Hallituksen laskelmiss aukko: Toimet eivät riitä kilpailukyvyn parantamiseen

Hallituksen tiistaina julkistamilla rajuilla toimilla ei näytä olevan haluttua vaikutusta. Hallituksen laskelmat eivät nimittäin näytä pitävän paikkaansa.

Hallituksen ehdottomilla toimilla ei saada kasaan haluttua parannusta kilpailykykyyn eli viiden prosentin alennusta yritysten yksikkötyökustannuksiin. Tai toisin päin sanottuna: jos hallitus pitää kiinni viiden prosentin kustannusalennuksesta yrityksille, hallituksen miettimät keinot ja niihin suunniteltu rahoitus eivät riitä tavoitteeseen.

Joko siis uupuu rahoitusta tai sitten vaikutukset jäävät vajaiksi.

Halutun tavoitteen ja keinojen välinen kuilu on yritysten sosiaaliturvamaksua koskevassa kohdassa.

Hallituksen mukaan 1,72 prosenttiyksikön alennus yritysten sosiaaliturvamaksuun alentaa yritysten työn teettämisestä johtuvia kustannuksia samat 1,72 prosenttia.

Näin ei kuitenkaan voi olla.

Sosiaaliturvamaksua ei nimittäin peritä yrityksen työkustannuksista. Maksu peritään ainoastaan palkkasummasta. Yritysten maksama kustannus ei kuitenkaan ole pelkkä palkkasumma vaan myös palkan lisäksi maksettavat sivukulut. Näin ollen maksun alentaminen ei alenna yrityksen työn teettämisestä johtuvia kustannuksia samassa suhteessa, vaan vähemmän. Toisin sanoen, maksun alennus vaikuttaa vainosaan yrityksen yksikkötyökustannuksista.

Jos kuvitellaan, että yrityksen palkkasumma on 100, niin sivukulut huomioiden yrityksen yksikkötyöskustannukset ovat 123. Sosiaaliturvamaksu peritään tuosta sadasta, joten hallitus ei voi väittää että 123:sta kustannukset alenisivat samassa suhteessa.

Sosiaalivakuutusmaksun alentaminen 1,72 prosenttiyksilöllä alentaa siten yrityksen yksikkötyökustannuksia vain noin 1,4 prosentilla, ei 1,72:lla.

Työmarkkinakeskusjärjestö SAK:ssa hallituksen laskelmia ihmetellään.

"Niissä täytyy olla virhe", arvioi SAK:n pääekonomisti Olli Koski.

Koski uskoo, että hallitus haluaa pitää kiinni viiden prosentin alennusvaikutuksesta yrityksille. Silloin virhe on keinojen puolella.

Toisin sanoen, jos hallitus haluaa alentaa kustannuksia 1,72 prosentilla, sosiaaliturvamaksun alentaminen 1,72 prosenttiyksiköllä ei riitä. Jotta haluttu vaikutus saadaan aikaan, pitäisi käytössä koko sosiaaliturvamaksu poistaa yrityksiltä. Yritysten sosiaalivakuutusmaksu on nyt 2,08 prosenttia palkkasummasta.

Sosiaaliturvamaksua kerätään tiettyyn tarkoitukseen, lähinnä sairausvakuutukseen. Siksi sen alentaminen tai poistaminen pitää korvata jostain muualta.

Jos sosiaaliturvamaksun alentaminen 1,72 prosenttiyksiköllä maksaa noin 850 miljoonaa euroa, sen poistaminen kokonaan maksaa 1,1–1,2 miljardia euroa. Toisin sanoen sosiaaliturvamaksuun kajoaminen maksaa lähes 300 miljoonaa enemmän kuin mitä hallitus on laskelmissaan ajatellut.

Jos yritykset eivät maksa sosiaaliturvamaksua, antaa valtio rahat siihen.

Hallitus oli lähtenyt laskelmissaan siitä, että koska lisäkulua ei haluta ottaa velaksi, se kerätään säästöinä julkiselta sektorilta eli käytännössä julkisen sektorin lomia lyhentämällä sekä pyhä- ja ylityölisiä pienentämällä.

Nyt tämä yhtälö ei pidä. Jos hallitus joutuu alentamaan sosiaaliturvamaksua suunniteltua enemmän, valtion rahoitusosuus maksutulon korvaamiseksi kasvaa. Ja jos hallitus haluaa edelleen velan sijaan rahoittaa sosiaaliturvamaksun säästöillä, pitää säästöjen määrää kasvattaa.

"Kilpailukykypaketin rahoituksessa on 300 miljoona euroa aukko", Koski tiivistää.

http://www.hs.fi/politiikka/a1441767741581?jako=0035fc41c089e087b7ccb73c5a2401a3&ref=og-url