Suomen omavaraisuusfakta: tiesittekö, kuinka monta prosenttia Suomen viljellystä peltoalasta tuottaa ruokaa eläimille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa menee vuodessa vehnää, ohraa, kauraa ja ruista eläinten rehuksi 1 787 miljoonaa kiloa. Elintarvikkeiksi samoja viljoja päätyy vain 456 miljoonaa kiloa.

Ruista ei kyllä yleensä käytetä eläinten rehuksi, koska se ei heikkojen hordeiinien vuoksi siihen sovellu. Noin muuten vilja on ollut niin halpaa, että sitä on kannattanut syöttää eläimille ja Lipa polttaa lämmöntuottamiseksi

Siksipä nautojen kasvatusta pitäisi vähentää ja kasvattaa vilja ihmisravinnoksi.

Naudat ei kilpaile ihmisten kanssa rukiista.

Öö, mihin tämä liittyy? Viljaabse syö joka tapauksessa, jonka voisi ihmisten kanssa. Lisäksi muuta kasvisravintoa, joka sopii ihmisille. Yhden naudanlihakilon tuottamiseen kulutetaan moninkertainen määrä ihmisravinnoksi sopivaa ravintoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläimille ei syötetä ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa. Ihminen ei voi elää esim heinällä tai ruoholla, mutta niitä voi syöttää eläimille. Maata käytetään heinän tai ruohon kasvattamiseen, koska se maa ei ole tarpeeksi hedelmällistä esim. viljan kasvattamiseen.

No ravinteet ja lannoitteet on keksitty. Kyllä niillä saa maaperän siihen kuntoon, että voi kasvattaa ihmisille ruokaa

Et taida olla yhtään perillä mitä vaikutuksia sodalla on. Lannoitteiden hinta on kolminkertainen viime kesään verrattuna. Hinta on sen verran tähtitieteellinen, ettei minkäänlaisella tilalla ole tällä hetkellä varaa ostaa lannoitteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläimille ei syötetä ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa. Ihminen ei voi elää esim heinällä tai ruoholla, mutta niitä voi syöttää eläimille. Maata käytetään heinän tai ruohon kasvattamiseen, koska se maa ei ole tarpeeksi hedelmällistä esim. viljan kasvattamiseen.

No ravinteet ja lannoitteet on keksitty. Kyllä niillä saa maaperän siihen kuntoon, että voi kasvattaa ihmisille ruokaa

Et taida olla yhtään perillä mitä vaikutuksia sodalla on. Lannoitteiden hinta on kolminkertainen viime kesään verrattuna. Hinta on sen verran tähtitieteellinen, ettei minkäänlaisella tilalla ole tällä hetkellä varaa ostaa lannoitteita.

Siinä tapauksessa karjankasvatus on lopetettava heti. Suurin osa Suomessa tuotetusta viljasta käytetään eläinten rehuksi. Suomalaiset ihmiset syövät vain kymmenesosan tuotetusta viljasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nautakarjatalous vie noin 50%, luultavasti muutkin eläimet jonkun verran. 

Nautakarja -talouden idea onkin hyödyntää alueita, joilla ei voi viljellä leipäviljaa kannattavasti ruuantuotantoon. Sinänsähän naudoille ei välttämättä tarvita viljaa.

Uskomatonta potaskaa, kun kaikki kasvatettavat eläimet syövät ihmisravinnoksi kelpaavaa viljaa.

Kyllä, silloin kun sitä on. Mutta mikään eläin ei tarvitse välttämättä leipäviljaa, vaan eläimet voidaan syöttää heinällä ja huonolaatuisella rehuviljalla. Ne kasvavat silloin huonommin, joten lihan, maidon ja kananmunien hinta nousisi. Mutta ihmisravinnoksi kelpaamattoman rehun hyötykäyttäminen eläintenkasvatuksessa on olennainen osa ruokaturvaa, jota kriisiaikoina tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa menee vuodessa vehnää, ohraa, kauraa ja ruista eläinten rehuksi 1 787 miljoonaa kiloa. Elintarvikkeiksi samoja viljoja päätyy vain 456 miljoonaa kiloa.

Oho, onpa iso ero :O

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nautakarjatalous vie noin 50%, luultavasti muutkin eläimet jonkun verran. 

Nautakarja -talouden idea onkin hyödyntää alueita, joilla ei voi viljellä leipäviljaa kannattavasti ruuantuotantoon. Sinänsähän naudoille ei välttämättä tarvita viljaa.

Uskomatonta potaskaa, kun kaikki kasvatettavat eläimet syövät ihmisravinnoksi kelpaavaa viljaa.

Kyllä, silloin kun sitä on. Mutta mikään eläin ei tarvitse välttämättä leipäviljaa, vaan eläimet voidaan syöttää heinällä ja huonolaatuisella rehuviljalla. Ne kasvavat silloin huonommin, joten lihan, maidon ja kananmunien hinta nousisi. Mutta ihmisravinnoksi kelpaamattoman rehun hyötykäyttäminen eläintenkasvatuksessa on olennainen osa ruokaturvaa, jota kriisiaikoina tarvitaan.

Vilja, jota eläimille syötetään, ei ole huonolaatuista. Eläinten kasvatus kuluttaa erittäin paljon ihmisille soveltuvaa ravintoa. Viljan lisäksi eläimille syötetään myös muuta ihmisravinnoksi kelpaavaa valkuaisen lähteenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa menee vuodessa vehnää, ohraa, kauraa ja ruista eläinten rehuksi 1 787 miljoonaa kiloa. Elintarvikkeiksi samoja viljoja päätyy vain 456 miljoonaa kiloa.

Ruista ei kyllä yleensä käytetä eläinten rehuksi, koska se ei heikkojen hordeiinien vuoksi siihen sovellu. Noin muuten vilja on ollut niin halpaa, että sitä on kannattanut syöttää eläimille ja Lipa polttaa lämmöntuottamiseksi

"Suomessa on suositeltu, että naudoilla rukiin määrä väkirehuseoksessa tulisi olla alle 20 %"

Ja mitä tulee siihen iänikuiseen soijaan, 95 prosenttia Suomeen tuodusta soijasta syötetään tuotantoeläimille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa menee vuodessa vehnää, ohraa, kauraa ja ruista eläinten rehuksi 1 787 miljoonaa kiloa. Elintarvikkeiksi samoja viljoja päätyy vain 456 miljoonaa kiloa.

Ruista ei kyllä yleensä käytetä eläinten rehuksi, koska se ei heikkojen hordeiinien vuoksi siihen sovellu. Noin muuten vilja on ollut niin halpaa, että sitä on kannattanut syöttää eläimille ja Lipa polttaa lämmöntuottamiseksi

"Suomessa on suositeltu, että naudoilla rukiin määrä väkirehuseoksessa tulisi olla alle 20 %"

Ja mitähän tämän lainauksen on tarkoitus todistaa? Se kertoo sitä, että naudoille syötetään ruista, jota ihmisetkin syö. Sillä erotuksella, että nauta syö paljon enemmän kuin ihminen.

Suomessa ruoan tuotanto-omavaraisuusaste on korkea. Kotimainen tuotanto kattaa noin 80 % elintarvikkeiden kulutuksesta.

Puhe korkeasta omavaraisuusasteesta voi kuitenkin johtaa harhaan, sillä se ei huomioi ruoan tuotannossa käytettävien tuotantopanosten omavaraisuutta.

Suomalainen ruoantuotanto on riippuvainen ulkomailta tuotavista panoksista kuten öljystä, lannoitteista, rehuvalkuaisesta ja työkoneista.

Esimerkiksi kotieläinten ruokinnassa käytettävän täydennysvalkuaisen omavaraisuus on vain noin 15 %.

Maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksesta noin 30 % muodostuu polttoöljyistä, joilla koneet käyvät ja vilja kuivataan.

Vuonna 2016 maa- ja puutarhataloudessa työskenteli noin 16 000 ulkomaalaista, jotka tekivät lähes 6 % alan työstä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ruoan tuotanto-omavaraisuusaste on korkea. Kotimainen tuotanto kattaa noin 80 % elintarvikkeiden kulutuksesta.

Puhe korkeasta omavaraisuusasteesta voi kuitenkin johtaa harhaan, sillä se ei huomioi ruoan tuotannossa käytettävien tuotantopanosten omavaraisuutta.

Suomalainen ruoantuotanto on riippuvainen ulkomailta tuotavista panoksista kuten öljystä, lannoitteista, rehuvalkuaisesta ja työkoneista.

Esimerkiksi kotieläinten ruokinnassa käytettävän täydennysvalkuaisen omavaraisuus on vain noin 15 %.

Maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksesta noin 30 % muodostuu polttoöljyistä, joilla koneet käyvät ja vilja kuivataan.

Vuonna 2016 maa- ja puutarhataloudessa työskenteli noin 16 000 ulkomaalaista, jotka tekivät lähes 6 % alan työstä.

Ei edes se tuotantoeläinten rehu ole omavaraisesti tuotettua vaan noin viidennes rehun raaka-aineista tulee ulkomailta. Tietysti se kotimaassakin tuotettu tarvitsee ulkomailta tuotettuja lannoitteiden raaka-aineita, koneita ja öljyä.

Paljon järkevämpää olisi vähentää lihan tuotantoa ja syöttää palkokasvit ja vilja ihmisille eläinten sijaan. Soijan tuontikin vähenisi huimasti vaikka ihmiset moninkertaistaisivat soijan kulutuksen, jos sitä ei tarttisi syöttää eläimille.

Kentältä on vähän saanut käsityksen että tänä vuonna viljelijät ja tuottajat tuottaa ruokaa mahdollisimman vähän. Tähän on monia syitä jotka ei avaudu asiasta tietämättömille vaikka kuinka selittäisin. Loppukesästä on oikeasti ruokapula, vielä se ei näy.

Meillä ei ainakaan liiku yksikään eläin eteenpäin ennenkuin hinta on kunnossa mutta tähän vaikuttaa uudet pykälätkin.

Tämä maa tarvitsee nälkävuoden ennenkuin maatalouden ja omavaraisuuden arvostus nousee. Ja se on tulossa. Kyllä tässä on viljelijöilläkin sauma vähän kikkailla ja moni sen tekee.

Vierailija kirjoitti:

Kentältä on vähän saanut käsityksen että tänä vuonna viljelijät ja tuottajat tuottaa ruokaa mahdollisimman vähän. Tähän on monia syitä jotka ei avaudu asiasta tietämättömille vaikka kuinka selittäisin. Loppukesästä on oikeasti ruokapula, vielä se ei näy.

Meillä ei ainakaan liiku yksikään eläin eteenpäin ennenkuin hinta on kunnossa mutta tähän vaikuttaa uudet pykälätkin.

Tämä maa tarvitsee nälkävuoden ennenkuin maatalouden ja omavaraisuuden arvostus nousee. Ja se on tulossa. Kyllä tässä on viljelijöilläkin sauma vähän kikkailla ja moni sen tekee.

Hieno juttu, että elukat ei mene teiltä teuraaksi, mutta milläs ajattelitte ruokkia ne ja sekö on ilmaista?

Ekana voitaisiin lopettaa viljan ja lihan vienti. Suomesta viedään broilerin ja sianlihaa Aasiaan nykyään. Järjetöntä touhua käyttää suomalaista peltoa näiden elukoiden ravinnontuotantoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kentältä on vähän saanut käsityksen että tänä vuonna viljelijät ja tuottajat tuottaa ruokaa mahdollisimman vähän. Tähän on monia syitä jotka ei avaudu asiasta tietämättömille vaikka kuinka selittäisin. Loppukesästä on oikeasti ruokapula, vielä se ei näy.

Meillä ei ainakaan liiku yksikään eläin eteenpäin ennenkuin hinta on kunnossa mutta tähän vaikuttaa uudet pykälätkin.

Tämä maa tarvitsee nälkävuoden ennenkuin maatalouden ja omavaraisuuden arvostus nousee. Ja se on tulossa. Kyllä tässä on viljelijöilläkin sauma vähän kikkailla ja moni sen tekee.

Hieno juttu, että elukat ei mene teiltä teuraaksi, mutta milläs ajattelitte ruokkia ne ja sekö on ilmaista?

Ihan ruokitaan kuin ennenkin ja nyt elukan laitto teuraaksi on melkein sama kuin ilmaiseksi antaisi.

Tästä voit tutustua muutokseen mitä eläintiloille tuli juuri ja miettiä lisää syitä: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/oppaat/hakuoppaat/hakuohje-eun-e…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ruoan tuotanto-omavaraisuusaste on korkea. Kotimainen tuotanto kattaa noin 80 % elintarvikkeiden kulutuksesta.

Puhe korkeasta omavaraisuusasteesta voi kuitenkin johtaa harhaan, sillä se ei huomioi ruoan tuotannossa käytettävien tuotantopanosten omavaraisuutta.

Suomalainen ruoantuotanto on riippuvainen ulkomailta tuotavista panoksista kuten öljystä, lannoitteista, rehuvalkuaisesta ja työkoneista.

Esimerkiksi kotieläinten ruokinnassa käytettävän täydennysvalkuaisen omavaraisuus on vain noin 15 %.

Maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksesta noin 30 % muodostuu polttoöljyistä, joilla koneet käyvät ja vilja kuivataan.

Vuonna 2016 maa- ja puutarhataloudessa työskenteli noin 16 000 ulkomaalaista, jotka tekivät lähes 6 % alan työstä.

Ei edes se tuotantoeläinten rehu ole omavaraisesti tuotettua vaan noin viidennes rehun raaka-aineista tulee ulkomailta. Tietysti se kotimaassakin tuotettu tarvitsee ulkomailta tuotettuja lannoitteiden raaka-aineita, koneita ja öljyä.

Paljon järkevämpää olisi vähentää lihan tuotantoa ja syöttää palkokasvit ja vilja ihmisille eläinten sijaan. Soijan tuontikin vähenisi huimasti vaikka ihmiset moninkertaistaisivat soijan kulutuksen, jos sitä ei tarttisi syöttää eläimille.

Miten meinasit pakottaa ihmiset syömään palkokasveja? Tästä tulee mieleen jonkinlainen viherdiktatuuri, sellaisenko haluatte Suomen ajaa? Ymmärrän että jos on oikein kovasti aivopesty, reaalimaailman rajat tuntuvat olevan jossain hyvin kaukana.

Onko keskustelussa mainittu karjan tuottavan lantaa lannoitukseen? Ilman lantaa tarvitaan enemmän apulantaa, jota nyt ei saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ruoan tuotanto-omavaraisuusaste on korkea. Kotimainen tuotanto kattaa noin 80 % elintarvikkeiden kulutuksesta.

Puhe korkeasta omavaraisuusasteesta voi kuitenkin johtaa harhaan, sillä se ei huomioi ruoan tuotannossa käytettävien tuotantopanosten omavaraisuutta.

Suomalainen ruoantuotanto on riippuvainen ulkomailta tuotavista panoksista kuten öljystä, lannoitteista, rehuvalkuaisesta ja työkoneista.

Esimerkiksi kotieläinten ruokinnassa käytettävän täydennysvalkuaisen omavaraisuus on vain noin 15 %.

Maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksesta noin 30 % muodostuu polttoöljyistä, joilla koneet käyvät ja vilja kuivataan.

Vuonna 2016 maa- ja puutarhataloudessa työskenteli noin 16 000 ulkomaalaista, jotka tekivät lähes 6 % alan työstä.

Ei edes se tuotantoeläinten rehu ole omavaraisesti tuotettua vaan noin viidennes rehun raaka-aineista tulee ulkomailta. Tietysti se kotimaassakin tuotettu tarvitsee ulkomailta tuotettuja lannoitteiden raaka-aineita, koneita ja öljyä.

Paljon järkevämpää olisi vähentää lihan tuotantoa ja syöttää palkokasvit ja vilja ihmisille eläinten sijaan. Soijan tuontikin vähenisi huimasti vaikka ihmiset moninkertaistaisivat soijan kulutuksen, jos sitä ei tarttisi syöttää eläimille.

Miten meinasit pakottaa ihmiset syömään palkokasveja? Tästä tulee mieleen jonkinlainen viherdiktatuuri, sellaisenko haluatte Suomen ajaa? Ymmärrän että jos on oikein kovasti aivopesty, reaalimaailman rajat tuntuvat olevan jossain hyvin kaukana.

Syötkö mieluummin palkokasveja vai näet nälkää? Ennen kuin lihansyönnistä tuli Suomessa jokapäiväistä, täällä syötiin härkäpapuja, herneitä ja muuta kasviproteiinia. Liha oli kallista eikä rahvas voinut syödä sitä kuin harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin tuosta lukemasta saattaa tulla maallikolle sellainenkin ajatus, että eikö lukemaa olisi varaa pienentää? Mutta mitä sitten? Vapaassa maassa käsittääkseni saa jokainen maanomistaja tai vuokraaja viljellä ihan sitä mitä itse haluaa, jos se menee kaupaksi, niin miksi pitää hyökkäillä niitä vastaan, jotka ovat eri mieltä? Siis vaikkapa vegaaneja, hekö eivät saisi olla sitä mieltä, mitä ovat? Uhkaako se rehuviljan tuottajia?

Ap

Itse asiassa vapaassa maassa ei saa viljellä mitä tahansa (meille ei esimerkiksi voi tuottaa ulkomailta tarkastamatonta viljansiementä ja ryhtyä viljelemään jonkun kasvitaudin saastuttamaa laatua). Rehuviljan tuottajat kokevat uhkana sen, että naapurin pelloilta kulkeutuu heidän pelloilleen jotain, joka tuhoaa koko sadon. Lisäksi meillä on täysin laittomia kasveja, joiden viljely on kielletty, vaikka vihreä kansanosa niiden kasvatukseen kannustaa.

No en tarkoittanut tuossa merkityksessä, vaan akselilla ihmisten ruokavilja - rehuvilja.

Ap

No kerropa meille, mikä on kasvibiologian ja  -ekologian kannalta erona rehu- ja leipäviljalla. Ihan tämmöinen lukion biologian oppimäärään kuuluva kysymys, joka nyt kaipaa vastaustasi. Wikipediassa ei ole tähän vastausta.

Käsitykseni mukaan ei mitään eroa. Päättääkö viljelijä siis vasta sadon valmistuttua, myykö sen rehuksi vai leipää varten? Kuitenkin jostain tuohon HS:n artikkeliin oli repäisty lukema, että 80% viljellystä peltoalasta menee rehuksi, nojaan kommenttini siihen, kun sanoin, että saa varmasti viljellä (kohdistaa myyntinsä) kumpaa haluaa ja tällä hetkellä se prosentti on tuollainen.

Ap

No voi kulta pieni, kun eihän rehuviljaa voi myydä leipäviljaksi, kun ei se täytä leipäviljan kriteereitä.

Lajikevalinnalla jo pohjustetaan sitä tavoitellaanko sadosta rehuviljaa vai leipäviljaa. Tuotantopanokset ja etenkin säät määräävät paljon millainen sato saadaan määrällisesti ja laadullisesti.

Sadonkorjuun jälkeen jokainen erä analysoidaan, ja analyysituloksen perusteella ostaja päättää hyväksyykö se erän rehuviljaksi vai leipäviljaksi. Leipäviljasta saa paremman hinnan, mutta laatuvaatimukset ovat vastaavasti kovemmat.

Rehuviljassa ei synny esim. sitkoa, joten siitä ei saa leivottua leipää tai pullaa. Jyvä on kevyt ja epätasakokoinen, joten jauhon ja hiutaleiden sekaan tulee enemmän lesettä. Muutenkin jauhon saanti on heikompaa. Ravinteitakin on vähemmän, esim. valkuaista.

Ei rehuvilja ja leipävilja ole samaa tavaraa.

Näin tietenkin hyvissä oloissa, mutta asian pohjana ollut Hesarin artikkeli kuvaili tilannetta, jossa Suomen koko ulkomailta tuleva ruokatuonti olisi estetty sodan tms takia. Kyllä silloin voitaisiin syötäväksi kelpaavan viljan laadusta tinkiä.

Ap

Totta kai voidaan tinkiä, kuten esim. tänä vuonna on tehty, kun viljasta on surkean satovuoden jälkeen pulaa.

Mutta ei siitä laadusta voi loputtomiin tinkiä, jos viljaa halutaan käyttää sen totuttuihin käyttötarkoituksiin. Huonosta viljasta ei pysty leipomaan, koska sitkoa ei siinä ole. Jos muuta ei kuitenkaan ole tarjolla, niin sitten syödään puuroa, joka on käytännössä pelkkää lesettä.

Miten viljanjyvästä tulee puuroksi valmistettuna pelkkä lese? Eikö siinä litistetä se koko jyvä?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Eläimet ovat aivan yhtä arvokkaita (jollei jopa arvokkaampia) kuin joku ***tun kokoomusperse.

Miten tuohon arvottamisen sopii maataloustuotanto?

Ap