Parisuhde ahdistaa, en tiedä mitä tehdä!
Auttakaa te muut äidit!
Suhteessa petetty luottamus, jonka jälkeen asiat menneet huonoon suuntaan. Ei läheisyyttä, petipuuhat eivät kiinnosta, ollaan niin erilaisia miehen kanssa.. En tiedä mitä tehdä, meillä on kuitenkin vuoden ikäinen lapsi. Tuntuu, että olen yrittänyt uudelleen ja uudelleen saada suhdetta korjatuksi, mutta mies on alkanut tsempata vasta nyt kun itse tunnen jo luovuttaneeni.
Ahdistaa niin, että tuntuu, että henki loppuu. Neuvoja, kokemuksia, apua???
Kommentit (15)
No sun pitää itse päättää mitä teet.
Mies siis on kuitenkin nyt herännyt ajattelemaan suhdettanne. Sehän on erittäin hyvä juttu. Luovutatkohan nyt turhan aikaisin? Itse katsoisin nyt hieman eteenpäin.
[quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 16:04"]
Auttakaa te muut äidit! Suhteessa petetty luottamus, jonka jälkeen asiat menneet huonoon suuntaan. Ei läheisyyttä, petipuuhat eivät kiinnosta, ollaan niin erilaisia miehen kanssa.. En tiedä mitä tehdä, meillä on kuitenkin vuoden ikäinen lapsi. Tuntuu, että olen yrittänyt uudelleen ja uudelleen saada suhdetta korjatuksi, mutta mies on alkanut tsempata vasta nyt kun itse tunnen jo luovuttaneeni. Ahdistaa niin, että tuntuu, että henki loppuu. Neuvoja, kokemuksia, apua???
[/quote]Jos olisin itse ymmärtänyt erota tuossa tilanteessa, olisin välttynyt paljolta. Reaktiosi kertoo aidosti eroon kasvamisesta. Lapsen saatuasi olet kypsynyt ja mennyt eteenpäin.
Jos miehesi ei lähde, niin lähde itse. Olette kuitenkin aina lapsenne vanhempia. Jos välinne ovat ok, asiat sujunevat jatkossakin hyvin.
ap: 6, tuo minulla kans ollut mielessä.. Välillä tuntuisi, että yrittää pitää yllä suhdetta pienillä piristävillä asioilla, mutta lopputulos on aina sama eli se, että minä alan epäröidä. Samat ongelmat jatkuneet raskausajasta lähtien, joten voiko sanoa, että olisin luovuttamassa liian aikaisin? En keksi mitään mikä yhdistäisi meitä lapsemme lisäksi.
Musta tuntuu, että olet voitavasi tehnyt ja on parempi mennä eteenpäin. Kaikkien etu, myös miehen ja lapsen.
Jos myöhemmin oikein hyvin natsaa, voihan eron perua. Pieni happitauko tekisi teille hyvää.
#6
Kertoo sinustakin jotain, jos tällaisten ratkaisujen tekemiseen tarvitaan ventovieraiden palstamammojen neuvoja. Olisko aika ottaa elämä ihan omiin käsiisi?
ap: Eiköhän tyhmempikin ymmärrä, ettei tässä nyt olla tekemässä päätöksiä palstaneuvojen kautta, vaan kuuntelemassa pelkästään muiden mielipiteitä.
Ihan uteliaisuudesta: miksi olet hankkinut lapsen noin huonoon suhteeseen? Etkö ajatellut asiaa tulevan lapsen kannalta?
ap: Lapsi ei ollut suunnitelmissa, vaan tuli yllätyksenä. Tuskin olisin jaksanut yrittää näin pitkään suhteen pelastamista ilman lasta.
Minkä ikäisiä olette? Entä asuminen, kumman pitäisi lähteä asunnosta?
Ei tuohon kyllä enää kannata jäädä... Miten odotat asioiden parantuvan, jos jäät? Onko enää luottamusta, jos se on petetty? (Kerran, useammin?)
[quote author="Vierailija" time="11.09.2015 klo 22:52"]
ap: Lapsi ei ollut suunnitelmissa, vaan tuli yllätyksenä. Tuskin olisin jaksanut yrittää näin pitkään suhteen pelastamista ilman lasta.
[/quote]
Miten tää ei yllätä mua yhtään.
Tsemppaatte yhdessä. Miehet voivat olla vähän hidasta sorttia.
Etsi googlesta "parisuhteen roolikartta", tulosta se ja täyttäkää molemmat se. Esimerkiksi siten, että ensin mietitte, mikä on se oma vahvuus ja sitten mikä on kumppanin vahvuus. Ja kun käytte näitä läpi, niin siinä tulee pakostakin vähän kehuttua toista ("mielestäni sinun vahvuutesi ovat ymmärtäjä, sitoutuja, tunteiden näyttäjä jne).
Sitten voitte jälleen kirjoittaa esim. tulevaisuuden odotukset ja toiveet ja keskustella niistä. Ainakin kannattaa sopia, mistä lähdetään suhdetta korjaamaan. Pienistä jutuista tietenkin on helppo aloittaa.
Olisiko mahdollista, että kaveripiiristä tai lähisuvusta löytyisi joku "erotuomari" tai ainakin kaksi pitäisi olla. Sen tarkoituksena ei siis ole ottaa puolia vaan enemmänkin kysellä kysymyksiä, joihin pari joutuu itse pohtimaan vastauksia.
ap: Päälle parikymppisiä olemme molemmat. Kuten sanottu niin parisuhde ollut ok ennen raskautta, vaikka erilaisia olimmekin. Epäilen, että olen itse aikuistunut äitiyden myötä eri tavalla ja sitä kautta erkaantunut miehestäni. Kerran mies petti ja aika kova paikkahan se oli kun ajatteli hänen olevan viimeinen ihminen maan päällä, joka sellaista voisi tehdä.
15, kiitos paljon vastauksesta! Täytyy yrittää käydä tarkemmin näitä asioita vielä läpi.
Juhlittiinko sen lapsen syntymäpäiviä 6.9 ?