Reilu vuosi sitten meni välit poikki ihmisen kanssa, jolle olisin antanut vaikka kuun taivaalta

En tiedä. Itse en ole päässyt 😔

Miten mokasit? Kaikkea ei voi antaa anteeksi, olen itsekin sellainen, että se on kerrasta poikki, jos luottamus menee.

Vierailija kirjoitti:

Miten mokasit? Kaikkea ei voi antaa anteeksi, olen itsekin sellainen, että se on kerrasta poikki, jos luottamus menee.

En minä mokannut sillä tavalla kuin ehkä ajattelet. Ei siis ollut mitään pettämisiä tms. Väärinkäsityksiä senkin edestä..

Ap.

Ehkei hän vain ollut rakastunut sinuun kuten sinä häneen.

Aika parantaa, vuosi on siinä suhteessa lyhyt aika. Mulla meni ensirakkaudesta toipumiseen kaksi vuotta, vaikka itse jätin miehen... Emme seurustelleet edes kovin pitkään, mutta asuimme yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten mokasit? Kaikkea ei voi antaa anteeksi, olen itsekin sellainen, että se on kerrasta poikki, jos luottamus menee.

En minä mokannut sillä tavalla kuin ehkä ajattelet. Ei siis ollut mitään pettämisiä tms. Väärinkäsityksiä senkin edestä..

Ap.

Mitä väärinkäsityksiä? 

Ehkä jäät kaipaamaan ja rakastamaan pitkäksi aikaa. Tai sitten kaivat jotain tietoja toisesta itsellesi, jotka saavat ajattelemaan oliko jotain huonoja puolia, etkä palvo jalustalla enää yhtä paljon. Oliko hän sellainen kuin ajattelit vai muuta. Tai sitten eroa voi käsitellä siten mitä kunakin päivänä tulee mieleen, joku kerta se etenee johonkin suuntaan, kului aikaa paljon tai vähän. Mistä voi -irrottaa- ja mistä ei. Sanooko joku sinulle eri näkökulmia, kun itse katsoo sitä samaa näkökulmaa pelkästään. Entä voitko kokeilla tekemistä välillä joka saa ajatuksia muualle, ehkä tunnettakin. Musiikki joka helpottaa, joku aivoja tasapainottava ja tuskia.

Se on se sun heikko leukalinja, ap. 😏

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten mokasit? Kaikkea ei voi antaa anteeksi, olen itsekin sellainen, että se on kerrasta poikki, jos luottamus menee.

En minä mokannut sillä tavalla kuin ehkä ajattelet. Ei siis ollut mitään pettämisiä tms. Väärinkäsityksiä senkin edestä..

Ap.

Tunsin kerran ihmisen joka käsitti tahallaan väärin, näki vain sen miten itse koki asiat ja teki itse sitä mistä toisia syytti. Ja ei ollut kiinnostunut, hänellä oli toinen.

Olen samassa tilanteessa. Yritän hyväksyä sen tosiseikan ettei paluuta yhteisiin aikoihin enää ole, mutta se on ollut yllättävän vaikeaa. En ole aiempiin eroihin näin voimakkailla tunteilla reagoinut, ikävöinyt tai toivonut yhteenpaluuta näin pitkän ajan jälkeen.

Heti eron jälkeisten pettymyksen tunteiden jälkeen on viime aikoina ajatuksissa ollut vain se kuinka mahtava suhde meillä loppujen lopuksi olikaan. Kun nyt muistelen hyviä aikoja tai katselen yhteisiä valokuvia, joista voi aistia onnellisuuden tunteen, valtaa mielen hyvä olo. Olimme onnellisia. 

Mutta eteenpäin se on mentävä, voihan sitä tulla vielä joku päivä jotain yhtä ihanaa tai jopa vieläkin ihanampaa kohdalle. Itse poimin eroon liittyvistä syistä ja käydyistä keskusteluista muutaman huonon tavan mietintään, ja teinkin lopulta joihinkin omiin pinttyneisiin käytösmalleihin sekä elämänhallintaan muutoksia, joihin olen erittäin tyytyväinen. Harmi että muutokset vaativat hyvän suhteen päättymisen, mutta välillä juoksee ajatukset tässä pääkopassa uskomattomalla hitaudella :).

Kaikki olisi siis kohdallaan, jonkun uuden ja tuntemattoman kohtaamiseen, mutta jokin vielä haraa vastaan. Mutta ei kauaa, ainoastaan tarpeeksi kauan. 

Seurustelin aikoinaan miehen kanssa, joka lupasi minulle vaikka kuun taivaalta. Ongelma oli siinä, että en minä mitään kuuta halunnut vaan raittiin, työssäkäyvän ja raha-asioistaan huolehtivan ihmisen kuten minäkin olen. Siinä ei paljon kuut auta, jos omat asiat ovat retuperällä.

Tunnetilojen ei kannata antaa ohjata toimintaa.

Ihmisellä on järki ja henkilön on ensin oltava järjellisesti ajateltuna oikea elämäntavoiltaan jne. sitten voit rakastua ja toivottavasti suhde onnistuu.  Miksi joku joka on alkoholista tykkäävä, narkkari, epäluotettava ja luuseri olisi hyvä valinta. Voi ehkä vaikuttaa hyvältä hetken aikaa, mutta ei pitempää aikaa ei, ei, ei.

En ymmärrä näitä. Olin valmis hakemaan vaikka kuun taivaalta... näin ei pidetä kuin suhde jossa toinen on hyväksikäyttäjä. Ja vielä jättämisen jälkeen ollaan valmiita sen kuun hakemiseen vaikkei toinen enää rakasta.

Vierailija kirjoitti:

Seurustelin aikoinaan miehen kanssa, joka lupasi minulle vaikka kuun taivaalta. Ongelma oli siinä, että en minä mitään kuuta halunnut vaan raittiin, työssäkäyvän ja raha-asioistaan huolehtivan ihmisen kuten minäkin olen. Siinä ei paljon kuut auta, jos omat asiat ovat retuperällä.

Tämä on hyvä viesti, sillä koko ajatus kuun hakemisesta voi kuvastaa tilannetta. Kaikki hyvä on yhtä utopistista ko. henkilön kohdalla eli kauniille puheille ei ole mitään katetta. 

Jos ihmistä rakastaa niin hänelle tahtoo hyvää ja se näkyy käytännössä. Jos näin ei ole, niin sellainen suhde jää syystäkin taakse eikä kyse ole mistään väärinkäsityksistä. On vain paljastunut millä tavoin toinen käyttäytyy ja millainen on. 

Vierailija kirjoitti:

Olen samassa tilanteessa. Yritän hyväksyä sen tosiseikan ettei paluuta yhteisiin aikoihin enää ole, mutta se on ollut yllättävän vaikeaa. En ole aiempiin eroihin näin voimakkailla tunteilla reagoinut, ikävöinyt tai toivonut yhteenpaluuta näin pitkän ajan jälkeen.

Heti eron jälkeisten pettymyksen tunteiden jälkeen on viime aikoina ajatuksissa ollut vain se kuinka mahtava suhde meillä loppujen lopuksi olikaan. Kun nyt muistelen hyviä aikoja tai katselen yhteisiä valokuvia, joista voi aistia onnellisuuden tunteen, valtaa mielen hyvä olo. Olimme onnellisia. 

Mutta eteenpäin se on mentävä, voihan sitä tulla vielä joku päivä jotain yhtä ihanaa tai jopa vieläkin ihanampaa kohdalle. Itse poimin eroon liittyvistä syistä ja käydyistä keskusteluista muutaman huonon tavan mietintään, ja teinkin lopulta joihinkin omiin pinttyneisiin käytösmalleihin sekä elämänhallintaan muutoksia, joihin olen erittäin tyytyväinen. Harmi että muutokset vaativat hyvän suhteen päättymisen, mutta välillä juoksee ajatukset tässä pääkopassa uskomattomalla hitaudella :).

Kaikki olisi siis kohdallaan, jonkun uuden ja tuntemattoman kohtaamiseen, mutta jokin vielä haraa vastaan. Mutta ei kauaa, ainoastaan tarpeeksi kauan. 

Olet ottanut opiksesi virheistä, etkä selittele niitä väärinkäsityksillä.

Jokainen tekee virheitä, mutta kaikki eivät ota koskaan opikseen.