Lue keskustelun säännöt.
Iäkkäät vanhemmat ja vanha ok-talo, pattitilanne!
25.03.2022 |
Olen 10v yrittänyt saada vanhempiani ymmärtämään, että heidän täytyy tehdä vanhan talonsa suhteen joku ratkaisu. Joko kunnostaa se tai etsiä hyvissä ajoin uudempi asunto.
Nyt ollaan sit tilanteessa, jossa toinen vanhempi joutunut sairaalaan ja liikuntakyky ei ehkä koskaan palaa ihan ennalleen. Ei tule pärjäämään 2 krs talossa, ei pääse apuvälineillä edes ovesta sisään, ei vessaan, ei suihkuun. Noiden muutostöiden lisäksi pitäisi tehdä keittiöremontti ja vaihtaa katto, koska kummatkin tiensä päässä.
En ymmärrä, että ovat asuneet lähes 50v samassa talossa ja MITÄÄN kunnostustöitä ei ole voitu tehdä.
Miten saan heidät tajuamaan, että nyt ei auta kuin alkaa katsoa uutta asuntoa? Kunnostustöihin menisi niin kauan aikaa, että sairastunut joutuisi olemaan kuukausia jossain laitoksessa valmistumista odotellessa?
Kommentit (238)
Vierailija kirjoitti:
Ja näihin muutoksiin (luiska, kynnysten poisto, tuet vessaan jne) saa apua ja ihan rahallistakin tukea. Kun isäni oli tuossa tilanteessa, vanhuspalveluista kunnalta kävi ihmiset kartoittamassa tilanteen ja muutokset tehtiin tuota pikaa.
Noita muutoksia tehdään vain, jos vanhus itse niihin suostuu. Oma isä ei suostunut edes siihen, että kynnyksiä olisi madallettu ja vessaan laitettu tukikaide. Jääräpäisyydellään hän aiheutti muille ylimääräistä työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea asia jos toinen joutuu ns vanhainkotiin ja toinen jää kotiinsa asumaan. Ovathan he varautuneet rahallisesti tähän tilanteeseen?
Hoito maksaa ja vanhuuttakin pitää suunnitella. Onko vanhemmillasi jo muistiongelmia ? Jos on niin voit kutsua muistihoitajan käymään heidän luonaan.
Todella inha tilanne, kun ihminen vanhetessaan pitää kynsin hampain kiinni remppaamattomasta asunnostaan eikä kykene näkemään kokonaistilannetta. Asunnon arvo romahtaa ja siitä seuraa jälkikasvulle vain harmia. Nämä ovat keskusteltavia asioita joita ap onkin jo pyrkinyt ratkomaan. Tottapahan ap. vanhemmat sitten ajan päästä näkee olisiko remppaa kannattanut tehdä vai ei..Voihan perinnöstä kieltäytyä. Tai perinnön jättäjä voi vaikka testamentata talonsa jollekin, ei sen ole mikään pakko mennä just rintaperillisille.
Enhän ole puhunut mitään perinnöstä tekstissäni , vai?
Mitä sitten tarkoitit lauseella: "Asunnon arvo romahtaa ja siitä seuraa jälkikasvulle vain harmia" ?
Mitä tehdään purkukuntoisella talolla? Millaisia kiinteistä maksuja siitä joudutaan maksamaan? Kuka maksaa?
Lapsilla on omakin talous huolehdittavana.
-ohisEdelleen: lapset eivät ole velvollisia maksamaan yhtään mitään vanhempiensa omaisuudesta aiheutuvia kuluja. Vasta sitten, jos omaisuus siirtyy näille lapsille (joko perintönä tai ostavat omaisuuden) , joutuu maksamaan. Aiemman kirjoittajan kommentti kuitenkin oli "Enhän ole puhunut mitään perinnöstä tekstissäni , vai?" , joten jos talonrötiskö ei tule olemaan lasten perintö, ei heillä myöskään ole mitään velvollisuutta maksaa mitään kuluja jonkun toisen omistamasta talonrötisköstä. Jos ei kerran puhuta mitään perinnöstä, miten lapset joutuisivat vastaamaan talonrötiskön kustannuksista?
Lapset perivät aina Suomessa. On heidän ja vanhempien etu, että peritty omaisuus on kunnossa. Lisäksi se auttaa vanhempia asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. On rakkauden teko heitä kohtaan auttaa remontoimaan asunto.
Eikä peri. Perinnöstä on mahdollista myös kieltäytyä. Toki, jos perilliselläkin on lapsia, silloin perintö siirtyy heille. Omaisuutensa voi myös testamentata, jolloin lapset perivät vain lakiosansa ja senkin vain silloin, jos he erikseen vaativat lakiosaansa. Jos eivät vaadi, eivät peri lakiosaansakaan.
Millä tavalla vanhemmat voi pakottaa tekemään testamentin kiinteistön osalta? Se olisi vain helpotus, kun huonokuntoinen talo tontteineen siirtyy jonkun muun huoleksi.
Jos vuokraisit sairaalasta kotiutuvalle (äidillesi) kaksion ilman saunaa, mutta tilavalla pesuhuoneella..
Puhut siitä vanhemmillesi väliaikaisasuntona toipumisaikana. Sairaalan kotiutustiimiltä kysyt neuvoja. Sairaalasänky (vuokralle) ja apuvälineitä esim. suihkutuoli. Viet sinne äitisi rakkaita tavaroita, kuten valokuvia, käsitöitä yms. Kotihoito käymään aluksi useammin.
Kotona olevan vanhemman(isä?) pyydät käymään, että äiti kotiutuu. Sanot, että voi käydä suihkussa ja esittelet toimivat koneet. Voi pestä pyykit toimivalla koneella vai otetaanko pyykkipalvelu? Hellan ja muut koneet opetat käyttämään. Jokin sängyn tapainen isällekin. Syksystä voi sanoa, että lumitöihin ei tarvi vaivautua ja voi säästää rahaakin, jos isä(?) muuttaa talveksi tuohon asuntoon.
Jos isä ei sitten tule tuohon asuntoon, sille et voi mitään. Ateriapalvelu yms. on paikallaan. Kaupungin puolesta voidaan asentaa turvakahvoja ja kynnyksille tehdä jotain, mutta tuskin mitään suurempaa.
Hanki äidillesi mukavia, väljiä vaatteita. Pienin ja kevyin vedenkeitin on hyvä hankinta.
Vierailija kirjoitti:
Jos vuokraisit sairaalasta kotiutuvalle (äidillesi) kaksion ilman saunaa, mutta tilavalla pesuhuoneella..
Puhut siitä vanhemmillesi väliaikaisasuntona toipumisaikana. Sairaalan kotiutustiimiltä kysyt neuvoja. Sairaalasänky (vuokralle) ja apuvälineitä esim. suihkutuoli. Viet sinne äitisi rakkaita tavaroita, kuten valokuvia, käsitöitä yms. Kotihoito käymään aluksi useammin.
Kotona olevan vanhemman(isä?) pyydät käymään, että äiti kotiutuu. Sanot, että voi käydä suihkussa ja esittelet toimivat koneet. Voi pestä pyykit toimivalla koneella vai otetaanko pyykkipalvelu? Hellan ja muut koneet opetat käyttämään. Jokin sängyn tapainen isällekin. Syksystä voi sanoa, että lumitöihin ei tarvi vaivautua ja voi säästää rahaakin, jos isä(?) muuttaa talveksi tuohon asuntoon.
Jos isä ei sitten tule tuohon asuntoon, sille et voi mitään. Ateriapalvelu yms. on paikallaan. Kaupungin puolesta voidaan asentaa turvakahvoja ja kynnyksille tehdä jotain, mutta tuskin mitään suurempaa.
Hanki äidillesi mukavia, väljiä vaatteita. Pienin ja kevyin vedenkeitin on hyvä hankinta.
Siis kuka nuo kaikki oikein maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vuokraisit sairaalasta kotiutuvalle (äidillesi) kaksion ilman saunaa, mutta tilavalla pesuhuoneella..
Puhut siitä vanhemmillesi väliaikaisasuntona toipumisaikana. Sairaalan kotiutustiimiltä kysyt neuvoja. Sairaalasänky (vuokralle) ja apuvälineitä esim. suihkutuoli. Viet sinne äitisi rakkaita tavaroita, kuten valokuvia, käsitöitä yms. Kotihoito käymään aluksi useammin.
Kotona olevan vanhemman(isä?) pyydät käymään, että äiti kotiutuu. Sanot, että voi käydä suihkussa ja esittelet toimivat koneet. Voi pestä pyykit toimivalla koneella vai otetaanko pyykkipalvelu? Hellan ja muut koneet opetat käyttämään. Jokin sängyn tapainen isällekin. Syksystä voi sanoa, että lumitöihin ei tarvi vaivautua ja voi säästää rahaakin, jos isä(?) muuttaa talveksi tuohon asuntoon.
Jos isä ei sitten tule tuohon asuntoon, sille et voi mitään. Ateriapalvelu yms. on paikallaan. Kaupungin puolesta voidaan asentaa turvakahvoja ja kynnyksille tehdä jotain, mutta tuskin mitään suurempaa.
Hanki äidillesi mukavia, väljiä vaatteita. Pienin ja kevyin vedenkeitin on hyvä hankinta.
Siis kuka nuo kaikki oikein maksaa?
Kukapa muu kuin tietenkin äiti itse, jonka käyttöön ne tulevat. Vai ajattelitko ehdottaa, että aloittaja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tulee vanhaksi, ei halua enää muutosta. Kaikki vanha , vaikka kulunuttakin, tuntuu oikealta. Vaikea selittää asiaa, sen uskoo vasta sitten kun on vanha.
Niinpä. Se ajatus siitä, et kun sieltä ainoasta oikeasta kodistaan lähtee eikä enää ole sinne palamista. Kaikki ne kokemukset, muistot, mitkä taakse jää...
Tulevaisuus on etenevästi muiden armoilla olemista... Kaikki viedään, mitä ennen oli.
Pystyn ymmärtämään miksi moni ei halua lähteä. Koti on koti. Ei sitä niin vain jätetä taakseen.
Totta, on tämä puoli. Pystytkö myös ymmärtämään miten pelottavaa on maata melkein liikuntakyvyttömänä mahdollisesti yksikseen siellä kotona ja joku hoitaja käy kerran pari päivässä? Keho rapistuu, tiedät ettet pysty enää mihinkään, pelottaa liikkua ettei kaadu, ei pysty huolehtimaan itsestään - ja kaiken tämän keskellä sitä vaan kökkii yksin pirtissään neljän seinän sisällä mahdollisesti vielä muistisauraudenkin alkaessa rappauttaa ja lisätä pelkoja ja epätietoa. On eri asia olla kotona terveenä ja virkeänä keski-ikäisenä kun on elinpiiriä ympärillä kuin rappeutuvana vanhuksena, joka viettää 95% ajastaan siellä kotona ypöyksin (yksinäisyys rappeuttaa ihmistä myös). Toivoisin että ihmiset muistaisivat myös tämän. Se koti ei ole aina onnela loppuun asti.
Ihan samanlaistahan se on laitoksessakin. Paitsi että se, mitä sängynpohjaltasi näet, on ankeaa ja vierasta. Pahimmassa tapauksessa sut nostetaan joka päivä pyörätuoliin tai G-tuoliin ja tuupataan johonkin oleskelutilaan muiden vanhusten sekaan tuijottamaan telkkaria tai seinää.
Mutta ei joudu olemaan tuntikausia missään yksin pahimmillaan kylmällä lattialla pissa housussa ja murtuneen lonkan päällä maaten kun ei jalka ottanutkaan alle. Ankeaa se vanheneminen on varmasti ellei saa olla jossain suurperheessä missä kaikki polvet häärii punaposkisina ympärillä ja kaikki vaan rakastaa ja huolehtii huolehtimisesta päästyäänkin. Mutta itse ainakin makaisin mieluummin huonokuntoisena lähellä muita ihmisiä ja huutoetäisyyden päässä hoitajasta kuin ypöyksin.
Yllättävän moni valitsee toisin. Yhä useampi joutuu olemaan yksin siksi, että laitospaikkoja ei ole tarpeeksi, vaikka ei haluasikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tulee vanhaksi, ei halua enää muutosta. Kaikki vanha , vaikka kulunuttakin, tuntuu oikealta. Vaikea selittää asiaa, sen uskoo vasta sitten kun on vanha.
Niinpä. Se ajatus siitä, et kun sieltä ainoasta oikeasta kodistaan lähtee eikä enää ole sinne palamista. Kaikki ne kokemukset, muistot, mitkä taakse jää...
Tulevaisuus on etenevästi muiden armoilla olemista... Kaikki viedään, mitä ennen oli.
Pystyn ymmärtämään miksi moni ei halua lähteä. Koti on koti. Ei sitä niin vain jätetä taakseen.
Totta, on tämä puoli. Pystytkö myös ymmärtämään miten pelottavaa on maata melkein liikuntakyvyttömänä mahdollisesti yksikseen siellä kotona ja joku hoitaja käy kerran pari päivässä? Keho rapistuu, tiedät ettet pysty enää mihinkään, pelottaa liikkua ettei kaadu, ei pysty huolehtimaan itsestään - ja kaiken tämän keskellä sitä vaan kökkii yksin pirtissään neljän seinän sisällä mahdollisesti vielä muistisauraudenkin alkaessa rappauttaa ja lisätä pelkoja ja epätietoa. On eri asia olla kotona terveenä ja virkeänä keski-ikäisenä kun on elinpiiriä ympärillä kuin rappeutuvana vanhuksena, joka viettää 95% ajastaan siellä kotona ypöyksin (yksinäisyys rappeuttaa ihmistä myös). Toivoisin että ihmiset muistaisivat myös tämän. Se koti ei ole aina onnela loppuun asti.
Jos ihminen on kunnossa siltä osin, että voi päätöksen itse tehdä, hän saa ihan itse riskinsä valita. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää??? Ei sitä ihmistä taida pelottaa kuitenkaan niin paljon, että haluaisi lähteä. Jos hän arvioi pelkonsa ja riskinsä niin suureksi, ettei elämä ole mielekästä kodissaan - hän lähtee ihan itse siinä tapauksessa. Kukaan toinen ei ole oikeutettu sanomaan, että kyllä sä voit kaatua 10 vuoden sisällä tai alkaa pelkäämään liikkumista, lähde jo hyvissä ajoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vuokraisit sairaalasta kotiutuvalle (äidillesi) kaksion ilman saunaa, mutta tilavalla pesuhuoneella..
Puhut siitä vanhemmillesi väliaikaisasuntona toipumisaikana. Sairaalan kotiutustiimiltä kysyt neuvoja. Sairaalasänky (vuokralle) ja apuvälineitä esim. suihkutuoli. Viet sinne äitisi rakkaita tavaroita, kuten valokuvia, käsitöitä yms. Kotihoito käymään aluksi useammin.
Kotona olevan vanhemman(isä?) pyydät käymään, että äiti kotiutuu. Sanot, että voi käydä suihkussa ja esittelet toimivat koneet. Voi pestä pyykit toimivalla koneella vai otetaanko pyykkipalvelu? Hellan ja muut koneet opetat käyttämään. Jokin sängyn tapainen isällekin. Syksystä voi sanoa, että lumitöihin ei tarvi vaivautua ja voi säästää rahaakin, jos isä(?) muuttaa talveksi tuohon asuntoon.
Jos isä ei sitten tule tuohon asuntoon, sille et voi mitään. Ateriapalvelu yms. on paikallaan. Kaupungin puolesta voidaan asentaa turvakahvoja ja kynnyksille tehdä jotain, mutta tuskin mitään suurempaa.
Hanki äidillesi mukavia, väljiä vaatteita. Pienin ja kevyin vedenkeitin on hyvä hankinta.
Siis kuka nuo kaikki oikein maksaa?
Kukapa muu kuin tietenkin äiti itse, jonka käyttöön ne tulevat. Vai ajattelitko ehdottaa, että aloittaja?
Näillä eläkeläisäideillä on usein surkean pienet eläkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Jos vuokraisit sairaalasta kotiutuvalle (äidillesi) kaksion ilman saunaa, mutta tilavalla pesuhuoneella..
Puhut siitä vanhemmillesi väliaikaisasuntona toipumisaikana. Sairaalan kotiutustiimiltä kysyt neuvoja. Sairaalasänky (vuokralle) ja apuvälineitä esim. suihkutuoli. Viet sinne äitisi rakkaita tavaroita, kuten valokuvia, käsitöitä yms. Kotihoito käymään aluksi useammin.
Kotona olevan vanhemman(isä?) pyydät käymään, että äiti kotiutuu. Sanot, että voi käydä suihkussa ja esittelet toimivat koneet. Voi pestä pyykit toimivalla koneella vai otetaanko pyykkipalvelu? Hellan ja muut koneet opetat käyttämään. Jokin sängyn tapainen isällekin. Syksystä voi sanoa, että lumitöihin ei tarvi vaivautua ja voi säästää rahaakin, jos isä(?) muuttaa talveksi tuohon asuntoon.
Jos isä ei sitten tule tuohon asuntoon, sille et voi mitään. Ateriapalvelu yms. on paikallaan. Kaupungin puolesta voidaan asentaa turvakahvoja ja kynnyksille tehdä jotain, mutta tuskin mitään suurempaa.
Hanki äidillesi mukavia, väljiä vaatteita. Pienin ja kevyin vedenkeitin on hyvä hankinta.
Ihan oikeasti kuvittelet vanhusten suostuvan tuohon?
- ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole taineet nuo vanhemmat edes vaatia ap:lta yhtään mitään. Puhutaan et "riesa jälkeläisille" mut kukaan ei ole vaatinut ap:lta yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tommosia täälläkin tulee myyntiin. Remontit tekemättä ja hirvee hinta. Sitten ihmetellään kun ei mene kaupaksi. Myynti hinta on tontti - purkukustannukset. Uudet / hyvin ylläpidetyt menee kaupaksi viikossa, tollaiset roikkuu vuodesta toiseen.
Kuolevaan maahan liittyy rappioittuminen.
Yli 30 v. jatkunut riistovalta estää kehittämisen. Laman jälkeisen riistovallan takia hypättiin uhriikäluokan yli.
Riistovallassa "eläneet" eivät välitä mistään eivätkä lisääntyneet. Tämän takia ja myös ulkomaisen varattoman työvoimareservin haaliminen tänne vei syrjäytetyn luokan lisääntymishalut, jota ei tietenkään voi pakittaa enään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vuokraisit sairaalasta kotiutuvalle (äidillesi) kaksion ilman saunaa, mutta tilavalla pesuhuoneella..
Puhut siitä vanhemmillesi väliaikaisasuntona toipumisaikana. Sairaalan kotiutustiimiltä kysyt neuvoja. Sairaalasänky (vuokralle) ja apuvälineitä esim. suihkutuoli. Viet sinne äitisi rakkaita tavaroita, kuten valokuvia, käsitöitä yms. Kotihoito käymään aluksi useammin.
Kotona olevan vanhemman(isä?) pyydät käymään, että äiti kotiutuu. Sanot, että voi käydä suihkussa ja esittelet toimivat koneet. Voi pestä pyykit toimivalla koneella vai otetaanko pyykkipalvelu? Hellan ja muut koneet opetat käyttämään. Jokin sängyn tapainen isällekin. Syksystä voi sanoa, että lumitöihin ei tarvi vaivautua ja voi säästää rahaakin, jos isä(?) muuttaa talveksi tuohon asuntoon.
Jos isä ei sitten tule tuohon asuntoon, sille et voi mitään. Ateriapalvelu yms. on paikallaan. Kaupungin puolesta voidaan asentaa turvakahvoja ja kynnyksille tehdä jotain, mutta tuskin mitään suurempaa.
Hanki äidillesi mukavia, väljiä vaatteita. Pienin ja kevyin vedenkeitin on hyvä hankinta.
Siis kuka nuo kaikki oikein maksaa?
Kukapa muu kuin tietenkin äiti itse, jonka käyttöön ne tulevat. Vai ajattelitko ehdottaa, että aloittaja?
Äitihän sanoo heti ei, jos hänelle edes ehdottaa asunnon vuokraamista eikä ketään saa huijata allekirjoittamaan vuokrasopimus.
Keittiöremontti on turha. Mutta kunnalta voisi saada ehkä avustusta siihen, että huonosti liikkuvalle tehdään korjauksia liikkumisen parantamiseksi. Tosin luulen, että hyvätuloiset ei saa.
Yli ysikymppinen kaukainen sukulainen sai jalan polvesta alaspäin poiston jälkeen kunnan tekemään liukuoven kylppäriin ja poistamaan kynnykset ja kylppärin muutenkin vammaiselle sopivaksi.
Hän eli 104-vuotiaaksi.
Tosin oli kerrostaloasunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tulee vanhaksi, ei halua enää muutosta. Kaikki vanha , vaikka kulunuttakin, tuntuu oikealta. Vaikea selittää asiaa, sen uskoo vasta sitten kun on vanha.
Siksi ne muutokset pitää itse miettiä ja tehdä hyvissä ajoin etukäteen vapaaehtoisesti eikä sitten, kun on pakko.
Kerrotko vielä miksi pitää ihmisen "hyvissä ajoin" lähteä kotoa? Mistä tietää mikä on kenellekin "hyvissä ajoin"? Miksei ihminen saa asua niin pitkään miten haluaa, kun se on mahdollista?
Perustelut kans.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole taineet nuo vanhemmat edes vaatia ap:lta yhtään mitään. Puhutaan et "riesa jälkeläisille" mut kukaan ei ole vaatinut ap:lta yhtään mitään.
Yleensä vaativat pihahommista lähtien. Tai soittavat keskellä yötä tai ihan joka päivä, valittaen ihan kaikesta.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea asia jos toinen joutuu ns vanhainkotiin ja toinen jää kotiinsa asumaan. Ovathan he varautuneet rahallisesti tähän tilanteeseen?
Hoito maksaa ja vanhuuttakin pitää suunnitella. Onko vanhemmillasi jo muistiongelmia ? Jos on niin voit kutsua muistihoitajan käymään heidän luonaan.
Todella inha tilanne, kun ihminen vanhetessaan pitää kynsin hampain kiinni remppaamattomasta asunnostaan eikä kykene näkemään kokonaistilannetta. Asunnon arvo romahtaa ja siitä seuraa jälkikasvulle vain harmia. Nämä ovat keskusteltavia asioita joita ap onkin jo pyrkinyt ratkomaan. Tottapahan ap. vanhemmat sitten ajan päästä näkee olisiko remppaa kannattanut tehdä vai ei..Voihan perinnöstä kieltäytyä. Tai perinnön jättäjä voi vaikka testamentata talonsa jollekin, ei sen ole mikään pakko mennä just rintaperillisille.
Enhän ole puhunut mitään perinnöstä tekstissäni , vai?
Mitä sitten tarkoitit lauseella: "Asunnon arvo romahtaa ja siitä seuraa jälkikasvulle vain harmia" ?
Mitä tehdään purkukuntoisella talolla? Millaisia kiinteistä maksuja siitä joudutaan maksamaan? Kuka maksaa?
Lapsilla on omakin talous huolehdittavana.
-ohisEdelleen: lapset eivät ole velvollisia maksamaan yhtään mitään vanhempiensa omaisuudesta aiheutuvia kuluja. Vasta sitten, jos omaisuus siirtyy näille lapsille (joko perintönä tai ostavat omaisuuden) , joutuu maksamaan. Aiemman kirjoittajan kommentti kuitenkin oli "Enhän ole puhunut mitään perinnöstä tekstissäni , vai?" , joten jos talonrötiskö ei tule olemaan lasten perintö, ei heillä myöskään ole mitään velvollisuutta maksaa mitään kuluja jonkun toisen omistamasta talonrötisköstä. Jos ei kerran puhuta mitään perinnöstä, miten lapset joutuisivat vastaamaan talonrötiskön kustannuksista?
Lapset perivät aina Suomessa. On heidän ja vanhempien etu, että peritty omaisuus on kunnossa. Lisäksi se auttaa vanhempia asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. On rakkauden teko heitä kohtaan auttaa remontoimaan asunto.
Eikä peri. Perinnöstä on mahdollista myös kieltäytyä. Toki, jos perilliselläkin on lapsia, silloin perintö siirtyy heille. Omaisuutensa voi myös testamentata, jolloin lapset perivät vain lakiosansa ja senkin vain silloin, jos he erikseen vaativat lakiosaansa. Jos eivät vaadi, eivät peri lakiosaansakaan.
Millä tavalla vanhemmat voi pakottaa tekemään testamentin kiinteistön osalta? Se olisi vain helpotus, kun huonokuntoinen talo tontteineen siirtyy jonkun muun huoleksi.
Sinä voit aina kieltäytyä perinnöstä. Ei kukaan pakota sua vastaanottamaan yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole taineet nuo vanhemmat edes vaatia ap:lta yhtään mitään. Puhutaan et "riesa jälkeläisille" mut kukaan ei ole vaatinut ap:lta yhtään mitään.
Yleensä vaativat pihahommista lähtien. Tai soittavat keskellä yötä tai ihan joka päivä, valittaen ihan kaikesta.
-ohis
Älkää olko tahdottomia lapatossuja, vaan sanokaa ei. Sillä se ratkeaa.
Ap ei ole kuitenkaan tuonut esiin mitään tuollaista. Kunhan haluaa kontrolloida ja päsmäröidä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tulee vanhaksi, ei halua enää muutosta. Kaikki vanha , vaikka kulunuttakin, tuntuu oikealta. Vaikea selittää asiaa, sen uskoo vasta sitten kun on vanha.
Siksi ne muutokset pitää itse miettiä ja tehdä hyvissä ajoin etukäteen vapaaehtoisesti eikä sitten, kun on pakko.
Kerrotko vielä miksi pitää ihmisen "hyvissä ajoin" lähteä kotoa? Mistä tietää mikä on kenellekin "hyvissä ajoin"? Miksei ihminen saa asua niin pitkään miten haluaa, kun se on mahdollista?
Perustelut kans.
Koska sen vanhuksen ilmaiset pikkuapulaiset käyvät itse töissä ja heillä on lapsia, joista pitää huolehtia. Lapsen tasolle taantuneet minä itte vanhukset ovat raskaita huolehtia, etenkin satojen kilometrien päästä.
Omakotitalon tyhjentäminen vie kuukausia. Kun vielä ymmärtää itse mitä siellä on ja on eläkkeellä on aikaa järjestää olonsa sellaiseksi, että pärjää mahdollisimman pitkään itsenäisesti.
Useimmat jotka ovat nähneet omien vanhempiensa sekoilun, eivät halua samaa taakkaa omille lapsilleen ja ennakoivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole taineet nuo vanhemmat edes vaatia ap:lta yhtään mitään. Puhutaan et "riesa jälkeläisille" mut kukaan ei ole vaatinut ap:lta yhtään mitään.
Yleensä vaativat pihahommista lähtien. Tai soittavat keskellä yötä tai ihan joka päivä, valittaen ihan kaikesta.
-ohisÄlkää olko tahdottomia lapatossuja, vaan sanokaa ei. Sillä se ratkeaa.
Ap ei ole kuitenkaan tuonut esiin mitään tuollaista. Kunhan haluaa kontrolloida ja päsmäröidä.
Nämä vanhukset ovat lapsentasolla.
Jos ei yhtään ymmärrä omaa etuaan ja käytännön asioita, muistisairaus jo melko todennäköisesti on vaikka diagnoosi puuttuisi. Vähintään kognitiivinen heikentyminen.