Mitä mieltä ihmisestä joka pitää mykkäkoulua kertomatta syytä?

Tiedän mitä se on, kannattaa lopettaa Ajoissa suhde tai mikä sitten onkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea kaikkia vastauksia. Mutta jännä että tässä syyllisetetään "mykkäkoulun pitäjäksi" ihmistä, joka ei halua olla tekemisissä. Tilanteita on varmaan miljoonia, ja syitä saman verran. Jos joku ei esim halua pitää yhteyttä henkilöön, jonka katsoo olevan narsistinen ja ilkeä, niin onko hänkin teidän mielestänne lapsellinen "mykkäkoululainen"? Avartakaa vähän mieltänne, ja nähkää että vika voi olla myös siinä ihmisessä, johon välit on katkaistu.

Mua vaivaa joskus mykkyys. En pysty puhumaan vaikka kuinka haluaisin. Joskus se on "osittaista" mun on hankalaa puhua kun sanat on kateissa.

On varmaan sanomattakin selvää että tämä tuottaa paljon hankaluuksia muiden ihmisten parissa... Jotkut ei ymmärrä siltikään vaikka heille kertoo asiasta.

Eihän heillä ole kokemusta tällaisesta, niin ei se voi olla tottakaan. Toiset taas ymmärtävät vaikka heillä ei olisi omakohtaista kokemusta.

"Välienkatkaisu" taasen voi tosiaan johtua mistä tahansa niin kuin sanoit.

Mun on ollut vaikeaa ymmärtää näitä jotka koittavat tehdä sen toivomalla että tuo vaan ymmärtää katkaista itse yhteyden pidon ja tuskastuvat kun toinen ei ymmärrä.

En ymmärrä muutenkaan meitä ihmisiä. Ollaan mitä ollaan eikä ymmärretä.

Ei kaikkea tosin voikaan

Minulla on ystävä, joka ei aina saa sanaa suustaan (mt-ongelmia) ja puhuu todella vähän. Ymmärrän häntä täysin.

Ja narsisti perheenjäsen, joka on ajoittain mykkä. Häneen haluan pitää välit katkaistuna.

Muut kyllä aistivat/tietävät käytöksen motiivit.

Väkivaltaisena ja luotaantyöntävänä.

Se on raivostuttavaa ja vallan käyttöä toista kohtaan. Mikä siinä on niin vaikeeta, että ei voi aukasta suuta ja sanoa suoraan, että tuo loukkasi tms. Koitan vältellä tollasia ihmisiä.

Tosi hyvä idea. Siinä mykkääjä kertoo kovan mieli pisteensä toiselle joka on pahoittanut hänen mielensä.

Luultavasti on koulukoti- tai

vankilatausta.

Tai kotikiusattu.

Mulla naapuri. Rajaton. Käy " iholle".

Mulle jos sanoo tarpeeksi pahasti, mä menen hiljaiseksi. En varsinaisesti pidä mykkäkoulua, en vaan tiedä mitä edes sanoisin sille ihmiselle joka mua loukkasi.

Jostain näin videonpätkän missä moisesta kerrottiin että henkilö on kuulemastaan/kokemastaan loukkauksesta niin haavoittunut että keskittyy parantamaan tunteitaan ja toipumaan loukkauksesta (englanniksi kerrottuna on jotenkin vähemmän naurettavan kuuloinen selitys) ja siksi ei hajota jaksamistaan toiselle puhumiseen. 

Jotenkin se tuntuu erityisesti omalla kohdalla järkevämmältä selitykseltä koska itse en tosiaan ole mykkäkoulujen ystävä yhtään ja pyrin ratkaisemaan aina erimielisyydet keskustelemalla.

Vierailija kirjoitti:

Se on raivostuttavaa ja vallan käyttöä toista kohtaan. Mikä siinä on niin vaikeeta, että ei voi aukasta suuta ja sanoa suoraan, että tuo loukkasi tms. Koitan vältellä tollasia ihmisiä.

Lähtökohtaisesti vois ajatella että sun tapa on omituinen; miksi edes pitää loukata? Miksi se, jota sinä loukkaat, on velkaa jonkun selityksen kun sinä itse olet ensin aiheuttanut sen pahan olon?

Minä en kommunikoi äitini kanssa mitenkään enää, Mun lapsuus oli täynnä jatkuvaa fyysistä ja henkistä väkivaltaa ja muutin siksi pois äitini luota kun olin 16v. Viimeisin kerta kun olimme yhteydessä olin töissä keskellä kiireistä projektia joka piti saada valmiiksi ennen pian alkavaa kesälomaa. Äiti alkoi soitella ja pommittaa miten on suunnitellut tulevansa minun kotiini ensin ja sitten vievän kotiinsa minun lapseni ja kuinka minun tulisi toimia kuskina. Kertoi tekevänsä auttaakseen minua. Perheelle oli jo varattu matka muualle enkä ehtinyt siinä hetkessä alkaa järjestelemään koko lomakuviota (ja kyseinen isoäiti ei ollut koskaan saanut kyseistä lasta nukkumaan & edellisellä oma-aloitteisella lapsenvahtikeikallaan alkoi pestä ikkunoita eikä vahtinut vilkasta lasta, jolloin lapsi sai ison haavan). Kun sanoin että palataan asiaan illalla alkoi raivoamaan ja huutamaan puhelimessa että kyllä hän saa lapsenlapsensa eli minun lapsen ja saa tulla meillä jne. Toki ilmoitin ettei asiaa käsitellä nyt koska olen töissä. Siitä alkoi raivoa täynnä olevat viestit ja puhelut ja jotta se ei olisi ollut tarpeeksi värväsi molemmat sisarukseni myös pommittamaan puheluilla ja viesteillä. Toinen ilmoitti jopa suoraan että ei äiti sinusta (eli minusta) välitä vaan haluaa vain lapsenlapsensa. Ja että tuntuu pahalta katsoa kun äiti itkee ja raivoaa. Tämä viesti välitettiin koko suvulle ja minut on taas kerran haukuttu kaikille hänen tuntemilleen tahoille. Mikään minun sanomiseni ei kiinnosta eikä hän kuuntele. Joten mitä ihmettä minun pitäisi tehdä?

Tuttua tuo mykkä mökötys ihmiseltä työpaikalla. Hän ei vaan pitänyt siitä, että toinen teki iloisesti asioita erilailla, koska hän olisi halunnut määrätä miten asiat tehdään. Ei ollut pomo. Katseli pitkin seiniä eikä vastannut mitään normijutteluun. Ja ei väkisin, annoin hänen mökötellä rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea kaikkia vastauksia. Mutta jännä että tässä syyllisetetään "mykkäkoulun pitäjäksi" ihmistä, joka ei halua olla tekemisissä. Tilanteita on varmaan miljoonia, ja syitä saman verran. Jos joku ei esim halua pitää yhteyttä henkilöön, jonka katsoo olevan narsistinen ja ilkeä, niin onko hänkin teidän mielestänne lapsellinen "mykkäkoululainen"? Avartakaa vähän mieltänne, ja nähkää että vika voi olla myös siinä ihmisessä, johon välit on katkaistu.

Mua vaivaa joskus mykkyys. En pysty puhumaan vaikka kuinka haluaisin. Joskus se on "osittaista" mun on hankalaa puhua kun sanat on kateissa.

On varmaan sanomattakin selvää että tämä tuottaa paljon hankaluuksia muiden ihmisten parissa... Jotkut ei ymmärrä siltikään vaikka heille kertoo asiasta.

Eihän heillä ole kokemusta tällaisesta, niin ei se voi olla tottakaan. Toiset taas ymmärtävät vaikka heillä ei olisi omakohtaista kokemusta.

"Välienkatkaisu" taasen voi tosiaan johtua mistä tahansa niin kuin sanoit.

Mun on ollut vaikeaa ymmärtää näitä jotka koittavat tehdä sen toivomalla että tuo vaan ymmärtää katkaista itse yhteyden pidon ja tuskastuvat kun toinen ei ymmärrä.

En ymmärrä muutenkaan meitä ihmisiä. Ollaan mitä ollaan eikä ymmärretä.

Ei kaikkea tosin voikaan

vaikutat aspergeriltä: sinulla ei ole sanoja ajatuksille, et ymmärrä miltä toisesta tuntuu, et ymmärrä ihmisiä

Olisiko parempi, kun sanoisi: en puhu nyt kanssasi. Tai: nyt saat riidellä yksin.

Täällä ollaan niin pirun nopeita tuomitsemaan kaikki.

Jotkut ihmiset ovat muuten sellaisia, että esim niiden ihmisten lukiessa, katsoessa TVtä tai surfaillessa on ihan turha yrittää puhua mitään, ei saa mitään järkevää vastausta, jos saa yleensä mitään. Jos esim kysyy, haluatko syödä illalla joko sitä tai tätä, siis ehdottaa kahta eri vaihtoehtoa, vastaus on "joo".

Keskenkasvuinen, itsekäs vallankäyttäjä. Kohteelle jää sitten valittavaksi antaako käyttää itseensä tuollaista huvittavan typerää "valtaa" vai näyttääkö perävaloja. Kun pariin kertaan kysäisee, mikä on vialla eikä vastausta kuulu, voi tämän hiekkalaatikkotason "kommunikoinnin" sitten lopettaa siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on raivostuttavaa ja vallan käyttöä toista kohtaan. Mikä siinä on niin vaikeeta, että ei voi aukasta suuta ja sanoa suoraan, että tuo loukkasi tms. Koitan vältellä tollasia ihmisiä.

Lähtökohtaisesti vois ajatella että sun tapa on omituinen; miksi edes pitää loukata? Miksi se, jota sinä loukkaat, on velkaa jonkun selityksen kun sinä itse olet ensin aiheuttanut sen pahan olon?

Katsos kun aina ei tiedä loukkaavansa. Näitä tilanteita aina välillä tulee, eikä kukaan voi tietää millä taustoilla ja herkkyyksillä kukin täällä kulkee. Jokin aika sitten ystäväni reagoi minuun eräässä tilanteessa tavalla, jonka oman historiani takia tulkitsin vähätteleväksi ja naureskelevaksi. Välimme ovat sen verran läheiset, että kerroin miltä hänen reaktionsa tuntui ja miksi. Hän oli aidosti pahoillaan - ei siksi, että olisi kokenut sinänsä tehneensä väärin, koska ei tehnyt - kertoi tunteensa olleen heltynyt ja vain positiivinen - mutta siksi, että ylipäätään tilanne onnistui provosoimaan minussa vanhoja muistoja. Näin voi käydä uudestaankin, eikä se ole kenenkään syy. Sen sijaan harmituksen ja väärinkäsitysten kerääminen on sitten jo oma syy.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä hän vain halusi eroon sinusta, mutta ei halunnut käsitellä asiaa. Varmasti aiheutit negatiivisia asioita hänen elämäänsä. Kannattaa antaa vain asian olla ja unohtaa koko tyyppi.

Tuo "ehkä" on omiaan nostattamaan ärsytystä ainakin minussa. Mitään "ehkä sitä ja ehkä tätä" -pyörittelyä ei olisi olemassa, jos asiat puhuttaisiin aikuisten tapaan auki. Ehkä oli noin, ehkä ei, kukaan ei voi tietää, koska asianosainen ei kerro. Miten kukaan edes jaksaa käyttää energiaansa ehkä-spekulaatioihin, kun oikeasti koskaan ei voi tietää, ellei kerrota.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsikö jotkut tahallaan väärin, vai käytettiinkö tietoisesti narsistista manipulaatiota tuossa, että mykkäkoulun väitetään olevan tervettä itsensä suojelua ja rajojensa pitämistä?

On ihan eria ilmaista selkeästi, ettei halua keskustella tietystä asiasta, pitää hetken hengäksen (riitatilanteessa, ihmissuhteessa...), haluaa päättää yhteydenpidon/ihmissuhteen kuin aloittaa mielenosoituksellinen mykkäkoulu, jossa ei ilmaise mitään, vaan jättää toisen osapuolen epätietoisuuteen.

Hyvin sanottu.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli viisikymppinen miesystävä, joka harrasti tuollaista mykkäkoulua. Hän on ainoa ihminen, jolta olen kuullut kliseen "jollet sinä sitä itse tiedä, minä en rupea sitä sinulle kertomaan".

Ainahan kaikki oli minun syytäni. Joskus sain selville, mistä oli kyse. Useimmiten siitä, että hän tunsi jääneensä vaille omasta mielestään ansaitsemaansa kiitosta tai kunnian osoittamista, ja joskus todella outo syy, kuten vaikka se, että minä olin vaikuttanut muiden silmissä fiksummalta tai mukavammalta kuin hän.

Kyseessä siis ex-miesystävä.

Minun nyxä (siis nykyinen) pitää mykkäkoulua ihan yhtä typeristä syistä, joskus tuntuu että jopa huonoista unista. Ollaan oltu kauan yhdessä, ja kun mykkäkoulu alkaa, niin minäkin lopetan puhumisen. Teen kaikkea kivaa yksistäni, mikä ei yhdessä onnistu. On mykkäkoulut lyhentyneet :)

Se joka lähtee yhden yksilöidyn asian takia heittelemään narskukorttia, ei kyllä ymmärrä psykologiasta yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minäkin joskus olen pitänyt mykkäkoulua olematta narsisti.

Olet oikeassa. Ihmisen ei tarvitse olla millään tavalla narsisti, vaikka pitäisikin mykkäkoulua. Narsisteja ovat yleensä nämä, jotka suoralta kädeltä nimittelevät muita narsisteiksi.

Riippuu aina tilanteesta ja osapuolista, mistä mykkäkoulussa on kyse.

Voi olla itseasiassa täysin terve ja oikea reaktio jättää narsisti huomiotta eli olla reagoimatta hänen provoihinsa. Narsistille ei on todella kauhea paikka, jos häntä ei huomioida, ja parhaassa tapauksessa hänen häiriköintinsä saadaan tällä mykkäkoululla aisoihin.

Siinä teille narsisteille faktaa omasta narsismistanne. 

Oletko tullut ajatelleeksi, että henkilö joka pitää mykkäkoulua ei oikeastaan pidä mitään koulua, vaan hänelle ei ole helppoa puhua omista tunteistaan?  Anna tilaa ja aikaa.  Ehkä hän klaaraa tilanteen itselleen tai jossain vaiheessa kun tunteet eivät ole enää niin herkässä, pystyy avaamaan asiaa.

Jos kanssasi on ollut ongelmia ongelmista päästyä, niin ehkä hän mieluummin sitten muuttaa suhdettanne etäisemmäksi tai jopa lopettaa kanssakäymisen. Siihenkin hänellä on oikeus harvoja poikkeuksia lukuunottamatta (esim, jos työtehtävien hoito edellyttää kommunikointia, niin silloin tietysti on hoidettava välttämätön kommunikointi.)

O. L kirjoitti:

Se joka lähtee yhden yksilöidyn asian takia heittelemään narskukorttia, ei kyllä ymmärrä psykologiasta yhtään mitään.

Totta. Näiden täällä kirjoittelevien tavisten ei pitäisi edes käyttää narsisti-sanaa, koska eivät tiedä, mitä se tarkoittaa.