaa? Olisiko kunnassasi sosiaalipuolen ihmisiä, joiden puoleen kääntyä ja saada tukea? Miten sairauttasi hoidetaan? Kaupassa käynti ammattilaisen tukena voisi olla sopiva alku.
Niistä vaatteista. Voitko lainata joltain samankokoiselta ystävältä? Joko sinä tai ystäväsi voisi soittaa seurakuntasi diakonille, joka boi auttaa. Tiedän, koska olen itse lahjoittanut vaatteita tähän käyttöln. Heiltä voi saada muutakin tukea.
Nyt sinun pitäisi päättää, että haluat juhliin.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 12:26"]
Vaikkapa vastaaja nro 5:ltä? Ohis
[/quote]
En uskalla antaa yhteystietoja vieraalle ihmisille. ap
[/quote]
Ei sinun tarvitse. Annat anonyymin sähköpostiosoitteen. Sovit mihin ystäväsi menee seisomaan ja mammat tuo vaatteet.
ANteeksi nyt vaan mutta lääkäriin sun pitäis mennä tuon pääkoppasi kanssa oikeasti. Ei ole normaalia ja itsekin sen tiedät mutta mitä teet itsesi hyväksi; ET MITÄÄN, vaan valitat ja muutut marttyyriksi. No ei siinä jos tuollaista elämää haluat elää niin pidä sitten tunkkisi mutta turha se on sääliä kerjätä kun ei edes halua apuakaan ottaa vastaan... :/ Toimit ihan itseäsi vastaan ja marttyrisoit koko tilanteen, mietipä oikeasti hetki!
Surullinen tilanne, mutta joskus sitä tulee ihmetelleeksi, että eikö sinun (ap) kaltaisilla ihmisillä sitten oikeasti ole ketään läheistä, joka haluaisi auttaa? Vaikka siis rahallisestikin, edes joskus. Tai jos sinulla on ystäviä, kai he tietävät taloudellisista vaikeuksista? Jos minun ystäväni olisi tuossa tilanteessa (tai perheenjäsen), niin vähintään lahjoittaisin minulle sopimattomia vaatteita, mikäli kooltaan mätsäisivät. Jos ei, niin antaisin vaikka lahjakortin vaatekauppaan. Missä siis läheiset?
Mutta teille terveillehän se on kivaa köyhiä ja sairaita haukkua. Ihmettelette, miksi en parane jne. Ei kaikkia pakko-oireisia edes auta altistus, vaikka sitä tekisi kuinka kauan. Lisäksi om sairauteni on sen verran laaja, että altistuksia ei voi tehdä yksin, koska kun yhdestä oireesta pääsee eroon, tulee toinen. Lisäksi altististusten tekeminen minun tilassani on vaarallista. Ahdistus voi mennä liian yli. Pieniä altistuksia teen jatkuasti, mutta ne eivät kokonaiskuvaa juurikaan muuta. Kaikki eivät koskaan parane psyykkisistä sairauksista. Pakko-oireisilla näkyy muutoksia ihan aivokuvissa, ei siis riitä, että toiminta muuttuu, pitää saada myös aivot muuttumaan. Jokainen asioista tietävä ymmärtää, että altistuksia ei silloin voi tehdä jos hoitokontakti on vain kerran kuussa. Kun tehdään kunnolla altistuksia, pitää hoitokontaktin olla lähes päivittäistä. ap
Parempaa hoitoa saa ja psykoterapiaan pääsee MUTTA KUN se vaatii sitä oma-aloitteista käytöstä. EI tuo mielenterveystoimistolla ravaaminen noin vähän auta yhtään mitään mutta sinä voisit KYSYÄ (jos siis pystyt sitä asiaa edes tekemään? En tiedä, en ymmärrä kunnolla mistä on kyse..) ja VAATIA itsellesi asianmukaista hoitoa, ja tukea oikeanlaisen hoidon löytämiseksi. Voisitko kirjoittaa seuraavalla kerralla vaikka ihan lapulle jos et näitä pysty kysymään oma-aloitteisesti? Että tarvitset nimenomaan kunnon psykoterapiaa mutta et tiedä kuinka asiassa pitäisi edetä. Takuulla pystyt ihan hitusen enemmän itseäsi ponnistamaan.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 12:30"]
ANteeksi nyt vaan mutta lääkäriin sun pitäis mennä tuon pääkoppasi kanssa oikeasti. Ei ole normaalia ja itsekin sen tiedät mutta mitä teet itsesi hyväksi; ET MITÄÄN, vaan valitat ja muutut marttyyriksi. No ei siinä jos tuollaista elämää haluat elää niin pidä sitten tunkkisi mutta turha se on sääliä kerjätä kun ei edes halua apuakaan ottaa vastaan... :/ Toimit ihan itseäsi vastaan ja marttyrisoit koko tilanteen, mietipä oikeasti hetki!
[/quote]
Tottakai teen jatkuvasti töitä itseni hyväksi. Mutta ei nämä asiat heti muutu. Ja tottakai olen hoidossa. Olen ollut jo 7 vuotta psykiatrisessa hoidossa. Teen altistuksia joka päivä sen verran kun niitä voi itsenäisesti tehdä. Jos oikein altistamaan aletaan kunnolla, niin siihen tarvii sittn ihan psykoterapiaa. Sitä en tällä hetkellä voi saada. Tapaan hoitajaa mielenterveystoimistossa n kerran kuussa. Hän ei pidä siis mitään psykoterapiaa vaan katsoo vaan että olen hengissä ja pärjäilen jotenkuten. Teen joka päivä töitä itseni kanssa enemmän kuin kukaan arvaakaan, mutta koska en saa apua altistukseen tällä hetkellä, olen sen kanssa ns yksin ja teen mitä voin. Jos lopetan kaikki pakko-oireet nyt heti, niin olen vartin päästä siinä tilassa, etten itsekään pysty enää hallitsemaan tilannetta. Rajuja altistuksia ei saa tehdä yksin, koska ahdistuksen määrä voi olla arvaamaton!
Ymmärrän. Itse työssä käyvä yh. Itselleni ei ole varaa ostaa mitään. Kaksi talvea kulkenut lenkkareissa kun talvikengät hajosi. Lapsilta ei mitään puutu on mun periaate. Kirppareilta joskus jotain löytyy mutta rintavana vaikea löytää fiksuja paitoja ilman että näyttäisivät säkeiltä. Monesti harmittaa kun ei voi osallistua mihinkään. Mutta aikansa kutakin. Minun vuoro sitten kun pesä on tyhjä.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 12:37"]
Parempaa hoitoa saa ja psykoterapiaan pääsee MUTTA KUN se vaatii sitä oma-aloitteista käytöstä. EI tuo mielenterveystoimistolla ravaaminen noin vähän auta yhtään mitään mutta sinä voisit KYSYÄ (jos siis pystyt sitä asiaa edes tekemään? En tiedä, en ymmärrä kunnolla mistä on kyse..) ja VAATIA itsellesi asianmukaista hoitoa, ja tukea oikeanlaisen hoidon löytämiseksi. Voisitko kirjoittaa seuraavalla kerralla vaikka ihan lapulle jos et näitä pysty kysymään oma-aloitteisesti? Että tarvitset nimenomaan kunnon psykoterapiaa mutta et tiedä kuinka asiassa pitäisi edetä. Takuulla pystyt ihan hitusen enemmän itseäsi ponnistamaan.
[/quote]
EN SAA ENÄÄ PSYKOTERAPIAA. Olen saanut jo yhden jakson kelan psykoterapiaa ja koska siitä jaksosta ei ole vielä kulunut viittä vuotta, en saa uutta psykoterapiajaksoa. En saa myöskään julkisen puolen psykoterapiaa, jota saavat vain _todella_ harvat. Psykoterapia- asiaa on siis puitu niin hoitajan kanssa kuin psykiatrinkin kanssa ja molemamt ovat yrittäneet saada minulle psykoterapiaa kaikella mahdollisella tavalla. Mutta tällä hetkellä en sitä saa. minun pitää siis odottaa, että kelan karenssi on ohi ja sitten voin hakea kelan psykoterapiaa, josta siitäkin jää kyllä huomattava omavastuu. ap
Pitää vain hyväksyä se, että jos ei kykene työhön, niin sitten on köyhä.
Pitäisikö jokaiselle työhön kykenemättömälle taata keskituloisen rahat? Ei oikein onnistu! Vai mitä tämä vinkuminen tarkoittaa.
Mitä oikein haluatte? Jos ei tee töitä, niin Suomen valtio takaa kuitenkin perustoimeentulon. Ei sitten riitä?
Kerro mikä kaupunki ja vaatekokosi. Minulta löytyy sopivaa juhla-ja käyttövaatetta annettavaksi. Jos kaupunki natsaa, sovitaan vaikka joku "Stockan kellon alla" tyyppinen paikka jossa vaatekassi vaihtaa omistajaa. Ei tarvitse vuorovaikuttaa lainkaan jos ei halua.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 12:37"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 12:30"]
ANteeksi nyt vaan mutta lääkäriin sun pitäis mennä tuon pääkoppasi kanssa oikeasti. Ei ole normaalia ja itsekin sen tiedät mutta mitä teet itsesi hyväksi; ET MITÄÄN, vaan valitat ja muutut marttyyriksi. No ei siinä jos tuollaista elämää haluat elää niin pidä sitten tunkkisi mutta turha se on sääliä kerjätä kun ei edes halua apuakaan ottaa vastaan... :/ Toimit ihan itseäsi vastaan ja marttyrisoit koko tilanteen, mietipä oikeasti hetki!
[/quote]
Tottakai teen jatkuvasti töitä itseni hyväksi. Mutta ei nämä asiat heti muutu. Ja tottakai olen hoidossa. Olen ollut jo 7 vuotta psykiatrisessa hoidossa. Teen altistuksia joka päivä sen verran kun niitä voi itsenäisesti tehdä. Jos oikein altistamaan aletaan kunnolla, niin siihen tarvii sittn ihan psykoterapiaa. Sitä en tällä hetkellä voi saada. Tapaan hoitajaa mielenterveystoimistossa n kerran kuussa. Hän ei pidä siis mitään psykoterapiaa vaan katsoo vaan että olen hengissä ja pärjäilen jotenkuten. Teen joka päivä töitä itseni kanssa enemmän kuin kukaan arvaakaan, mutta koska en saa apua altistukseen tällä hetkellä, olen sen kanssa ns yksin ja teen mitä voin. Jos lopetan kaikki pakko-oireet nyt heti, niin olen vartin päästä siinä tilassa, etten itsekään pysty enää hallitsemaan tilannetta. Rajuja altistuksia ei saa tehdä yksin, koska ahdistuksen määrä voi olla arvaamaton!
[/quote]
Miksi teet aloituksen joistan ristiäisistä? Sinullahan on laaja-alainen mielenterveysongelma, joka rajoittaa elämistäsi aivan toisella tasolla kuin yksiin juhliin pääseminen.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 12:30"]
ANteeksi nyt vaan mutta lääkäriin sun pitäis mennä tuon pääkoppasi kanssa oikeasti. Ei ole normaalia ja itsekin sen tiedät mutta mitä teet itsesi hyväksi; ET MITÄÄN, vaan valitat ja muutut marttyyriksi. No ei siinä jos tuollaista elämää haluat elää niin pidä sitten tunkkisi mutta turha se on sääliä kerjätä kun ei edes halua apuakaan ottaa vastaan... :/ Toimit ihan itseäsi vastaan ja marttyrisoit koko tilanteen, mietipä oikeasti hetki!
[/quote]
Ja todella ilkeä vastaus! Väität etten tee mitään, mistä vitusta sinä sen tiedät? JOKA IKINEN PÄIVÄ TEEN ALTISTUKSIA MUTTA NIITÄ EI VOI MÄÄRÄNSÄ ENEMPÄÄ YKSIN TEHDÄ. Pakko-oireeni koskevat JOKA IKISTÄ TEKEMISTÄ PÄIVÄSSÄNI, JOKA IKISTÄ, se on sellaine tila josta sinulla ei ola hajuakaan. Minulla on myös PAKKOAJATUKSIA. Joka ikinen minuutti joka neutralisoin ajatuksia tai teen pakko-oireita, JOKA IKINEN MINUUTTI. Jos saan itseni altisteuksi niin, että en tee esim kolmeen minuuttiin mitään, niin olen voitolla sinä päivänä. ap
H&M saa myös tilin ja kk maksu jotain 10€ luokkaa.
Vaikkapa vastaaja nro 5:ltä? Ohis